Siirry pääsisältöön

Insipiraatiohaaste - 3 inspiroivaa blogia

Michel Foucault: Herculine Barbin ***

Sain Leena Lumilta inspiraatiohaasteen. Inspiraatiohaasteessa valitaan kolme itseä inspiroivaa blogia, kerrotaan miksi ne on valittu ja haastetaan ne mukaan viemään haastetta eteen päin.

Yllätykseni oli valtaisa, kun luin Leenan valinneen blogini häntä insipiroivien blogien joukkoon. Elämä on viime aikoina ollut tosi kiireistä ja bloggaamiselle on ollut haastavaa tiristää aikaa. Ilahduin niin paljon Leenan maininnasta, että sain siitä energiaa pitkäksi aikaa. Kiitos Leena! 

En ole ihan selvillä, kuinka paljon inspiraatiohaaste on jo kiertänyt täällä blogimaailmassa. Joka tapauksessa minun pitäisi nyt valita kolme minua inspiroivaa blogia. Kolme. Mikä vääryys. Haluaisin valita niin monta blogia enemmän. Tein nyt sellaisen rajauksen, että en valitse mitään niistä blogeista, jotka Leena valitsi. Toiseksi keskityn valinnassani niihin blogeihin, joilla on alle 200 lukijaa. That's me. Aina pienemmän puolella.




Tässä valitsemani blogit:


Käytyäni ensimmäistä kertaa Kirjojen kamarissa tiesin heti, että olin löytänyt tieni paikkaan, jossa haluan vierailla usein jatkossakin. Katjan blogissa on ihanan rauhallinen ja seesteinen tunnelma, siellä tuulee ja tuoksuu keveästi menneen maailman tuulet. Katjan sanoissa soi edithsödergranilainen vangitsevuus. Kirjojen kamarissa ihminen voi levätä ja antautua Katjan teksteille.  

Katjan kirjoitukset ovat hyvin mietittyjä ja loppuun asti pohdittuja. Ne hengittävät ja ottavat lukijan mukaan hengitykseensä.


Essielina: Sabinan Knalli

Sabinan knallissa minua viehätyttää Essielinan analyyttisyys. Hän kirjoittaa kantaen mukanaan kirjallisuutta ja sen perinteitä. Essielinan analyysit ovat tyylikkäitä ja ne kertovat syvästä kirjallisuuden tuntemuksesta. Myös blogin nimi on todella mainio - se heittää lukijansa suoraan kunderalaiseen maailmanmenoon.

Essielinan blogi tarjoaa mitä mainioimmat puitteet kunnon kirjalliselle keskustelulle ja se haastaa lukijansa pohtimaan.


Elegia: Kirjavalas

Elegian blogissa on ihan parasta se, että hän ei koskaan esitä mitään tai pyri miellyttämään. Elegia kirjoittaa räväkästi ja antaa mielipiteensä kuulua. Ei armoa. Ei myönnytyksiä. Elegia on suora ja konstailematon kirjoittaja, joka vähät välittää kirjallisuuden muoti-ilmiöistä. 

Elegiassa on kapinoivuutta, joka saa minut hykertämään. Elegia aikaansaa lukijassaan suoraselkäisyyttä.



Sanotaan nyt vielä kerran, että olisin voinut valita tähän monta muutakin blogia. Valinnat ovat tylsiä, koska ne sulkevat niin paljon hyvää pois. Tietäkää kuitenkin, että jokaista blogia minä luen paitsi nauttiakseni kirjoituksista, ollakseni niiden kanssa samaa tai eri mieltä myös oppiakseni niiden kirjoittajilta, kokeakseni ja elääkseni niiden tekstit itseni kautta.


*** Kuva: Osa kansikuvaa Michel Foucault'n teoksesta Herculine Barbin - Being the Recently Discovered Memoirs of a Nineteenth-Century French Hermaphrodite (1980). Cover collage: Joan Hall. Cover design: Louise Fili. Cover Calligraphy: Hal Fiedler. Pantheon Books, New York.

Michel Foucault on ollut ylivoimaisin inspiraationi lähde ja hänen ajattelunsa merkitys maailmankuvani muodostuksen kannalta on ollut ratkaisevassa asemassa.





Kommentit

  1. Omppu, ole hyvä <3

    Hyvä idea valita blogi, jolla on alle 200 kirjautunutta seuraajaa. Itse olen näiden vuosien aikana tuonut 'nuoria' oikeaan palkkiini näin antaen heille kasvua.

    Katjan blogi olisi ollut yksi minunkin ehdokkaani, mutta kun sai valita vain kolme...

    <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jotain rajausta oli jo lähtökohtaisesti pakko tehdä ja kun tykkään suosia pienempiä, koska isoja suositaan muidenkin toimesta.

