 |
| Rosa Meriläinen ja naisen nauru |
Lukupiiristä poistuessani olen Siri Hustvedtin Vapiseva nainen. Minulla on hermotiloja. Ruumiini päivittää viestiä kokemuksestani. Se käy hitaasti. En millään pysty menemään kuuntelemaan seuraavaa esitystä, vaikka niin olin suunnitellut. En pysty ottamaan vastaan mitään. En halua ottaa vastaan mitään. Menen pressitilaan juomaan kahvia ja kirjoitan yhden lukupiiriin liittyvän twiitin.
En kykene lähtemään kotiin. Kuljeskelen messutilassa ja vedän randomisti divarin hyllystä käteeni yhden vanhalta näyttävän kirjan. On jo vähän liikaa, että kyseinen teos on Axel Munthen Huvila meren rannalla. Liikaa siksi, että Munthella on keskeinen rooli Rosa Meriläisen romaanissa Osteri. Siinä minä sitten vapisen Munthen teos kädessäni ja ajattelen, että nyt pitää muistaa hengittää. Jatkan vaeltelua ja yritän panssaroida itseäni ostamalla Christa Wolfin Kassandran ja Thomas Pynchonin Painovoiman sateenkaaren.
Victorian synty
Kuukauden lopussa minulla on tapana julkaista blogissani BAR Finland -postaus.* Tämä lokakuu on kuitenkin poikkeus, sillä Helsingin kirjamessujen kunniaksi pakkasin baarin mukaani ja lähdin lukupiiriin.
En ole koskaan aiemmin ollut kirjamessujen lukupiirissä, joten en osannut odottaa siltä mitään. Olin valmistautunut lukemalla Osterin uudelleen ja antanut itselleni luvan tehdä kirjaan alleviivauksia. Merkillistä kyllä tai sitten ei, mutta teokseen käsiksi käyminen ihan konkreettisesti toi sen hurjan paljon lähemmäksi kuin pelkkä lukeminen.
Rosa Meriläisen lisäksi lukupiirissä oli paikalla kriitikko Suvi Aholan luotsaama Helsingin Tapanilan kirjaston lukupiiri sekä yleisöä. Kustantajaa eli Teosta edusti kustannuspäällikkö Jussi Tiihonen. Lukupiirin aluksi osanottajat kertoivat päällimmäiset tunnelmansa Osterista, jota moni oli lukenut ennen muuta teoksen päähenkilön Victoria Faurén kasvukertomuksena ja kuvauksena hänen seksuaalisesta heräämisestään. Meriläinen taustoitti Victorian syntyä kertomalla omista henkilökohtaisista kokemuksistaan. Tässä kohdin minä putosin ajassa. Olin äkkiä 1990-luvun alkuvuosissa, jolloin eräässä näytelmässä esitin autistista Maria Magdaleenaa. On tunteita ja ruumiin prosesseja, joita olen yrittänyt pitkään välttää. Nyt ne hyökyivät päälle.
Savett intim
En lukiessani oikeastaan koskaan ajattele, millä tapaa kirjailijan ruumis ja psyyke on teoksessa läsnä. Tulkitseminen kirjailijan persoonan kautta on mielestäni paitsi hassua ja jumalattoman yksinkertaistavaa, myös vähemmän mielenkiintoista. Kukaan ei voi kirjoittaa itsensä ja omien kokemustensa ulkopuolelta, joten jos tarkkoja ollaan, niin kaikki fiktio on aina jossakin määrin autofiktiota. Miksi ihmeessä pitäisi tietää, mikä on ns. oikeasti totta? Miksi tämä tietäminen olisi tärkeää?
Lukupiirin myötä kirkastui ajatus siitä, että on hyvä lukea ensin kirja ja miettiä sen herättämiä ajatuksia ja tulkintoja ja mennä kuuntelemaan kirjailijaa vasta sen jälkeen. On hyvä olla pohja, jota vasten tarkastella, mitä kirjailija kirjoitusprosessista kertoo. Päinvastaisessa tapauksessa saattaa helposti käydä niin, että lähtee etsimään kirjasta sitä nimenomaista kirjailijan tarkoittamaa tarkoitusta. Toki aina edes kirjailija itse ei osaa tai halua artikuloida, mitä hän teoksellaan on tarkoittanut. Itse kuulun niihin lukijoihin, jotka preferoivat teoksen yllä säilyvää arvoituksen verhoa ja useiden tulkintojen samanaikaisuutta.
