Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on elokuu, 2024.

Elina Airio: Hekuma

En täysin lämmennyt Elina Airion esikoisteokselle Metsässä juoksee nainen (Gummerus 2022), vaikka siitä paljon hyvää ja kiinnostavaa löysinkin.  Hekuman kohdalla on toisin. Sen taustalla tykyttää painostava, naisen aggressiota täynnään oleva suoni. Sitä vasten asettuu gerbera, josta tulee naiselle pakkomielle, jonka avulla hän pyrkii hallitsemaan sisäistä kaaostaan ja sen tuottamia väkivaltaisia ajatuksia.   Kukat ja niiden edustajana erityisesti gerbera ovat naisen vihanhallintakeino.  Kukat saavat osansa. Ne ovat "kimuleja", "horoja" ja "saatanan lutkia". "Vaaleanpunaisia kuin tytön pillu".  Yhtäkkinen epätavallinen kukkiin liitetty ilmaisu muistuttaa paikoin Jukka Viikilän tavasta kirjoittaa teoksessa Hiekkalinnat , jossa siinäkin tekstiä pilkkoo yllättävä rivous. Hekuman graafinen ulkoasu, sen tasaamattomat ja usein lyhyet kappaleet luovat uhkaa tihkuvan jännitteen. Ilmava kohtaa painostavan kuin tummien pilvien jylhästi synkentämä taivas v

Rachel Cusk: Parade

Rachel Cuskin kirjoja ei lueta, vaan niihin mennään matkalle epävarmana siitä, onko itsellä kaikki tarpeellinen mukana. Mennään uuteen paikkaan tekemään havaintoja, jotka omassa arkiympäristössä ovat usein salattuja tai ainakin vaikeasti tavoitettavia.  Mennään alttiina. Valmiina tulemaan muutetuiksi. Mennään kuin tunneliin tai luolaan, jonka seiniltä heijastuu odottamattomia. Romaanissa Parade on monta henkilöä, joita kutsutaan nimellä G. Ehkä kyse on viittauksesta neroon, Geniukseen. Ehkä ei. Ei lyödä lukkoon. Annetaan  leijua. On G., joka saadakseen selkoa asemastaan historiallisessa ajassa ja paikassa alkaa maalata ylösalaisin. Tekniikka, jonka avulla G:n vaimo uskoo miehensä tavoittavan naisten tilanteen (female condition). G. ei ole suopea naisia kohtaan. Hän pitää mahdottomana, että naiset voisivat olla taiteilijoita ja hänen naisvihansa manifestoituu hänen vaimostaan maalaamissaan alastonkuvissa. Ja miten ollakaan, kun hän kuvaa vaimonsa rumana, tulee teoksesta suuri menestys.

Lyhyet 12: Melissa Febos: Body Work - The Radical Power of Personal Narrative; Alejandro Zambra: Chileläinen runoilija; Wanda M. Morris: All her little secrets

Muutamia sitaatteja muistiin: "Expressive writing about trauma strengthens the immune system, decreases obsessive thinking, and contributes to the overall health of the writers.”  "[b]ias against personal writing is often a sexist mechanism, founded on the false binary between the emotional (female) and the intellectual (male), and intended to subordinate the former. "[r]esistance to the lived stories of women, and those of all oppressed people is a resistance to justice.“  "Those who benefit from the inequities of our society resist the stories of people whose suffering is in large past owed to the structures of our society." "I'll say it again, because it bears repeating: the resistance to memoirs about trauma is always in part - and often nothing but - a reistance to movements for social justice." "We have been discouraged from writing about it [trauma] because it makes people uncomfortable. Because a patriarchal society wants its victims