Tämä on lukuhaaste kaikille runojen ystäville, eikä tähän haasteeseen välttämättä tarvitse lukea mitään uutta, vaan osallistua voi jo aiemmin tänä vuonna luetuilla teoksilla.
Ehdokkaat julkistetaan vajaan viikon päästä eli 10.11.2017 ja niistä ministeri Elisabeth Rehn valitsee 29.11. 2017 voittajan diktaattorin oikeuksin.* Jos valinta on onnistunut voittajakirjaa paketoidaan mukavat määrät joulupaperiin ja kaikilla (ei muuten pidä paikkaansa) on hyvä mieli.
Koska Finlandia-palkinnon ensisijainen tarkoitus on myyntilukujen kasvattaminen toivotan Elisabeth Rehnille viisautta päätöksentekoon. Kannattaa myös muistaa, että erinomaisen hieno kirjallisuus, jota viime vuosina ovat edustaneet mm. Laura Lindstedtin Oneiron ja Riikka Pelon Jokapäiväinen elämämme, ovat taloudellisessa mielessä riskaabeleja valintoja.
Suuret ja viisaat ovat suuruudessaan ja viisaudessaan päättäneet sulkea runot pois Finlandia- palkintomittelöistä. Hieno päätös, sillä ihan rehellisyyden nimissä voidaan kysyä, että kuka ilahtuisi löytäessään lahjapaketista runokokoelman. Saman rehellisyyden nimissä voidaan vastata, että minä ja pari muuta runoentusiastia niin kyllä tekisi, mutta olisi kohtuutonta vaatia, että Suomen suurin ja kaunein kirjallisuuspalkinto jaettaisiin meitä ajatellen.
Mutta joo. Oli mulla asiaakin.
Runojen poissulkeminen F-listalta johti vajaa vuosi sitten siihen, että perustin runohaasteen. Ottaen huomioon, että kyse on pelkästä kirjablogipuuhastelusta olen ollut suorastaan hämmästynyt, miten paljon huomiota tämä haaste on saanut. Haasteen myötä runoja ovat lukeneet ja niistä postanneet myös lukijat, jotka ovat aiemmin kokeneet runouden itselleen vieraaksi. Käytetyin argumentti on ollut, että runoja ei lueta, koska niitä on vaikea ymmärtää. On pakko kysyä, että proosaako sitten jokainen ymmärtää ihan tuosta noin vaan? Ja mitä se ymmärtäminen edes on? Milloin on ymmärretty täysin tai edes riittävästi? Ei kuulkaas, runojen lukematta jättäminen vedoten siihen, että niitä on vaikea ymmärtää on ihan vaan tekosyy ja aika huono sellainen.
Mutta joo. Nyt siihen asiaan. Ja se asia on tämä:
Julistan alkaneeksi Törkeän virallisen Runo-Finlandian, joka toteutaan seuraavasti:
Teoksen ehdolle asettaminen
1. ilmoita tämän postauksen kommenteissa, että olet mukana haasteessa (älä kuitenkaan ilmoita vielä valitsemaasi teosta). Kommenteissa voit myös halutessasi kertoa ajatuksiasi tästä kilpailuhaasteesta.
2. a) kirjabloggarit: linkitä valitsemaasi teosta koskeva blogikirjoituksesi koostepostaukseen, jonka julkaisen 6.12.2017. Kyseisenä päivänä linkitetyt tekstit nostan myös esiin itse postaukseen.
2. b) muut kuin kirjabloggarit: ilmoita valitsemasi teos 6.12.2017 julkaistavan koostepostauksen kommenteissa.
Mikäli osallistuminen 6.12 on sinulle hankalaa voit myös lähettää linkin sähköpostiini omppuapple@gmail.com jo ennen joulukuun 6. päivää ja nostan sen sieltä mukaan koostepostaukseen.
3. perustele valintaasi muutamalla lauseella
Tähän kilpailuhaasteeseen voi osallistua millä tahansa suomalaisen runoilijan runoteoksella teoksen julkaisuvuodesta riippumatta. Ainoa vaatimus on, että teos on luettu tänä vuonna ja olet joko blogannut kyseisestä teoksesta tai vaihtoehtoisesti kerrot perustelut koostepostauksen kommenteissa.
Haasteaikaa on kuukauden verran, jotta suosikkiteoksen ehtii vielä lukemaan, jos niin ei ole aiemmin tehnyt.
Voittajia ovat kaikki teokset, jotka tässä kilpailussa tulevat mainituiksi.
