Siirry pääsisältöön

Valeria Luiselli: The Story of My Teeth

Jormauotismaisella äänellä lausuttuna: Tärähtää törähtäen tajuntaan totaalisen täysillä tujauttaen. 

Meksikolainen Valeria Luiselli (synt. 1983) on uusin kirjailijalöytöni. Hän solahtaa kuin läpeensä liukas kala sille pinnanalaiselle hyllylle, jossa asuvat hänen sielukaverinsa.  Luisellin teokset Sideways ja Faces in the Crowd ovat pyörineet lukulistallani jo pidempään, mutta päädyin kuitenkin tutustumaan Luiselliin hänen uusimman teoksensa myötä.

The Story of My Teeth (2015,  jäljempänä Hampaat) on kertomus Gustavo Sánchez Sánchezista, lempinimeltään Highway, joka on maailman paras huutokauppamies ja jolla oli neljä hammasta jo syntyessään. Kyllästyttyään portinvartijan hommiin tehtaalla, Highway kouluttautui huutokauppa-alalle saadakseen rahaa uusiin hampaisiin. Highway on mies, joka parin rommipaukun jälkeen osaa laulaa Janis Joplinia nuotilleen, ennustaa kiinalaisista onnenkekseistä ja laskea japaniksi kahdeksaan. Pystytkö samaan? Minä en.

Kuten teoksen otsikko vihjaa puhutaan tässä teoksessa paljon hampaista. Tapa, jolla Luiselli sen tekee, on omintakaisuudessaan suorastaan järkyttävän kiinnostava. Puhkun ja puhisen innostuksesta lukiessani Luisellia. Ei ole kuitenkaan kovin helppoa saada puhkujani bloggauksen muotoon, sillä kyse on paljon siitä, miten asiat lukijalle tarjoillaan. Jos Hampaat olisi elekroniikkalaite, kirjoittaisin, että se on varustettu monilla erinomaisen hienoilla teknisillä ominaisuuksilla.

Luisellin teoksen menu on seuraavanlainen:

Kirja 1: The Story
Kirja 2: The Hyperbolics
Kirja 3: The Parabolics
Kirja 4: The Circulars
Kirja 5: The Allegorics
Kirja 6: The Elliptics
Kirja 7: The Chronologic

Päivällisellä lukemisen ravintolassa tilaisin ensimmäisellä kerralla kirjan 2. Tässä osiossa Luiselli panee Gustavon myymään hampaita liittämällä niihin erilaisia kertomuksia ja omistajia, mm. Virginia Woolfin. Tältä pohjalta esitän oman esimerkkini, joka ei liity suoraan Hampaisiin, vaan olen keksinyt sen Luisellin teoksen pohjalta havainnollistamismielessä.

Siis: otetaan tilanne, jossa on valittavana kaksi kiveä: toinen on ihan tavallinen kivi, rannalta poimittu, kun taas toinen on kivi, jota Shakespeare on pyöritellyt käsissään miettiessään sonettejaan. Kysymys kuuluu: kummasta kivestä maksetaan suurempi hinta? Vastaus edelliseen kysymykseen kertoo jotakin olennaista siitä tavasta, jolla maailmamme toimii.

Toisella päivällisellä valitsisin kirjan 5 allegoriat ja tutustuisin mm. unettomuudesta kärsivään Margo Glantziin, jonka poika sairastaa narkolepsiaa ja jonka isä-Margo yrittää lähettää postipakettina Surinamiin; Valeria Luiselliin, joka lähetetään puhekurssille; punajalkanaiseen, jolle kelpaavat vain valkoiset kananmunat; itkeviin Puskiniin ja Gogoliin; vakuutusmieheen, joka yrittää hirttäytyä.

Hampaiden sivuilla vilisee kuuluisaa porukkaa. Osan heistä Luiselli liitttää osaksi Gustavon sukua. Jos hän siteeraa vaikkapa Marcel Proustia, Gustavon sedän nimi kirjoittuu muotoon Marcelo Sánchez Proust. Teoksesta löytyy myös serkku nimeltä Juan Pablo Sánchez Sartre ja setä nimeltä Fredo Sánchez Dostoyevsky. Jne. Jne. Jne. Toivon, että sait edes vähän kiinni siitä, mistä Hampaissa on kysymys ja miten kekseliäästi Luiselli on romaaninsa rakentanut. Tosin, jos itse lukisin tätä kirjoittamaani tekstiä ilman että olisin lukenut Hampaat, en ole varma, että ymmärtäisin paljoakaan.

