torstai 15. marraskuuta 2018

Sayaka Murata: Convenience Store Woman

Sayaka Muratan Convenience Store Woman on paitsi Japanin Sivuhenkilö aika lailla täydellinen paketti, jossa ei ole mitään liikaa eikä mitään liian vähän.

Kertomus Keikosta, ruokakaupan myyjästä,  on loppuunsa asti hallittu ja ovela kokonaisuus, joka avautuu puheenvuoroksi ihan jostakin muusta kuin mitä se pintatasollaan tuo esiin.

Sayaka Murata (s. 1979) on kotimaassaan Japanissa palkittu kirjailija, joka on saanut Mishima Yukio -palkinnon peräti neljä kertaa. Convenience Store Woman on hänen kymmenes teoksensa ja ilokseni Wikipedia tietää kertoa, että myös useat muut Muratan teokset on käännetty englanniksi. Ihastuin nimittäin Muratan kirjoitustapaan siinä määrin, että haluan ehdottomasti lukea häntä lisää. (Edit. 15.11.2018 11.06 The Convenience Store Woman on toistaiseksi ainoa Murakalta englanniksi käännetty romaani).

Teoksen päähenkilö Keiko oli jo lapsena erilainen. Sosiaaliset säännöt ja koodistot eivät soittaneet hänessä kellon kelloa ja niinpä esimerkiksi kun puistosta löytyi kuollut lintu Keiko esitti, että siitä olisi tehty päivällisruokaa. Hänen oli mahdoton ymmärtää, miksi hänen ideansa ei saanut kannatusta, vaan sen sijaan linnulle järjestettiin hautajaiset.

Asiat Keikon elämässä olisivat voineet mennä todella huonosti ja umpisolmuun, jos päivittäistavarakauppa ei olisi koitunut hänen pelastuksekseen. Kaupanmyyjänä Keiko syntyi uudestaan ja liittyi osaksi yhteiskuntaa.

At that moment, for the first time ever, I felt I'd become a part in the machine of society. I've been reborn, I thought. That day, I actually became a normal cog in society. (kursivointi Muratan)

Muratan romaanin ytimessä ovat odotukset ja vaatimukset, joita yhteiskunta ihmiselle asettaa ja tämä on se kulma, jossa Convenience Store Woman tapaa Saara Turusen Sivuhenkilön. Elämän käsikirjoitus on valmiiksi tehty yksilöltä lupaa kysymättä ja normaalin ihmisen tehtävä on ottaa siitä oma roolinsa. Naisen kohdalla tämä tarkoittaa ensisijaisesti perheen perustamista ja toissijaisesti uran luomista. Tässä kuviossa Keikolle, joka on ollut 18 vuotta ruokakaupan myyjänä, ei jaeta onnistumispisteitä.

Murata kuvaa loisteliaan hilpeästi, mikä ilo Keikon tuttavapiirissä syntyy, kun he kuulevat Keikon seurustelevan. Mikä valtava kollektiivinen helpotus, että Keiko osoittautuu sittenkin normaaliksi. Ystävien ilo osoittautuu kuitenkin ennen aikaiseksi.

Keikon sosiaalisen kömpelyyden kautta Murata näyttää, miten kahlitsevia yhteiskunnan (sukupuolirooleihin liittyvät) odotukset ovat. Joko teet niin kuin sinun odotetaan tekevän tai tyydyt osaasi yhteiskunnan ulkopuolisena hylkiönä. Keikolle itselleen ulkopuolisen rooli sopisi mainiosti, mutta muut ihmiset ovat kovin toista mieltä.

Keiko elää ja hengittää työnsä kautta. Koko hänen elämänsä vapaa-aikaa myöten on sidoksissa siihen, että hän pystyy tekemään myyjän työnsä mahdollisimman moitteettomasti. Kun hän toivottaa asiakkaille irasshaimasé (hyvää huomenta) on sen kuulostettava joka kerta moitteettoman täydelliseltä.

Keiko on oppinut matkimaan muiden puhetapoja, jotta hän välttyisi kiusallisilta tilanteilta ja hyvin pitkälti hän onnistuukin huijaamaan kanssaihmisiään - varsinkin, kun hänen sisarensa antaa korvaamaattomia neuvoja, miten erinäisiin muiden esittämiin kysymyksiin tulee vastata.

