Kirjallinen retki Pohjoismaissa - haastepurku






Kirjallinen retki Pohjoismaissa -haaste alkoi 2.12.2014 ja se päättyy 2.12.2015 eli ihan muutaman päivän kuluttua. Haastetta emännöi Anna minun lukea enemmän -blogin Annami.

Lähdin tähän haasteeseen mukaan alunperin ajatuksella "eiköhän sitä muutama pohjoismainen kirja tule vuoden aikana luettua." Tällä taktiikalla myös etenin ja plakkariin kertyi seuraavat yhdeksän teosta:


Ruotsi
Katarina Wennstam: Alfauros
Victoria Larsson: Ett norrländskt trauma
Katarina Wennstam: Petturi

Norja
Karin Fossum: Varoitus
Per Pettersson: Hevosvarkaat
Hanne Ørstavik: Vecka 43

Tanska
Jonas T. Bengtsson: Submarino
Peter Høeg: Susanin vaikutus

Islanti
Sjón: Poika nimeltä kuukivi


Mainetta ja kunniaa tästä haasteesta sai seuraavasti:

"Minimisuoritus haasteeseen on kaksi kirjaa, jotka eivät saa olla samasta maasta.
Jos luet kustakin maasta yhden kirjan, olet Pohjoismaissa reissaaja.
Jos luet kustakin maasta kaksi kirjaa, olet Pohjoismaiden tuntija.
Jos luet jostakin maasta vähintään neljä kirjaa (muista kuitenkin minimisuoritus!), olet kyseisen maan kirjallisuuden taituri."


Haasteen sääntöjen mukaan suoritukseni kuuluu kategoriaan: Pohjoismaiden reissaaja. Yhdellä islantilaisella lisäteoksella olisin kohonnut luokkaan Pohjoismaiden tuntija, eikä kauaksi jäänyt myöskään, että olisi Ruotsin tai Norjan kirjallisuuden taituri.

Kiitän Annamia mukavasta haasteesta ja terveisiä kaikille kanssareissanneille!



Kommentit

  1. MarikaOksa23. marraskuuta 2015 klo 20.44

    Sjón on taitava kirjoittaja, ja tuo Kuukivi-kirja on roikkunut minulla lukulistalla. Vaan enpä saanut sitä luettua tähän haasteeseen, vaikka Islannin ainokaiseni onkin Sjónilta. Susanin vaikutus on minunkin listallani. Se oli ihan viihdyttävää luettavaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Reader, why did I marry him?24. marraskuuta 2015 klo 10.11

      Minullakin Kuukivi oli aika pitkään listalla ja sitten oli joku bloggaus (en nyt muista kenen), joka vakuutti, että tilanne pitää korjata. Susanin vaikutus ei vastannut odotuksiani, mutta oli siinä paljon pointtia siitä huolimatta. Kiitos MarikaOksa kommentista.

      Poista
  2. Elina / Luettua elämää23. marraskuuta 2015 klo 21.50

    Susanin vaikutus on minunkin listallani, mutta vielä bloggaamatta. Jää vähän viime tinkaan koonnin tekeminen, mutta kiva haaste. Innostuin dekkareista pitkästä aikaa.

    Sjón ja Pettersson jäivät vielä tutustumatta, mutta kiinnostaisivat kovin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Reader, why did I marry him?24. marraskuuta 2015 klo 10.09

      Tähän haasteeseen ei varmasti ollut pulaa luettavista dekkareista, kun pohjoismainen dekkari on viime vuosina ollut varsin voimissaan. Minullakn Wennstam menee jollakin tapaa dekkarisarjaan, vaikka tosin hänen teoksissaan on mielenkiintoisempaa muu kuin se itse dekkaripuoli.

      Sjóniin kannattaa tutustua ja monet liputtavat myös Petterssonia. Itse en jälkimmäisestä niin hirveästi innostunut, vaikka Hevosvarkaat laadukas onkin. Jollakin tapaa koin olevani sen kohderyhmän ulkopuolella. Kiitos kommentista Elina.

      Poista
  3. Serentis23. marraskuuta 2015 klo 22.48

    Pitäisi saada blogattua yksi norjalainen dekkari ja vielähän tässä ehtisi parannella tulosta Tanskan osalta.
    Kiinnostuin tuosta sun toisesta ruotsalaisesta, näin norrlantilaisena. ( kyllä sanon "ja" vetämällä henkeä mutristettujen huulten välistä.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Reader, why did I marry him?24. marraskuuta 2015 klo 10.19

      Heti kun kuulin tuosta Larssonin teoksesta, niin tilasin sen netistä. Tämähän kertoo Juha Valjakkalasta, jonka luin juuri taas kerran jättäneen palaamatta takaisin vankilaan. Ei tuo ns. kirjallisesti ole mikään huipputeos, mutta on kiinnostavaa lukea, miten suosittu Valjakkala teoistaan huolimatta oli aikanaan ruotsalaisten teinityttöjen keskuudessa, joista yksi oli kirjailija itse.