Tämän haasteen ainoa tarkoitus on hankkia runokokoelmille näkyyvyyttä ja sitä kautta edistää runojen ja runoilijoiden tunnettavuutta sekä herättää ihmisissä halua lukea runoja.
Runo on kielen varasto ja synnytyssairaala. Antakaamme runoille tilaa ja pitäkäämme niistä meteliä!
*Tietokirjallisuuden Finlandia-voittajan valitsee kirjailija ja toimittaja Matti Rönkä sekä lasten- ja nuortenkirjallisuuden voittajan muusikko Anna Puu
4.11.2017 klo 13.33 Tekstiä päivitetty niin, että myös muut kuin kirjabloggarit voivat osallistua
Mukana. Ei ole muuta vaihtoehtoa. Kuin. Olla mukana.
VastaaPoistaMukana. Ei ole muita vaihtoehtoja. Kuin. Olla mukana.
VastaaPoistaIlman muuta mukana. Kiitän: Omppu, Blogistanian runosuurlähettiläs.
VastaaPoistaHieno nosto Omppu! Ehdottomasti mukana. Vahva suosikkikin on jo mielessä, ellen sitten ehdi ihastua johonkin muuhun.
VastaaPoistaRunohaasteesi on ollut, no haasteellinen. On saanut vaivata päätä, mutta myös ilahtua ja kokea elämyksiä :) Kiitos.
Mukana :)
VastaaPoistaEhdokkaani on Eeva Kilpi Animalia, bloggaus täällä
VastaaPoistahttp://jokkenrunot.blogspot.fi/2017/03/eeva-kilpi-animalia.html
Kirja on luettavissa Suomen juhlavuonna 101kirjaa-portaalissa, suosittelen.
Vähän olin hätäinen, mutta en tee mitään koostepostausta, eli se on tässä. Pohdin pitkään myös Saima Harmajaa, mutta Kilpi on kyllä erittäin ajankohtainen.
PoistaMukana tietysti ollaan. Valinta tulee olemaan hirvittävän vaikea. Ainakin yksi blogipinon runoteos täytyy vielä ehtiä bloggaamaan, mutta sen myötä valinta on vielä vaikeampi...
VastaaPoistaMukana ollaan, tietty!
VastaaPoistaMukana.
VastaaPoistaKerrassaan mahtavaa, Omppu, runouden suurlähettiläs!
VastaaPoistaTäytyypi miettiä, osallistunko. En ole kirjabloggari, vaikka aina välillä kirjoitankin lukemastani.
Tähän mennessä luetuista on jo pari vahvaa ehdokasta, vieläköhän tässä tulisi lukeneeksi jotain muuta...eli mukana ollaan.
VastaaPoistaMinäkin olen mukana.
VastaaPoistaMukana ollaan! Mahtava haaste, olen nyt jo sitä mieltä, että vuosittaiseksi perinteeksi jatkossa tämä. :) Olen aika varma jo ehdokkaastani, ellen satu tulevina viikkoina lukemaan jotain totaalisen mielenräjäyttävää.
VastaaPoistaOsallistun.
VastaaPoistaIlman muuta mukana ja tiedän jo, mikä teos saa ääneni. :)
VastaaPoistaKiitos tästä, Omppu! Niin kuin Twitterissä totesin, blogissani ei ole yhtään runopostausta, ja se on kyllä näin äikänopenakin noloa. Lupaan siis postata vähintään yhdestä kokoelmasta ja ottaa osaa haasteeseen. Luen sinänsä kyllä runoja, jonkin verran, mutten oikein kokonaisina kokoelmina.
VastaaPoistaMukana myös. Tiedänkin mikä teos saa ääneni, olen niin paljon harmitellut teoksen näkymättömyyttä. Tässä on myös hyvä tekosyy blogata pinossa pyörineistä runokokoelmista, joita en ole saanut arvosteltua (käytännössä kaikki tänä vuonna luetut suomalaiset kokoelmat).
VastaaPoistaPakko kuitenkin kysyä, onko runouden ollut joskus mahdollista saada virallista palkintoa? En tiedä näistä palkinnoista mitään, vain pohjoismaista seurailen.
Jepjep, mukana. Vaikken runoista mitään ymmärrä. Silti hämmästyttää tuo Finlandia-palkintojen jakopäätös - kirjamessuillakin runoasioiden äärellä näytti olevan aina täydet katsomot.
VastaaPoista