Reader, why did I marry him?

Tämä on kirjoitus, jossa tutustutan toisiinsa Helmi Kekkosen Suojattoman päähenkilön Isan ja Marie Darrieussecqin romaanin All the way päähenkilön Solangen. Päätin kirjoittaa yhteispostauksen näistä teoksista, koska kummassakin niistä on päähenkilönä nuori, itseään etsivä tyttö, joka matkalla aikuisuuteen käyttää kompassina omaa ruumistaan. Suojaton on sumua, utua ja hämärää. Varjoja, heijastumia, valkoisen harson takana Isa. All the way on neonvärejä, painetta vasten kasvoja ja sukuelimiä. Kirkuvaa nuoruutta, jossa puhutaan seksistä ja kuukautisista Solangen taistellessa teini-ikänsä kanssa. Suojaton on ensimmäinen Helmi Kekkoselta lukemani romaani. Se on arvoituksellinen, psykologisesti tiivis  ja tunnelmaltaan vahva teos. Kekkonen kuvaa perhettä, jonka jäseniä ovat isä Tomas, äiti Hannele sekä lapset Isa ja Kai. Jokainen heistä seisoo omanlaisessaan kulmassa suhteessa perheeseen, joka Suojattomassa näyttäytyy akvarellina, jota kukin perheenjäsen pyrkii viemään kohti h...

Tässä luritelmassa on mainittu 36 teosta, jotka tekivät minuun vaikutuksen vuonna 2015. Bongaatko ne kaikki? * Vuonna 2666 Toisin sanoen och samma på svenska med andra ord tulee tehtäväksi muodonmuuttoilmoitus Tein sopimuksen, jonka allekirjoittivat Oneiron, Hertta ja Lila Heidän perässään läähätti antisankari, joka oli lukenut pahan kirjan ja takertunut neidonhiukseen HHhH - lausutaan, kuten John Lee Hooker sanoo: Boom boom boom boom, I wanna go boom boom ellei sitten muuta mieltään Kun selvisin viikosta 43 oli vuorossa joulukuun kymmenes Totesin: I am China eikä se ollut viimeinen sana Elizabeth on kadoksissa kun löydät hänet ja kuvaat, muista pitkä valotusaika, ethän myöskään unohda esittäjää, joka piti performanssin, joka oli kriitikon mielestä suuri erehdys Tanskan prinssi Hamletilta varastettiin hänen kysymyksensä ja muutettiin se muotoon: How to be both varoituksen sana prinssille: jätä rauhaan minun suruni, All my puny sorrows Vuonna 201...

Tässä se nyt on. Lukuvuoden 2015 pohjimmainen sokeri, jolla matkustan uuteen vuoteen. It's not so easy writing about nothing. En oikeastaan haluaisi kirjoittaa yhtään mitään Patti Smithin teoksesta M Train, sillä tämän teoksen vaikutukset sijoittuvat niin henkilökohtaiselle alueelle, että haluaisin pitää ne tykkänään itselläni. Toisaalta haluaisin kirjoittaa tästä teoksesta sivun toisensa jälkeen. Ihan hulluja suunnitelmia kulkee päässäni. Se on vähän sitä samaa, kun nuorena oli johonkuhun rakastanut ja hänen nimensä oli ihan pakko kaivertaa pulpettiin. Se on sitä, mitä se on ja se on siinä parasta. Teen nyt sitten niin, että kirjoitan muutaman fragmentinpalan. Ihan vaan siksi, että tämä teos on lukuvuoteni huipentuma. Lukekaa sanojen taustoja ja niiden välejä. Lukekaa sanojen varjoja ja puuttuvia adjektiiveja. * I offer my world on a platter filled with allusions. Sinä annat minulle ihmisesi. Sinä annat minulle sinut. Minä annan toiselle sinull...

Linkittäkää tähän postaukseen omat haastekoosteenne, niin käyn poimimassa niistä sateenkaarikuvat, jotka julkaisen erillisenä kuvapostauksena loppiaispäivänä. Ahkerimmat ovat jo ehtineet linkittäneet alkuperäiseen haastepostaukseen ja siirrän myös nämä linkitykset kuvapostaukseen. * Mitä tulee omaan suoriutumiseeni tästä haasteesta, niin luulenpa, että ilman haastetta en olisi tullut lukeneeksi yhtäkään niistä kirjoista, jotka olin tähän haasteeseen valinnut. Myönnän, että oli myös hetkiä, jolloin haastekirjan aloittaminen ei tuntunut yhtään houkuttavalta, kun mieli halasi muiden kiinnostavien teosten pariin. Yksikään haastekirja ei kuitenkaan osoittautunut pettymykseksi, joten loppu hyvin, kaikki hyvin. Haasteeseen valitsemillani kirjoilla ei ollut mitään muuta yhteistä kuin se, että jokainen niistä oli potenut makuuhaavoja hyllyssäni lyhyemmän tai pidemmän aikaa. Matka alkoi antiikin Kreikasta Madeline Millerin The Song of Achillesin myötä. Historialliset romaanit ja ...

