Reader, why did I marry him?

Oksan hyllyltä -blogin Marika Oksa lanseeraasi Seitsemännen taiteen tarinat -haasteen, jossa luettiin elokuviin liittyviä kirjoja (ks. haasteen tarkemmat säännöt tästä ). Haasteeseen kelpasivat myös elokuvat, jotka on tehty kirjan pohjalta. Haasteen voimassaoloaika oli 22.11.2015 - 5.10.2016. Lähdin innokkaasti tähän haasteeseen mukaan, mutta kuten minulle tuppaa käymään, niin varsin nopeasti haaste haipui mielestäni ja "saalis" jäi laihanpuoleiseksi. Tässä linkit postauksiin, joilla tähän haasteeseen osallistuin: Puolikas keltaista aurinkoa  (elokuva) Anna Karenina  (elokuva) Muriel Spark: The Prime of Miss Jean Brodie  (kirja) Jean Brodien parhaat vuodet  (elokuva) Don DeLillo:  Cosmopolis  (kirja) Cosmopolis  (elokuva) Brooklyn  (elokuva) Hauskaa sattuman soittoa löytyy siitä, että haasteen nimi oli Seitsemännen taiteen tarinat ja panokseni haasteseen käsittää seitsemän postausta. Lisäksi tätä kirjoittaessani...

Katsoin eilen John Crowleyn ohjaaman elokuvasovituksen Colm Toibinin romaanista Brooklyn. Kuinka ollakaan Kaisa V. oli juuri postannut tästä elokuvasta, joten sen sijaan, että olisin kirjoittanut ajatukseni Kaisa V:n bloggauksen kommenttiboksiin päätin kirjoittaa tästä elokuvasta muutaman sanan blogiini. Samalla tulen edistäneeksi Seitsemännen taiteen tarinat  -haastetta. Lyhykäisyydessään Brooklynin juoni on seuraava: Eilis Lacey ei löydä työtä kotimaastaan Irlannista ja lähteen sen vuoksi Amerikan ihmemaahan. Tarkemmin sanottuna New Yorkin Brooklyniin, johon niin monet muutkin irlantilaiset maahanmuuttajat ovat asettuneet. Uudessa maassa kaikki on vierasta ja Eilis huomaa, että pärjätäkseen hänen on opeteltava amerikkalainen jutustelun taito. Myyjänä hienossa tavaratalossa on asiakkaita miellyttääkseen osattava puhua kepeästi. Kova koti-ikävä vaivaa Eilisiä ja uusi elämä alkaa tuntua elämisen arvoiselta vasta kun hän löytää rakkauden. Kuinka ollakaan Eilis joutuu palaa...

Dame Maggie Smith Jean Brodien roolissa Luin alkuvuodesta Muriel Sparkin romaanin The Prime of Miss Jean Brodie. Luin on tässä yhteydessä tosin liian juhlava sana, sillä bloggauksessani mainituista syistä johtuen minä tosiasiassa rämmin ja kompastelin Sparkin romaanin läpi.  Joka tapauksessa mieleeni on erityisesti jäänyt Hyönteisdokumentti-blogin hdcaniksen minulle osoittama kommentti, jossa häntä ihmetytti, että olin suhtautunut varsin positiivisesti Jean Brodieen.  Suoraan sanottuna näin jälkikäteen ihmettelen samaa asiaa itsekin. Elokuvan pohjalla ei ole ensisijaisesti Sparkin romaani, vaan romaanista tehty näytelmäsovitus. Elokuvassa JB on hahmona kirjaa yksiulotteisempi, suorastaan laskelmoinnin huipentuma, joka nerokkaasti verhoaa omat tarkoitusperänsä yleisesti hyväksyttävään muotoon. Elokuva ei myöskään seuraa kovinkaan tarkkaan kirjaa. Elokuvassa esimerkiksi Brodien pääasiallisia tyttöjä on vain neljä, kun taas kirjassa heitä on kuusi. Lisäksi tyttöjen rooli...

