Reader, why did I marry him?

Onko verellä tunteet? Tai muisti? Jos kaksi ihmistä vaihtaa keskenään verta, vaihtuuko jotain muutakin kuin tuo punainen neste? Haluaisitko, että kokeilemme? Asetan tälle kirjalle seuraavat varoitukset: Koukuttavuusvaroitus Kamaluusvaroitus Pahojen unien varoitus Elinvaroitus Todellisuudenhorjuntavaroitus Vampyyrivaroitus Varoitustenkäyttövaroitus * Veri joka suonissasi virtaa on kolmas osa tarinasarjaa, jonka aloitti Yö ei saa tulla ja jota jatkoi Korppinaiset . Olen Veren kanssa vähän kummassa tilanteessa, sillä olen lukenut teossarjan aloitusosan, mutta en Korppinaisia . Tällä oli väkisinkin vaikutuksensa siihen, miten tätä Raevaaran uutuusromaania luin ja erityisesti teoksen alkupuolella koin hieman häiritseväksi sen, että sitten viime lukeman on tapahtunut asioita, joista en tiedä, mutta joista jotakin voin Veren perusteella päätellä. Tiina Raevaarasta on näiden kolmen romaanin myötä kehittynyt täysiverinen (sic!) vaihtoehtoisten todellisuuksien (Alt-Reality)...

Luin viihderomaanin. Kun nyt on ollut keskustelua luku- ja viihderomaanista, päätin poistua omaksi kokemani kirjallisuuden alueelta ja tempaista yhden Victoria Holtin romaanin kitusiini. Tämä oli myös nostalgiaa herättävä teko, sillä teinivuosina olin armottoman kovasti viehtynyt Holtin romaaneista. Erityisesti mieleeni ovat jääneet juoksuhiekkakohtaukset ja henkilöparat, jotka juoksuhiekkaan takertuivat ja värisivät lähestyvän kuoleman pelossaan. Tosin aina he pelastuivat, muttä sitä edelsi omalta puoleltani monta hikistä ja pelon täyttämää hetkeä. Juoksuhiekkopelko muuntui mielessäni suonsilmäkepeloksi ja Holtia luettuani en ole koskaan pystynyt kuljeskelemaan suomaalla yhtä huolettomasti kuin ennen hänen kirjojensa lukemista. Kirjahyllystäni löytyi Holtin Unelma Paholaisratsastajasta, jonka kerran pelastin kirjaston poistohyllystä. Se on taattua Holtia, jossa jännittäviä ja osin pelottaviakin juonenkäänteitä ei puutu. Holt onnistuu mainiosti pitämään lukijan  mielen...