Tuskin ehdin istuutua sohvalle ranskalaisen Annie Ernaux'n Puhdasta intohimoa lukemaan, kun se on jo luettu. On sinänsä varsin kuvaavaa, että Ernaux kirjoittaa intohimosta vain suunnilleen sadan sivun mittaisen kirjasen, sillä intohimo itsessään on sekin kaikessa intensiivisyydessään lyhytaikaista. Sen tappamisesta maailma, elämä ja usein myös rakastettu pitää huolen. Ernaux'n teokselle on erityistä se, että kirjailijan projektina on dokumentoida omaa elämäänsä niin tarkasti ja rehellisesti kuin mahdollista. Puhtaan intohimon kertojan ja Ernaux'n itsensä välissä ei ole mitään. He ovat yksi yhteen, joka tietysti on noloa ja häpeällistä, kun aiheena on intohimo - antautuminen toisen ihmisen palvelukseen sekä kuvaannollisesti että konkreettisesti alastomana. Tässä suhteessa Puhdas intohimo eroaa vaikkapa Lena Andersonin Omavaltaisesta menettelystä , jonka kanssa se muutoin jakaa samantyyppisen aihepiirin. Ernaux ei ota tukirakenteekseen Esterin kaltaista romaanihenkilöä...

Sain Älyttömät joululahjatoiveet -haasteen Ullan luettujen kirjojen Ullalta. Kiitos Ulla. Toiveeni ovat aika simppeleitä, joten jouluhenkilöllä ei liene suurempia esteitä niiden toteuttamiseen. Myönnän, että toiveeni tulevat hieman viime tingassa, joten päätin helpottaa jouluhenkilön urakkaa valitsemalla toiveita, jotka eivät vaadi joulumarketissa käyntiä. Näin nimittäin jo silmissäni miten jouluhenkilö jouluvarusteissaan juoksee pitkin joulukauppakeskusta joulukieli kirjaimellisesti jouluvyönsä alla. Ihmiset tönivät häntä. Kiroilevat ja manailevat. Jos oikein huonosti käy, joku ostaa toiveeni juuri jouluhenkilön nenän edestäja hänen on lähdettävä seuraavaan jouluostoskeskukseen. Liian kova kohtalo ja siksi tein asian hänelle helpommaksi ja valitsin toiveita, jotka hän voi toteuttaa liikahtamatta mihinkään joulumökistään.  Pitemmittä joulupuheitta: Toive 1 Haluaisin päästä Patti Smithin ja Robert Mapplethorpen sykkeiseen seuraan. Voisimme yhdessä käydä myös hopeat...

Muistat Tuhkimon, Lumikin, Ruususen varmaan ja punahilkan ja sudenkin harmaan, mutta muistatko Magic Miken ? Blogissani syksyllä 2014 esiintynyt nuorukainen tekee tässä kalenteriluukussa uuden esiintulon. *   Niitä asioita tapahtui. Pahoja asioita. Pommeja. Aseita. Hyökkäyksiä. Ne tulivat, mutta eivät löytäneet meitä piilostamme. Yöllä lähdimme matkaan. Sille ei ole sanoja. Paljon muullekaan ei ole sanoja. Voi mennä monta vuotta, että sanat tulevat. Ehkä eivät edes tule. Nyt ollaan täällä kaukana pohjoisessa. Ei meitä haluta tänne. Ne sanoo: menkää kotiinne. En sano, että koti on kivikasa vain. Nizar itkee unissaan. Ulkona on valkoista. Sitä sanotaan lumeksi. * lähettänyt Magic Mike 7.12.2015 klo 23.30 joo nyt riittää puhe. #teko tapaan huomenna soturin ja lähtee. siitäs saavat #kunnia #isänmaa #whitepower  * Amira näkee Nizarin leikkivän lumikasassa. Näkee riemun pojassaan pitkästä aikaa. Lumiaura lähestyy ja kun Amira katsoo ikkunasta uudesta...