Reader, why did I marry him?

Peter  H ø eg  kuuluu kirjailijoihin, joista pidän. Pitämiseni perustuu hänen teoksiinsa Lumen taju (Fr øken Smillas fornemmelse for sne, 1992) ja Rajatapaukset (De måske egnede, 1993). Jos pitää kirjailijasta, merkitsee se ainakin omalla kohdallani sitä, että on helppo lähteä lukemaan kirjailijan teosta myönteisen odotushorisontin vallitessa. Susanin vaikutuksen kohdalla juuri "suhteeni" H øe giin kannatteli lukemistani varsin pitkälle, mutta teoksen loppuun asti tämä kannattelu ei kestänyt. * Time-lehden kannessa komeilee suurenmoinen tanskalainen perhe. Laban Svendsen istuu flyygelin vieressä ja hänen vaimonsa Susan pitää kättään tämän harteilla. Perheen lapset, 16-vuotiaat kaksoset Thit ja Harald nojailevat viuluineen flyygeliin. Siinä se on. Täydellinen perhe täydellisessä muotokuvassa. Täydellisyyden toisella puolella on todellisuus, jossa Harald on pidätetty Nepalin rajalla salakuljetuksesta syytettynä, Thit karannut Kalkutasta temppelipapin kanssa, Laban lä...

Submarino on armottoman tinkimätön kuvaus kahdesta veljeksestä, jotka yrittävät selvitä elämästä hengissä eväillä, joita eivät koskaan saaneet. [Jotakin edellisen tapaista tästä teoksesta kai kuuluu kirjoittaa.] Jonas T. Bengtssonin romaani ei ole miellyttävä eikä kaunis. [Ei ole. Tästä lauseesta olen samaa mieltä.] Bengtsson sohaisee tanskalaiset idyllit rikki, näyttää maailman, jossa onnellinen ydinperhe on samalla tavoin vieras käsite kuin tuntematon sivisstyssana. [Jep.] Sen jälkeen kun aloin myydä heroiinia meistä on tullut se perhe, joka olemme aina halunneet olla. [Tämänkaltainen sitaatti saattaisi innostaa tarttumaan tähän teokseen. Sillä kiinnostavathan ne. Huumeet ja niiden aiheuttama ihmisen rappio. Niistä on mukava lukea omassa tutussa lukutuolissa istuen. Lukea ja ehkä vähän kauhistellakin tai ylpeillä siitä, että ei tunne moraalista ylemmyydentuntoa.] Teoksen takakannessa Sofie Oksanen toteaa, että Submarino on "elämän varjopuolen klassikko jo nyt....