Osteri, josta aiemmin olen kirjoittanut tässä, avautui lukupiirissä monesta uudesta kutkuttavasta kulmasta, joista yksi mielenkiintoisimpia oli näkemys, että Osteri on fiktiota fiktiossa eli teoksessa kuvatun Kuningatar Victorian kirjoittama romaani. Niille, jotka Osteria eivät vielä ole lukeneet on syytä tässä selventää, että Meriläisen romaani kulkee kahdella eri tasolla, joista toisella on läsnä Ruotsin kuningatar Victoria ja toisella pariisilainen porvaristyttö Victoria Fauré. Kummallakin tasolla kuljeskelee Axel Munthe, jota kumpikin Victoria rakastaa.
Osteri-lukupiiri tarjosi erinomaisen tilaisuuden päästä lähelle itse romaania tavalla, johon harvoin pystyy edes taitavinkaan kirjallisuuskritiikki. Ongelmana tietysti on myös se, että kritiikkejä ei juuri enää kirjoiteta, vaan maamme johtavassakin sanomalehdessä kirja-arviot ovat usein pitkälti juonikuvailua. Kyllä on ikävä aikoja, jolloin kriitikot asettivat teoksia laajempiin konteksteihin niin yleisesti kuin suhteessa kirjailijan muuhun tuotantoonkin. Lukupiireille, joissa kirjailija on läsnä, näyttää näillä näkymin tulevan olemaan yhä kasvava tarve.
Anakronistinen vibraattori
Kun menin lukupiiriin, minulla ei ollut montaakaan sanaa. Kun poistuin sieltä sanoja oli paljon, mutta ne kaikki olivat päällekkäin ja kummallisissa asennoissa. Ne retkottavat edelleen, eivätkä oikein suostu. Hyvä niin. Axel Munthe pöyhii sanojani kävelykepillään. Hänen kulkiessaan naiset ovat naisten rivissä ja naisten päällä lepää Katse. Tuo yhä edelleen isolla kirjoitettava. Puen päälleni t-paidan, jonka rintamuksessa lukee: Feminist conspiracy. Vielä se Katseen k-kirjain pieneksi muuttuu ja tämä on itsensä toteuttava ennuste.
Naisten seksuaalisuudesta pitää pitää meteliä. Nuorten tyttöjen ja vanhempien naisten seksuaalisuudesta ei paljon puhuta. Voi kamala, vielä yli viisikymppinenkin nainen saattaa harrastaa seksiä, jopa yli kuusikymppinen tai sitäkin vanhempi. Mihin tämä maailma onkaan menossa.
Seksuaalisuus ei kuole ihmisestä, vaikka ei edes harrastaisi sen enempää soolo- kuin pariseksiä. Minulle seksuaalivietti on pitkälti sama asia kuin elämänvietti, josta luonnollisesti seuraa, että ihminen on seksuaalinen läpi elämänsä. Tähän myös markkinat ovat heränneet, kertoi Meriläinen ja monenlaista seksuaalitarpeistoa ollaan luomassa nimenomaan vanhempien ihmisten tarpeisiin. Tämä tosin ei johdu ensisijaisesti vanhempien ihmisten seksuaalisten tarpeiden tunnistamisesta sinänsä, vaan siitä, että he ovat seksin kuluttajina markkinarako, jota aiemmin ei juurikaan ole hyödynnetty.
Osterissa vibraattori tekee esiinmarssin aikana, jolloin vibraattoreja ei vielä ollut. Joskus tarvitaan reipasta anakronismia, jotta lukija havahtuisi.
Rakkaani, olet minun pornografista materiaaliani
Elämä on usein hämmentävää. Erityisen monimutkaiselta se tuntuu, kun on nuori tyttö niin kuin Osterin Victoria Fauré ja huomaa ruumiinsa olevan seksuaalinen. Mitä tämä nyt on? Nämä tunteet ja värinät? Mistä ne tulivat? Mitä ne tarkoittavat? Onpa kumma kuumotus. Olenko minä epänormaali? Osteri nimeää edellisiä kysymyksiä. Antaa muotoja, vihjeitä ja tulkintoja. Tekee olevaksi, hyväksyy ja kannustaa. Oma itse on oman halun esine ja kumppanit pornografista materiaalia, sanoo Meriläinen, eivätkä kaikki lukupiiriläiset olen hänen kanssaan samaa mieltä.
Lukupiirien suola on osanottajien erilaisuus. Tapanilan lukupiirin osanottajat olivat rohkeita keskustelijoita ja lukupiiritilaisuus oli kokonaisuudessaan hyvin onnistunut. Oli yhteinen nauru ja sen vieressä itku. Oli ihmisen alastomuutta ja elämän tekemiä haavoja, joita edes aika ei kokonaan kursi kokoon. Oli jakamisen halu ja lahja. Mukaani otin myös Jussi Tiihosen mietteet kertojan katseesta. Lopuksi liehukoon kehu nainen päivässä -kortti: Rosa Meriläinen on absoluuttisen the one and only. Tunnen suunnatonta kiitollisuutta siitä, että hän jakoi Osterin kirjoittamiseen liittyviä taustoja kanssamme.
