Hanna Päivärinta: Hankaus

Joskus kirjaan sujahtaa sisään kerrassaan mutkattomasti, koska heti alussa on sanottu jotain, joka tulee harvinaisen lähelle. Hankauksen kohdalla se on muutto. Via ja Joel sekä heidän 4-vuotias tyttärensä Ruu ovat juuri muuttaneet ja koska omasta muutostani on vasta parisen kuukautta luen heidän muuttotuntemuksiaan oman muuttoni kautta.

Vialle muutto on kivulias. Hän on rakastanut Punavuorta, jossa he ovat asuneet ja lähiöön muutto tuntuu ahdistavalta. Via kaipaa keskikaupungin vilinää ja ihmisä, tunnetta siitä, että lähellä on mahdollisuuksia, vaikka niihin ei tarttuisikaan. Tunnistan tunteen, mutta enemmänkin niin, että uudessa asuinpaikassani mahdollisuuksi on hurjan paljon enemmän kuin siellä, missä ennen asuin.

Vian mies on lääkäri, joka keskittyy valmistautumaan triathlonille. Via taas on palannut äitiyslomalta tietotyöläisen töihin, mutta ei saa otetta työelämästä. Hanka. Ei tunnu oikealta. Deadlinet häälyvät pään yllä kuin eksyneet droonit.

Ja ikuinen kiire. Kiire hakemaan lasta päiväkodista. Kiire kirjoittaa luvattu artikkeli. Kiire selvitä päivästä toiseen.

Unettomuus vaivaa. Hermoston ylikuormittuneisuus estää nukahtamasta. Ruun syntymän jälkeen Via ei ole nukkunut yhtään yötä kunnolla. Ja seksi. Seksi Joelin kanssa ei kiinnosta. Joel on liian tuttu, puuttuu vaaran elementti.

Mutta halu, se ei ole kadonnut mihinkään. Se löytää suunnan. Kielletyn houkutuksen. Vatsanpohjassa tanssii. Fantasiat liekehtivät.

Joel haluaisi toisen lapsen, mutta Viaa kauhistuttaa ajatus aloittaa vauvaelämä alusta, kun hän juuri on saanut "kehonsa takaisin itselleen". 

Joelilla ja Vialla on yhtenään pientä kinastelua. Heidän arvomaailmansa hankaavat nekin. Joel haluaa, että elämä näyttää ulospäin hyvältä. Via haluaisi sen myös tuntuvan hyvältä. Syytöksiä on ilmassa silloinkin, kun niitä ei lausuta ääneen. Anoppikin tuo aterimensa soppaan.

Pikkulapsiarjen kuvaus on toteutettu tarkasti ja moni voi siihen - tai ainakin osaan kuvatusta - samaistua.

Tarinantaso ei kuitenkaan ole tämän kirjan Juttu.

Romaanin kiinnostavin taso muodostuu siitä, mitä ei sanota suoraan, vaan ilmaistaan symboliikan ja Vian oudoiksi yltyvien tekojen kautta. Omenapuu puhuu Hankauksessa enemmän kuin sanat. Sakset leikkaavat muutakin kuin pantterikuvioisia lastenvaatteita.  Vian varastoon Joelilta piilottamat tavarat ovat äänekkäitä.

Yksi Hankauksen hienoimmista kohdista on, kun Via mainoskuvauksessa pyytää näyttelijöitä sanomaan "Voi rakas pupuseni". Ilmaus, jolla ei ole mitään tekemistä kuvattavan mainoksen kanssa, mutta johon tiivistyy Vian koko äitisuhde.

Polttavaksi nousee kysymys: "Kenen elämää sinä elät?" Meduusan lailla Via kelluu, kelluessaan hankautu vasten elämäää uimakello usein hukuksissa. Mutta on toisenkinlaisia hetkiä. Silloin Vian pyyyntilonkerot aktivoituvat ja saavat Vian pyytämään seksiä randomilta metromatkustajalta ja työntämään kaupassa irtokarkkeja taskuihinsa.

Hanna Päivärinta: Hankaus
192 sivua
Tammi (2026)