      Poista
  2. No hui, onpa kiva tulla mainituksi. Kiitän ja kumarran :)) Ja vastineeksi haluan sanoa, että tykkään kovasti sinun blogistasi ja tyylistäsi kirjoittaa. :)

    VastaaPoista
  3. Voi Omppu, sinäkin <3 Minä olen aivan hämmentynyt ja häkeltynyt ja iloinen ja onnellinen ja huomaatko: ei ole oikein kelvollisia sanoja tällaisiin hetkiin... Ja tuo, että jälleen kirjoitat minut samaan lauseeseen ihanan Edithin kanssa, tuntuu nytkin sekä ihanalta että liian suurelta... Jos näkisit minut, huomaisit kyllä että poskeni punoittavat. Sinulta, jonka ajattelua arvostan todella paljon, otan nämä ihanat sanat vastaan väkisinkin hieman häkeltyneenä.

    Ja tuo, että olet aina pienemmän puolella, välittyy kyllä kirjoituksistasi. Hyvä Omppu, pienet tarvitsevat kaltaisiasi puolustajia! Sinussa on rohkeutta ja äänenpainoa! Ja arvannet, että viittaan nyt pikemminkin maailman vääryyksiin kuin oman pienen kamarini esillenostoon, vaikka siitäkin olen todella, todella iloinen!

    Kiitos Omppu näistä ihanista, lämmittävistä sanoistasi <3

    PS. Löysin Essielinan blogin vasta hiljattain, mutta huomasin kyllä heti tuon tyylikkyyden ja asiantuntemuksen. Elegian blogiin en ollut vielä löytänyt, täytyykin poiketa! Huomaan, että olen täälläkin hyvin hienossa seurassa! Kiitos ja kumarrus - ei vaan niiaus, sellainen oikein viehko, tiedäthän :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mutta minähän näen sinut. Poskesi punoittavat somasti, kainosti. Sinulla on kermanvaalea pitkä mekko, jossa on rusetteja. Katselet ikkunasta ulos. Maisema on harmaa, mutta näet sielläkin kaunista. Joku on ehkä tulossa, joku jota odotat. Sydämesi pamppailee.

      Mukavaa viikkoa Kamariin ja Kamarin haltijalle!

      Poista
    2. Omppu, minulla taitaakin olla ihan oikea haltiatarkummi joka taikoo minulle ihania hepeniä!

      Täällä on tänään ollut hyvin harmaa ja melankolinen päivä, mutta kaikessa uneliaassa kaihoisuudessaan niin pehmeäkin... On se kaunista, harmauskin. Ihanaa viikonjatkoa haltiattarelleni :)

      Poista
    3. Voi kun olisinkin haltiatarkummi, yritän sitä ainakin ja taion menestystä sille "lapsellesi", joka on nyt maailman tuulissa. Taion sille siipiä ja ripottelen niille tähtien loistoa.

      Poista
    4. Voi Omppu, kiitos <3 Jos nuo siivet ja tähtiloisto eivät maailman tuulia taivutakaan, lämmittävät ne ainakin minun mieltäni, paljon.

      Ja ihana ajatus tuo Kaisa Reetan perinneidea, todellakin hän on tämän haasteen lämminsydäminen hengetär.

      Poista
  4. Kiitos mielenkiintoisten blogien esittelystä, Omppu! Elegian blogi on minulle tuttu, olin vähällä valita sen oman kolmen inspiroivani joukkoon. Pidän Elegiaa erittäin innostavana juuri samoista syistä kuin sinäkin. Katjan blogissa olen vieraillut, mutta Essielina on ollut tähän asti minulle tuntematon.
    Tämä on kiva haaste!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Marjatta. Tämä on kyllä sillä tavalla mukava haaste, että saa kehua muita ja heidän blogejaan. Jotenkin ihastuttava piristys pimeän marraskuun keskellä. Kiva kuulla myös, että postaukseni kautta löysit Essielinan blogin.

      Poista
  5. Suuret kiitokset, Omppu, lämmittävistä ja kauniista sanoistasi. Et uskokaan, miten suuria kunnia on saada tällainen tunnustus sinulta, joka puolestasi inspiroit minua postaus postaukseltasi. Niin monen tekstisi jälkeen olen vain huokaissut mielessäni, että voi kun jonain päivänä osaisin kirjoittaa niin kuin sinä. :)

    Elegian blogi onkin minulle entuudestaan tuttu ja tosiaankin olen minäkin ihaillut hänen rohkeuttaan ja räväkkyyttään. Katjan blogiin tutustuin minäkin vast'ikään ja minkä helmen löysinkään. Niin totta tuo edithsödergranilainen henki!

    Tämä on hieno haaste ja ihanaa päästä laittamaan sitä eteenpäin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Essielina, olen aivan otettu sanoistasi. Itse kirjoitat niin hienosti, että ei mitään rajaa. Olen ensi lukemastani asti ollut blogisi ihailija ja sinun blogisi on yksi niitä harvoja, jonka postaukset pyrin aina lukemaan.

