Lyhyet, osa 7 - Beatrice Salvioni: En pelkää mitään; Jen Beagin: Viileä vaalea; Szilvia Molnar: The Nursery
On aina kippiksen paikka, kun suomeksi saadaan italialaista kirjallisuutta. Salvionin romaanin on suomentanut Leena Taavitsainen-Petäjä.
En pelkää mitään sijoittuu Mussolinin ajan fasismin kurittamaan Italiaan ja seuraa 12-vuotiaiden ystävysten Francescan ja Maddalenan elämää. Tytöt tuovat vahvasti mieleen Ferranten Napoli-sarjan Elenan ja Lilan. Elenan tavoin Francesca on kunnollinen, Maddalena taas Lilan tavoin ehdoton ja yhteisön säännöistä välittämätön. Yhteistä Napoli-sarjan kanssa on myös Francescan ja Maddalenan kasvuympäristön väkivaltaisuus. Tyttöjen on pärjätäkseen oltava kovia ja röyhkeitä.
Maddaleenaan, joka haluaa itseään kutsuttvan nimellä Malnata henkilöidään paha ja tuho.
"He puhuivat hänestä [Malnatasta] kuin viheliäisestä sairaudesta tai ruostuneesta raudankappaleesta, joka nostaa kuumeen ja tappaa, jos siihen sattuu viiltämään ihonsa."
Tyttöjä säätelevät tiukat normit, joiden ulkopuolelle ei sovi luisua. Tytöille ja pojille on omat jyrkkäreunaiset sääntönsä, joita pojat vahvistavat käytöksellään. Naiselle oikeanlaisen käytösmallin tarjoavat Mussolinin naiset, jotka uhrautuvat miehen vuoksi, eivätkä vaadi vastalahjaksi mitään.
(Kävin eilen katsomassa Sofia Coppolan ohjaaman elokuvan Priscilla, joka perustuu Priscilla Presleyn kirjaan hänen elämästään Elviksen kanssa. Hyvin oli Elvis sisäistänyt Il Ducen näkemyksen siitä, mikä on naisen paikka miehen rinnalla, korjaan: miehen alapuolella)
Francescan keskiluokkaisessa perheessä erityisiä arvoja ovat arvokkuus, maine, kunnollisuus ja nuhtettomuus. Kuvaavaa on, miten Francesca on ihana nuori neiti niin kauan kuin hän on passiivinen ja hiljaa. Kun hän uskaltaa sanoa vastaan mitätöi hän itsensä perhetuttujen silmissä.
Vähä vähältä Fransescalle nousee yhä tärkeämmäksi Malnata hyväksyntä. "Hänen hymynsä rinnalla koulussa tunnustetuksi annetut ruusukkeet ja aikuisten kehut kalpenivat ja vaikuttivat täysin naurettavilta."
Naiseksi kasvamisen haaste on Salvionin romaanissa olla suostumatta. Uskaltaa vastustaa miehiä, jotka sanovat omistavansa naisen. Uskaltaa vastata: "Minä en kuulu kenellekään."
Beatrice Salvioni: En pelkää mitään
La Malnata (2022)
Suomentanut Leena Taavitsainen-Petäjä
320 sivua
Gummerus (2024)
Jen Beagin: Viileä vaalea
On hyvät ainekset.
(On nainen, joka litteroi terapiakeskusteluja. On nainen Viileä Vaalea, joka käy terapiassa.)Ainekset sekoitetaan kakuksi.
(On edellä mainittujen naisten kohtaaminen. Ainekset, jotka valuvat kakkuvuoan reunojen yli).
Kakku uunissa.
(On edellä mainittujen naisten välistä seksiä. Usein ja paljonkin, ja huomiohakuisen tarkoituksellisesti.)
Kakku paistuu ja tulee ulos uunista lässähteenä.
(On liikaa keinotekoisia lisäaineita. On liikaa muka nokkelaa, joka alkaa väsyttää).
Voi syödä, vaikka ei niin kovin paljon maistukaan.
Big Swiss
Suomentanut Maria Lyytinen
Otava (2023)
189 sivua
Kommentit
Lähetä kommentti