Margaret Drabble (s. 1939) on palkittu englantilainen kirjailija, jonka teoksista nykyisin harvemmin ainakaan Suomessa puhutaan.
Pitäisikö hänen kirjoistaan puhua enemmän? Onko niillä mitään annettavaa nykylukijalle?
Kyllä. Kyllä.
Teatterirakkauden alku heittää lukijan keskelle avioriitaa. David Evans ja hänen vaimonsa Emma Evans käyvät kiivasta sananvaihtoa, jossa David pyrkii vakuuttamaan vaimonsa siitä, että heidän pitää muuttaa Lontoosta seitsemäksi kuukaudeksi Herefordiin Davidin työn takia.
David on näyttelijä ja Herefordiin on perustettu uusi teatteri, johon kuuluisa ohjaaja Wyndham Farrar on ohjaamassa näytelmän, josta hän on varannut Davidille mehukkaan roolin. Emma ei tahdo jättää Lontoota, jonka syke on hänelle elintärkeää. Lisäksi Emma on ollut kotiäitinä kolme vuotta ja nyt ollaan tilanteessa, jolloin hän voisi aloittaa työt. Hänelle on tarjottu kiinnostavaa työtä televisiossa, jonka myötä hänelle avautuisi aivan uusi tulevaisuus.
Avioliitto ja sen velvoitteet ovat kaski Emman tulevaisuuden kannossa. Päästän Emman itsensä kertomaan, mitä kaikkea avioliitto on häneltä riistänyt
"itsenäisyyteni, ansiotuloni, viidenkymmenensentin vyötäröni, uneni, suurimman osan ystävistäni, jotka David oli karkottanut hävyttömyyksillään, kokonaisen nipun ajallisia asioita ja paljon ajatonta, esimerkiksi toivon ja odotuksen."
Emmaa kohtaan on helppo tuntea sympatiaa ja pitää Davidia itsekkäänä ja vaimonsa hyvinvoinnin suhteen piittaamattomana.
Ja Herefordiin he lähtevät ja heidän siellä ollessaan lukijalle alkaa paljastua Emman todellinen luonne.
Emma on aivan yhtä itsekeskeinen kuin miehensä. Hän on taipuvainen tuomitsemaan muut ihmiset ja heidän tekonsa ja nostaa omaa häntäänsä varsin usein. Hän on ammatiltaan entinen valokuvamalli ja näkee edelleen paljon vaivaa pukeutumisensa ja ulkonäkönsä suhteen.
"Kun olin valmis, näytin mielestäni suurenmoiselta; ainakin ihmisten olisi vaikea päätellä, olinko minä kala vai lintu."
Davidin kiinnittyessä teatteriporukoihin Emma kuitenkin jää väkisinkin ulkopuoliseksi. Hän tylsistyy ja hänen tilanteensa alkaa muistuttaa hänen kuuluisan etunimikaimansa Emma Bovaryn tilannetta. Ja äkkiä edessä onkin aita, jonka toisella puolella ruoho on niin loistavan vihreää. Vastaavan havainnon tekee myös David.
Seuraa ihmissuhdesotkuja, peittelemistä ja paljastetuksi tulemisen pelkoa. Tärkeintä on julkisivu sekä se, miltä näyttää. Kulissit vaan, nuo mokomat, eivät loputtomiin suostu noudattamaan Emman tahtoa.
Teatterirakkaudessa on tyylillisesti jotakin samaa kuin muutamissa Muriel Sparkin 1960- ja 1970-lukujen teoksissa. Mustaan taittuvaa älykästä, moniäänistä huumoria.
Tilaa sinäkin omatoimimatka 1960-luvun Herefordiin.
Margaret Drabble: Teatterirakkautta
266 sivua
The Garrick Year (1964)
Suomentanut Heidi Järvenpää
Weilin + Göös (1965)
Kommentit
Lähetä kommentti