Reader, why did I marry him?

  "Äiti ei ollut ikinä tehnyt mitään omaksi ilokseen." Monique pakenee kertoo Édouard Louisin äidistä Moniquesta, joka asuu Pariisissa alkoholisoituneen ja väkivaltaisen miehen kanssa. Tarinan alussa Louis saa puhelun äidiltään, joka kertoo miesystävänsä kohtelevan häntä usein vielä huonommin kuin Louisin isä aikoinaan (Louisin äidin elämästä miehensä saappaan alla voi lukea Louisin teoksesta Naisen taistelut ja muodonmuutokset ). Nimittelyä. "Huora, lutka, idiootti." Alistamista. Väkivaltaa. Louisin äiti ei ilahtunut siitä, kun poika kertoi perheen ja erityisesti äitinsä elämästä Naisen taisteluissa ja muodonmuutoksissa. Siskon kanssa Louisin välit menivät kokonaan poikki hänen perhekuvaustensa vuoksi. Äidin muutto pois häntä mitätöivästä väkivaltaisesta suhteesta on paitsi äidin elämän uusi alku, myös pojan ja äidin välisen lähentymisen ja sisaruussuhteen palautumisen alku. Louis ei luo äitinsä pakenemisesta sankaritarinaa. Hän ei esitä äitiään poikkeuksellisen r...

On asioita, joita ei voi käsittää, vaikka miten yrittäisi. Yksi tällainen asia on tuomitseva suhtautuminen homoseksuaaleja kohtaan. Tämän asian ymmärtämisestä tekee erityisen vaikeaa se, että useinkaan niille, jotka tuomitsevat homot ei heidän oman elämänsä kannalta ole mitään merkitystä sillä, että joku on homo. Se on vähän sama asia kuin jos suhtautuisin erityisen nuivasti kaikkiin ihmisiin, jotka käyttävät sinistä paitaa, kun kukaan ei estä minua käyttämästä lempivärejäni punaista, oranssia ja vihreää. Ei enää Eddy on autofiktiivinen kuvaus Édouard Louisin omasta lapsuudesta ja teinivuosista. Kirjaa lukiessa (tai omassa tapauksessani kirjaa kuunnellessa) helposti unohtuu, että se, mistä kirjasta kerrotaan on tapahtunut 1990-luvun Ranskassa eli vain pari vuosikymmentä sitten. Tuntuu mahdottomalta uskoa, että modernista eurooppalaisesta maasta yhä edelleen löytyy niin suurta suvaitsemattomuutta homoja kohtaan kuin mitä Louisin kirjasta käy ilmi. Ei enää Eddy kytkeytyy vahvast...