Kiitos Rosa Meriläinen, kiitos Teos ja Jussi Tiihonen, kiitos Helsingin kirjamessut, kiitos Tapanilan lukupiiri, kiitos yleisö. XOXO
*BAR Finland -projektin esittely
BAR Finland 1 - Tommi Melender: Onnellisuudesta
BAR Finland 2 - Märta Tikkanen: Personliga angelägenheter
BAR Finland 3 - Raija Siekkinen: Saari
BAR Finland 4 - Tove Jansson: Kesäkirja
BAR Finland 7 - Hagar Olsson: Ediths brev
Kiitos, Omppu. Pääsin osalliseksi lukupiiriä näin, osalliseksi kokemustasi, Olen vaikuttunut.
VastaaPoistaOli kyllä sellainen juttu, että säilyy muistissa pitkään. Tunnelma oli osallistujan näkökulmasta intiimi ja luottamuksellinen ja kannatteleva. Näkisin jopa tietynlaisen draaman kaaren muodostuneen tuon lukupiirin aikana. Omat tilani tulivat täysin yllätyksenä ja nyt on sellainen olo, että on mennyt läpi jostakin, josta läpi meneminen on hyvin oleellista. Varmasti kaikennäköisiä palasia yhdistyy vielä päässä, mutta halusin kuitenkin kirjoittaa juttuni tuoreeltaan.
PoistaKiitos Tuija ja muista sit perjantaina!
Mielenkiintoisia näkökulmia Osteriin! :)
VastaaPoistaP.S. Huomasin just Leenan blogissa käydessäni, että blogisi oli päässyt Cisionin listalle. Sylintäydeltä onnea, Omppu! <3
Pohdin tuota fiktio fiktiossa juttua jo silloin, kun kirjoitin Osterista tuossa taannoin, mutta mulla liittyi siihen kuvio, joka tuntui niin avantgardistisen kokeelliselta, että päädyin sitten jättämään tuon osuuden bloggauksesta kokonaan pois.
PoistaTämä oli lukupiiri, josta uskon, että olisit suuresti nauttinut. Muistan, että kirjoitit Osterista hienon tekstin ja olit siitä vaikuttunut. Lukupiiri antoi hirmuisesti lisää luettuun.
Kiitos kommentista ja onnitteluista.
kiitos raportista!
VastaaPoistaOle hyvä. Kiitos :)
PoistaUpeasti kokosit lukupiirin annin! Oli hieno tilaisuus - ja kirja: nyt ajattelen siitä todella eri tavoin kuin lukupiiriä ja tämä kaikki on vain positiivista muutosta. Fiktio fiktiossa asia oli kiinnostava, ja tarjoaisi varmasti vielä kovastikin pöyhittävää.
VastaaPoistaJa vielä! Mullakin on ollut paita, jossa luki Feminist conspiracy! Se valitettavasti kului pesuissa niin huonoksi, että jouduin heittämään jokunen vuosi sitten pois.
Ihan ensin tuosta paidasta. Oliko sullakin sellainen, jossa se feminist conspiracy on jaettu kolmelle riville, joten ensin siitä ei saa edes selvää, että mitä siinä lukee. Muistelisin, että olen tilannut sen Tulvan nettikaupasta, mutta varmaksi en uskalla sanoa.
PoistaNiin eilen sitten kun puhuin sun kanssa, niin olin vielä aika suht tolkuissani, mutta sitten rupes vyörymään päälle vaikka mitä ja harhailin siellä messuilla ja kaikista mahdollisista kirjoista käteeni osui sattuman se Munthen Huvila meren rannalla. Se tuntui jo ihan liian uskomattomalta ja tuollaiset jutut pelottaa mua, koska tulee tunne, että on jokin näkymätön taso, joka siinä hallitsee.
Suosittelen lukemaan Osterin joskus uudestaan, koska mulla ainakin se toinen lukukerta oli hurjan paljon kiinnostavampi kuin ensimmäinen. Toisaalta sitten toisella lukukerralla olin tilanteessa, jossa olin jo höyrynnyt tekstiksi ne hysteriajutut niin saatoin keskittyä muihinkin puoliin. Kiitos Maisku!
Kyllä, paita oli juuri tuollainen ja Tulvan nettikaupasta tilattu! :) Näköjään niitä myydään vieläkin, Global-sanakin siinä oli: http://tulva.fi/tulva-kauppa/
PoistaNo niin, se on sitten se sama. Olen onnistunut näemmä käyttämään tätä paitaa ilman että olen muistanut koko globalia, joka tietysti on olennainen osa paidan sanomaa. :D Sitten vaan uutta tilaamaan!
