Reader, why did I marry him?

Speculation! ⏪️ palataan tähän hetken päästä Sataman kapakan Hilda on teos, jossa Silja Koivisto jäljittää isotätinsä, kotkalaisen prostituoidun, Hilda Hakkaraisen (1902-1939) elämänvaiheita. Koiviston kirjassa tutustutaan Kotkan öisiin katuihin ja elämään erityisesti 1930-luvulla. Tutuksi tulevat niin viranomaisten, kuten huoltopoliisin, toimet ja yritykset pitää naisten seksuaalisuus, alkoholinkäyttö ja käytös ylipäänsä miesten määrittämissä aisoissa. Sataman kapakan Hilda on tutkijan tekstiä, huolellisesti kokoon kasattua ja punnittua. Omassa luennassani ongelmaksi kuitenkin muodostuu, että nimestään huolimatta kirja ei ole niinkään kuvaus Hildasta, vaan kyseessä on pikemminkin yleisempi sosiaalihistoriallinen esitys. Tämä sinänsä ei ole ongelma, sillä Koivisto valottaa 1930-luvun arvoilmapiiriä ja naisten kohtelua varsin kiinnostavasti. Ehkä Koiviston tarkoituksena on ollut lähteä kuvaamaan Hildan tarinaa kertomuksellisuuden kautta, joka ei kuitenkaan oikein toteudu, koska teoksess...

Tervetuloa vuoden viimeisen BAR Finland* -postauksen pariin, joka alkaa seuraavalla tiivistyksellä: Koska naiselta pääsi sateenvarjo karkuun mies souti saareen ja matkusti Pariisiin. Edelliseen lauseeseen on tiivistetty Joel Haahtelan Katoamispisteen tarinallinen kehityskulku. Se ei tietenkään kerro itse romaanista mitään, eikä sen ole tarkoituskaan niin tehdä. Sateenvarjo on joka tapauksessa oleellinen ja se, että tuuli tempaisi sen naisen kädestä, koska sitä kautta Katoamispisteen kertoja (pitkälti Joel Haahtelaa itseään muistuttava mies) tutustui ranskalaisnaiseen nimeltä Magda. Magda on tullut Helsinkiin etsimään kadonnutta ex-miestään Paul Roux'ta, josta hän ei ole kuullut pitkään aikaan. Matkustajakodista, jossa Paul Roux asui löytyy muutamia hänen sinne unohtamiaan esineitä ja niiden joukossa on Raija Siekkisen romaanin Häiriö maisemassa ranskankielinen kääännös. Näin sateenvarjo - omanlaisensa maisemallinen häiriö sekin - on sysännyt alkuun tapahtumasarjan, jossa...

Unohda Helsinki noir, Tukholma noir, Berliini noir, Whatever noir, sillä tässä tulee Kotka dark. *** NO SPOILER WARNING, BECAUSE NO SPOILERS *** Jos spraykannu olisi keksitty viisisataa vuotta sitten, Michelangelo olisi spreijannut koko Sikstiiniläiskappelin. Vatikaanin museossa olisi jäljellä kunniapaikalla tyhjät purkit, joita se on käyttänyt. Sitaatissa esitetty ajatus on kutkuttava. En pysty olemaan pohtimatta, olisiko siinä tapauksessa Maailman luominen -teoksessa toisiaan kohti ojentuvien käsien kynsissä kynsilakkaa ja jos olisi niin minkä väristä. Coral Peach, Hot Miami, Cool Mint. * Tyttö ja seinä on Jari Järvelän graffitidekkaritrilogian päätösosa. Trilogian ensimmäisestä osasta Tyttö ja pommi olen kirjoittanut tässä ja toisesta osasta Tyttö ja rotta tässä . Jos tämä dekkarisarja ei ole vielä tuttu, en aloittaisi tästä juuri ilmestyneestä teoksesta, vaan lukisin edeltävät osat ensin. On nimittäin suunnattomasti iloa siitä, että teoksen päähenkilön, nuoren tum...

Graffitiseinä Berliinissä, kuva by Omppu Metro on suomalaisen kirjailijan Jari Järvelän luoma fiktiivinen henkilöhahmo ja ns. Metro-trilogian päähenkilö. Metro on myös Helsingissä toimiva, Suomen ainoa ja maailman pohjoisin metrojärjestelmä. (lähde: wikipedia) Hupsista. Nyt tuli vähän hypättyä tulevaisuuteen, mutta parin vuoden kuluttua tämän bloggauksen ensimmäinen lause mitä suurimmalla todennäköisyydellä pitänee paikkaansa. Tyttö ja rotta nimittäin päättyy tavalla, joka suorastaan huutaa jatko-osaa. * S-bahnin kolisevassa vaunussa matkasi kanssani neljä parasta ystävääni. Ainoaa  ystävääni. Kahdenkymmenenneljän tunnin sisällä meistä olisi kaksi kuollut ja kolmas makaisi asfaltilla jalka paskana. Se kolmas olisin minä. Tyttö ja rotta katapulttaa lukijan keskelle Berliiniä, jossa Metro ystävineen istuu junassa matkalla tekemään seuraavaa iskuaan. He ovat sekalainen joukko kadun vähemmän aurinkoisen puolen kulkijoita. Ryhmä nimeltä Jäärotat, joihin...