Kun Keiko ajautuu yhteen Shirahan kanssa asiat saavat käänteen, joka uhkaa suistaa hänen elämänsä raiteiltaan. Shirahan mukaan elämän oikein elämistä hallitsevat edelleen samat säännöt kuin kivikaudella.

As long as you wear the skin of what's considered an ordinary person and follow the manual, you won't be driven out of the village or treated as a burden.

Convenience Store Woman on kevyt kuin höyhen, joka painaa kuin kivi.  Se puolustaa ihmisen oikeutta omannäköiseen elämään, vaikka se merkitsisikin yhteiskuntakylän ulkopuolelle sijoittumista.  Samalla se kyseenalaistaa normaaliuden mittapuut ja niitä ylläpitävät mekanismit.

Erinomaisen terävä ja kirpeän hauska romaani, jota on vaikea vastustaa.



Sayaka Murata: Convenience Store Woman
163 sivua
Japaninkielinen alkuteos: Konbini ningen (2016)
Englanniksi kääntänyt Ginny Tapley Takemori
Kustantaja: Portobello (2018)


11 kommenttia:

  1. Hmm, erikoinen tieto tuo, että Muratalta olisi käännetty englanniksi muuta kuin tämä (ettei olisi Wikipedia kääntänyt vain kirjojen nimet?). Minun tietojeni mukaan tämä on ensimmäinen häneltä englannistettu teos eikä muita ole ainakaan vielä käännetty. Toki toivon, että käännetään sillä minä pidin tästä myös kovasti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi pahus, olet varmaan oikeassa. Oletin, että ne on käännetty, kun oli nimet englanniksi. Tosi harmi, sillä tämä tosiaan oli vallan mainio teos ja mieluusti lukisin Muratalta lisääkin.

      Poista
  2. Tästä olen lukenut hyvää ja sinun kirjoituksesi on ihanasti jatkoa sille kaikelle hyvälle. Kuulostaa siltä, että nauttisin, joten lukulistalle naps!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämän "hörppäsee" yhdellä istumalla, mutta ajatuksia herää kyllä paljon. Ihailen kovasti Muratan maltillisuutta. Hän ei päälleliimaa mitään. Samalla saa pientä käsitystä myyjien työstä Japanissa.

      Poista
    2. Olen ollut viimeisen vuoden kahden aikana enemmän kiinnostunut itä-aasialaisesta kirjallisuudesta, mutta silti sitä on tullut luettua tosi vähän. Heitäpä Omppu vielä jokin toinen esim. japanilainen/etelä-korealainen kirjavinkki!

      Poista
    3. En ole viime aikoina juurikaan lukenut kirjallisuutta tuolta suunnalta. Ensimmäisenä mieleentulevat ovat niitä, joita tiedän sinunkin lukeneen.

      Japanilaisista yksi, josta olen tykännyt on Banana Yoshimoto ja erityisesti hänen teoksensa Lake. Yukio Mishimaan kannattaa myös tutustua. Blogiaikana olen lukenut häneltä The Sailor who fell from grace with the sea ja siitä on jäänyt mieleen vahvoja kuvia ja tunnelmia.

      Poista
    4. Kiitos, Banana Yoshimoto on nimenä tuttu, Mishima taas ei ollenkaan. Tutustun näihin!

      Poista
    5. Mishiman tuotanto tosin on vanhempaa, jos sillä on sulle merkitystä. Hyvin keskeinen japanilainen kirjailija joka tapauksessa.

      Poista
  3. Lauralle heitän minä kirjavinkin: Yasushi Inouen Metsästyskivääri. Itse olen lukenut sen nuorena, joskus parikymppisenä ja olin todella ihastunut. Nyt ostin sen divarista, mutta en vielä ole ehtinyt lukea. Oletko sinä, Omppu lukenut tämän?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole lukenut Metsästyskivääriä. Kiitos vinkistä.

      Poista
    2. Kiitos AilaKaarina, tutustunpa Metsästyskivääriin, ihan uusi teos minulle.

      Poista