PoistaOlen ollut kahdesti messuilla lukupiirissä ja kumpikin olivat oikein hyviä kokemuksia, lähes intiimejä verraten johonkin muuhun kirjallisuuskeskusteluun.
VastaaPoistaJoten oli tosi kiinnostavaa ja antoisaa lukea tätä!
(Ja onnittelut samalla myös blogisijoituksesta!)
Tämä oli mulle tosiaan eka kerta! Jep jep. Heh heh! Intiimi on hyvä sana ja siksi tuo yksi väliotsikko kirjoituksessani onkin Savett intim. Käsinkosketeltavan hieno tunnelma. Tuollaisesta tilaisuudesta saa oikeasti ihan älyttömästi voimaa (kun ensin on käynyt omat taistelunsa läpi, kuten mun tapauksessa). Kiitos kommentista ja onnitteluista!
PoistaIhan ensiksi: oletpas napannut hyvän kuvan Rosasta. Voin kuvitella sen naurunkäkätyksen!
VastaaPoistaMinä olin pari vuotta sitten ilmoittautunut kirjamessujen lukupiiriin, lukenut kirjankin oikein ajoissa, mutta kun se piiri oli myöhään iltapäivällä ja minä olin aloittanut jo aamulla ja silloin oli vielä syöpälääkkeen aiheuttamia nivelkipuja, niin enhän minä poloinen jaksanut enää osallistua. Pitää mennä ensi syksynä johonkin piiriin Nyt olen lomailemassa.
Seksuaalivietti on elämänvietti, on kyllä! Kyllä minä muistan ihan pikkutytöstä seksuaalisia tunteita, paljon ennen murrosikää, ja vanhanahan ne vasta voimistuvat ja saavat ihania sävyjä. Eräs tuttuni, minua paljon vanhempi nainen, on aina lääkärissä käytyään onnessaan tavattuaan kauniita nuoria poikia, näin hän kutsuu 30- 50 -vuotiaita mieslääkäreitä.
Onnittelut Cisionista - vai olenko jo onnitellut! <3 Olet ansainnut sijoittumisesi. Nautin niin kovasti keskuteluista täällä.
Marjatta, jos jonkun olis pitäny olla tuossa lukupiirissä niin just sun. Ihan jo kuulen päässäni, miten olisit siellä kommentoinut viisaita. Ikävää, että sulla kävi tuolla tavalla aiemmin lukupiirin kanssa, mutta onneksi uusia tilaisuuksia tulee. Tämä Meriläisen lukupiiri oli heti aamulla alkaen klo 10.15, joka näin jälkikäteen oli erittäin hyvä vaihtoehto. Sitä oli vielä yöunesta tuore ja päivän melskeistä turmeltumaton.
PoistaIhan nyt vaan sulle tunnustan, että minä luin melko nuorena (en muista ikää, mutta varmaan max. 10 v.) isoisäni pornolehtiä ja jäin sitten kiinni ja voi sitä häpeän määrää. Vakoilin myös vanhempieni seksitouhuja (asia, jonka kylä olisin hyvin voinut jättää väliin) ja tein omia kokeilujani.
Välillä tuntuu, että seksuaalisuus käsitetään hyvin kapeasti, esim. että se on sama asia kuin seksi. Meriläinen muuten kertoi kiinnostavan asian kosketuksesta. Hän oli lukenut jostakin tutkimuksesta, että ihmisen aivot ovat niin tyhmät, että ne eivät tiedä, silittääkö ihminen itseään vai joku toinen. Aivot tuottavat kummassakin tapauksessa samalla tavalla mielihyvää.
Marjatta, tuosta Cisionista osakunnia kuuluu kyllä sinulle, sillä sinun kanssasi on niin monet mainiot keskustelut käyty. Elikkäs onnea myös sinulle ja kiitos!
Uskalsin viimeinkin tulla lukemaan muiden kokemuksia lukupiireistä, kun sain oman juttuni julkaistua. Todella vaikuttava kokemus, en olisi ikinö uskonut kuinka tiivis tunnelma syntyy tuollaisessa tilanteessa uppo-outojen ihmisten kesken. Oma lukupiirini oli myöhään iltapäivällä ja pää oli jo vähän täysi, mutta ulos leihuin virkistyneenä. Ihanaa!
VastaaPoistaLukupiiri oli minustakin kriitikkobattlen ohella messujen parasta antia. Itse tykkäsin tuosta, että marssin lukupiirin melkein "aamuyöstä aistein avoimin" - olen muutoinkin aamuihminen, niin mulle sopi se, että lukupiiri oli heti ensimmäisenä ohjelmistossa. Tosin se sitten olikin niin kova juttu, että muu ohjelma jäi sikseen, mutta siitä huolimatta en vaihtaisi lukupiirikokemusta pois.
PoistaKiitos kommentista.
PS. Mistä voin lukea juttusi?