Don DeLillon Cosmopolisissa luoma maailmannäkemys on siinä määrin armoton, että huomasin lukiessani ajatusteni tekevän loikan Michel Houellebecqin Alistumiseen . Näiden kahden kirjailijan vaikutus minuun on kuitenkin hyvin erilainen. Kuvitellaan, että olen potilas sairaalasängyssä. Houellebecq tulee ja kiskaisee hengityskoneen seinästä. Jää sänkyni vierelle virnuilemaan, enkä koskaan voi olla etukäteen varma, kytkeekö hän töpselin takaisin. DeLillo taas käynnistää sydämeni uudelleen defibrillaattorilla. Nopeasti, tehokkaasti ja varmasti. No niin, tulipahan tämäkin asia selväksi ja voin hyvillä mielin kirjoittaa tätä bloggausta eteenpäin. Cosmopolis kertoo 28-vuotiaasta Eric Packerista, tietokonesovellusten lehtorista, joka huomaa tarvitsevansa hiustenleikkuun. Eric on satumaisen rikas mies, joka omistaa 48 huoneen asunnon, jossa on uima-allas, korttisalonki, kuntosali, haitankki, elokuvateatteri ja kaksi venäjänvinttikoiraa. Hän on jatketuilla limusiineilla matkustava mahtihenki...

Kuva Finnkinon sivuilta En ole vähään aikaan käynyt leffassa, mutta kun huomasin Tanskalaisen tytön tulleen esitykseen, ostin lipun samoin tein. Hyvä olikin, että niin tein, sillä katsomo oli viimeistä paikkaa myöten täynnä. Tom Hooperin ohjaaman elokuvan taustalla on amerikkalaiskirjailija David Ebershoffin romaani The Danish Girl (2000), jonka suomeksi on kääntänyt Markku Päkkilä ja kustantanut Otava. Kirja puolestaan pohjaa tositapahtumiin, joskin käsittääkseni suhteellisen suuria vapauksia ottanen ja elokuvan kohdalla fiktiivisyys lisääntyy entisestään. Yhdellä lauseella ilmaistuna Tanskalainen tyttö kertoo taidemaalari Einar Wegeneristä (Eddie Redmayne), joka on nainen, mutta syntynyt miehen ruumiiseen. Tapahtumapaikkana on 1900-luvun alkuvuosikymmenien Kööpenhamina ja myöhemmin Pariisi sekä Dresden. Einarin vaimo Gerda (Alicia Vikander) on hänkin taidemaalari, mutta hänen menestyksensä on paljon hänen miestään vaatimattomampaa, eikä hän onnistuu saamaan taulujaan näy...

The Prime of Miss Jean Brodie (1961) on ensimmäinen teos, jonka valitsin luettavakseni David Bowien suosikkikirjojen listalta. Kun jo edellisen kirjoittaminen tekee tiukkaa surun tunkiessa kirjainten väliin, niin ei varmaan ole kovin vaikea arvata, että tämän tekstin kirjoittaminen on yhtä helvettiä. Antti Nylén ehti jo vakuuttamaan, että David Bowien kuolemaa ei voi surra ja perusti ajatuksensa näkemykseen Bowien identiteetittömyydestä. Minulle taas identiteetti käsitteenä on pitkälti mysteeri ja sen määrittely varsin haastavaa ja olenkin muuttanut mieltäni useasti sen suhteen, miten identiteetin ymmärrän. Bowien kuoleman aiheuttama suru on minulle joka tapauksessa hyvin konkreettista. Tuntuu siltä kuin olisin menettänyt jonkun lähipiiristäni. Elintärkeän palan itsestäni. Hämmentävää. Aloin lukea Sparkin romaania samana päivänä, kun tieto Bowien kuolemasta tuli. Sitä ennen olin jo sekavassa olotilassa lanseraannut haasteen , jossa luetaan Bowien suosikkikirjoja. En oikeasta...