      Kiitos kommentista Serentis.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lauri Viita: Betonimylläri ja muita runoja - BAR Finland, 12

Kuva
Jos nyt kävisi niin, että Alepan kassajonossa joku väittäisi, että Lauri Viidan Betonimylläri on paras koskaan Suomessa julkaistu esikoisteos, en alkaisi väittämään vastaan. Kirjan takakannesta löytyy seuraavia mainintoja: "Todella alkuperäinen, omalaatuinen kyky" (Lauri Viljanen, HS) "Hehkuvaa laavaa, joka vyöryy vastustamattoman sisäisen paineen alta." (Holger Lybäck, Finsk Tidskrift) "Suurta voi syntyä odottamatta, ja tässä näyttää tapahtuneen nousu suoraan huipulle." (Hämeen kansa) * Viidan esikoiskokoelman tyyppipiirteitä on runonsisäinen liikehdintä, jossa ylevä ja suuri muuttuu arkipäiväiseksi ja konkreettiseksi tai vaihtaa paikkaa usemman kerran.  Runo 'Alfhild' alkaa säkeillä: Äidit vain, nuo toivossa väkevät, Jumalan näkevät Ja päättyy säkeisiin: Niin suuri on Jumalan taivas ja maa, oi lapseni rakastakaa Näiden ylevien ja perinteisenkuuloisten säkeiden välissä isä ja äiti kulkevat peräkanaa ja morsiuspari ostaa p...
Lue lisää

Pajtim Statovci: Lehmä synnyttää yöllä

Kuva
"Toi Pajtimin uus kirja. Halkeen"  kirjoitin ystävälleni kun olin lukenut Pajtim Statovcin romaanin Lehmä synnyttää yöllä . Kirjoitin juuri tälle ystävälleni, koska hänelläkin on halkeamisen kyky ja hän tietää heti, mistä on kysymys.  Instagramiin laitoin stoorin, jossa uhkasin lyödä niitä, jotka tiivistävät tämän romaanin sanoihin "hieno lukukokemus". Sanat, joilla kuvata haltioitunutta kokemusta lukemastaan ovat rajallisia, mutta "hieno lukukokemus" vetää latteudessaan vertaa sen kaltaisille ällöilmaisuille kuin masuasukki, paituli ja pientä purtavaa. Kun olen lukenut Lehmän en pysty rauhoittumaan. Tärisen ja kävelen pitkin asuntoani ja tuijotan ikkunasta syksyn värjäämiä puita. Kirpeys. Kauneus, joka on kuolemassa.  Ja pitäisi lähteä kauppaan. En voi nyt lähteä kauppaan. En voi tässä mielentilassa mennä minnekään, missä on vieraita ihmisiä.  Taivaan isä kiitos, että en ole kriitikko. Että en ole vaikkapa Pasi Huttunen, jolle Lehmä oli "epämiellytt...
Lue lisää

Jani Saxell: Aiheiden kirja - Uusia näkökulmia, teemoja ja tekniikoita luoville kirjoittajille

Kuva
Aiheiden kirja esittelee itsensä kirjoitusoppaana, mutta väitän, että Saxell on parhaimmillaan lukemisen innostajana.  Teos on jaettu teeman mukaan järjestettyihin osiin. Teemoja on seitsemän: - lapsuuden, nuoruuden ja aikuisuuden siirtymäriitit - maagisrealistiset ja kauhufantastiset kasvukertomukset - omaishoito ja surutyö kirjallisuudessa - kirjallisuuden, tv-sarjojen ja elokuvien antisankarit  - työläiskirjallisuus - aikalais- ja sukupolvikuvaukset - rajamaita ja erilaisia jakolinjoja tarkasteleva kirjallisuus. Jutun juoni on, että ensin Saxell esittelee kuhunkin teemaan liittyvää kirjallisuutta ja tämän esityksen lopuksi hän tarjoaa lukijalle kysymyksiä, joiden pohjalta tämä voi lähteä työstämään omaa tekstiään.  Saxellin miniesittelyt ovat kielellisesti rikkaita ja hersyviä, ja synnyttävät halun päästä lukemaan juuri sitä kirjaa, joka kulloinkin on käsittelyn aiheena. Kiitän Helmet-järjestelmää siitä, että varauksia voi olla vain 100 kappaletta. Muussa tapauksessa ....
Lue lisää