      Mukavaa myös, että pidät tästä haasteesta ja lennätät sitä eteen päin. Kyllä me kaikki tarvitsemme valoa tähän marraskuiseen pimeyteen - varsinkin nyt, kun lumetkin taas sulivat pois.

      Poista
  6. Valitsit hienot blogit! :)

    Ajattelin tehdä tästä perinteen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaisa Reetta, sinäkö tämän valtavan hienon idean keksit? Aivan loistava juttu ja sopii niin hienosti juuri marraskuuhun, kun valoa ei ole kuin mielikuvituksesssa.

      Poista
    2. Ei ei, en se ollut minä.... en tiedä kuka tämän loistavan idean kehitteli, mutta ajattelin, että miksipä ei tekisi moista enemmän tai vähemmän säännöllisesti: tuoda inspiroivia blogeja esiin useamminkin...

      Poista
    3. No mutta joka tapauksessa sinä olet tämän haasteen virallinen hengetär. Kiitos vielä, että laitoit tämän liikkeelle.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Emilia Männynväli: Toiste en suostu katoamaan

Tässä tekstissä nostan laajimmin esiin Emilia Männynvälin työläiskirjailijoita ja - kirjallisuutta koskevan tekstin. En siksi, että se olisi jotenkin parempi tai tärkeämpi teksti kuin tässä kirjassa olevat muut tekstit, vaan siksi, että haluan kirjata ylös Männynvälin työläiskirjailijoihin ja -kirjallisuuteen liittyviä huomioita. Ennen kasvispihviä kuitenkin muutama yleinen huomio Männynvälin teoksesta. * Toiste en suostu katoamaan -esseekokoelman päättää teksti nimeltä Ruumis puhuu, jossa Männynväli kertoo, miten hän blogikirjoitustensa vuoksi joutui maalitetuksi ja päätti luopua kirjoittamisesta kokonaan. "Saan uhkaussoittoja. Perääni lähdetään kadulla ja minua piiritetään baarissa [...] Autoni päällystetään verellä, paskalla ja jauhelihalla, kahdesti. Ulkonäköäni ja kaikkea minussa arvostellaan internetin täydeltä. Saan sähköposteja, joiden mukaan ansaitsisin kuolla. Joku haaveilee raiskaamisestani. Löydän nimeni ensimmäisenä eliminoitavien maanpettureiden listalta. Olen äärioi

Aino Frilander: Los Angeles -esseet

Aino Frilanderin esikoisteos Los Angeles -esseet on poltettua oranssia, unelmien kaipauksen täyttämää roosaa ja keltaista, joka menee päähän Negronin lailla. Pidin Frilanderin kirjasta valtavasti. Se oli kylpy, jota hallitsee teoksen kannen väritys. Murrettu technicolor. Aurinkoon unohtuneet väripolaroidit. Laajentuminen, polte ja nostalgia kaikkine puolineen ja ennen kaikkea mahdottomuuksineen. Esseet viettelevät mukaansa heti teoksen alkumetreillä Frilanderin kuvatessa kaipuutaan Los Angeles -nuoruuteen.   Laitan pitkän sitaatin, jotta pääset nauttimaan Frilanderin kuvauksesta ja kielestä. ”Haamusärkymäisesti haluaisin, että minulla olisi ollut losangelesilainen nuoruus. Ehkä elokuva-alalla työskennelleet isovanhemmat, joiden talossa Los Felizissä olisin voinut katsella vanhoja leffoja. Isovanhempien lomaillessa talonmies olisi jättänyt minulle avaimet edesmenneen Oscar-voittajan nimikoituun kirjepaperiin kääräistynä. Olisin ajanut isoäitini vanhalla autolla, joka tuoksuu parfyymiltä

Suomalaiset kirja-aiheiset podcastit

Kuunteletko kirja-aiheisia podcasteja? Omalta osaltani voin todeta, että olen suorastaan riippuvainen niistä, sillä kirja-podcastit ovat mainio tapa pysyä pinnalla sen suhteen, mitä kirjamaailmassa tapahtuu ja vaikka itse olen tosi huono äänikirjojen kuuntelija ainakin toistaiseksi niin podcasteja tulee kuunnelluksi paljonkin. Kuuntelen niitä lähinnä työmatkoilla tai tarkkaan ottaen kuvio menee niin, että kuuntelen podcasteja kävellessä ja sen osan matkasta, jonka matkustan junalla, luen kirjaa. Joku prioriteetti se nyt sentään olla pitää. Ensimmäinen kirja-podcast, jota säännöllisesti aloin kuunnella oli Mellan raderna , joka viime aikoina on jäänyt omassa kuuntelussani valitettavassa määrin Sivumennen -podcastin alle. Mellan raderna on kiinnostava, koska siinä käsitellään vähän eri kirjallisuutta kuin mikä suomalaisessa kirjallisuuskeskustelussa on pinnalla. Juontajista Peppe Öhman on suomenruotsalainen ja Karin Jihde ruotsalainen ja se tekee tästä podcastista oikein piristävän