Story of my Teeth on erinomaisen inspiroiva teos, jota suosittelen kaikille, joita viehättävät omintakeiset kirjalliset maailmat ja kirjallisen teoksen rakentamistavat. Varoituksen sanana sanottakoon, että Hampaat saattavat synnyttää lukijassa hillitöntä rakkautta kirjallisuuden monimuotoisia mahdollisuuksia kohtaan.



Valeria Luiselli: The Story of my Teeth (2015)
188 sivua
Espanjankielinen alkuteos: La historia de mis dientes (2013)
Englanniksi kääntänyt: Christina MacSweeney
Kustantaja: Granta

Kommentit

  1. Varsin omintakeiselta kuulostaa :) Kiitos vinkistä. Löysin kirjastosta Luisellilta Los ingrávidos espanjaksi. Hampaita ei löytynyt alkukielellä (en lue englanniksi). Katsotaan tipahdanko heti kättelyssä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet oikeassa, Luiselli on varsin omintakeinen ainakin tässä teoksessa, mutta hänen kirjoitustapansa ei ole mitenkään vaikea kuitenkaan, vaan enempi kekseliäs ja luova helposti vastaanotettavassa muodossa.

      Voi miten onnekasta, että pystyt lukemaan espanjaksi. Tuo Los ingrávidos on juuri se Faces in the Crowd, jota olen kuolannut jo pidemmän aikaa ja jonka varmaan jossain vaiheessa ostan. Toivon, että tykästyt. Kiitos kommentistasi.

      Poista
  2. Yritin kommentoida jo aiemmin, mutta kommenttini katosi jonnekin.
    Luiselli on minulle uusi kirjailija. Vaikuttaa mielenkiintoiselta, ja kirjoittaa espanjaksi. Kiitos vinkistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luiselli taitaa olla aika tuntematon Suomessa. En muista kenenkään hänestä puhuneen. Itse kiinnostuin jotain kautta parisen vuotta sitten, mutta nyt vasta sain luettua ensimmäisen teokseni häneltä. Mahtavaa, kun voit lukea alkukielellä. Toivottavasti nautit lukemastasi. Kiitos!

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lauri Viita: Betonimylläri ja muita runoja - BAR Finland, 12

Jos nyt kävisi niin, että Alepan kassajonossa joku väittäisi, että Lauri Viidan Betonimylläri on paras koskaan Suomessa julkaistu esikoisteos, en alkaisi väittämään vastaan. Kirjan takakannesta löytyy seuraavia mainintoja: "Todella alkuperäinen, omalaatuinen kyky" (Lauri Viljanen, HS) "Hehkuvaa laavaa, joka vyöryy vastustamattoman sisäisen paineen alta." (Holger Lybäck, Finsk Tidskrift) "Suurta voi syntyä odottamatta, ja tässä näyttää tapahtuneen nousu suoraan huipulle." (Hämeen kansa) * Viidan esikoiskokoelman tyyppipiirteitä on runonsisäinen liikehdintä, jossa ylevä ja suuri muuttuu arkipäiväiseksi ja konkreettiseksi tai vaihtaa paikkaa usemman kerran.  Runo 'Alfhild' alkaa säkeillä: Äidit vain, nuo toivossa väkevät, Jumalan näkevät Ja päättyy säkeisiin: Niin suuri on Jumalan taivas ja maa, oi lapseni rakastakaa Näiden ylevien ja perinteisenkuuloisten säkeiden välissä isä ja äiti kulkevat peräkanaa ja morsiuspari ostaa p...

Pajtim Statovci: Lehmä synnyttää yöllä

"Toi Pajtimin uus kirja. Halkeen"  kirjoitin ystävälleni kun olin lukenut Pajtim Statovcin romaanin Lehmä synnyttää yöllä . Kirjoitin juuri tälle ystävälleni, koska hänelläkin on halkeamisen kyky ja hän tietää heti, mistä on kysymys.  Instagramiin laitoin stoorin, jossa uhkasin lyödä niitä, jotka tiivistävät tämän romaanin sanoihin "hieno lukukokemus". Sanat, joilla kuvata haltioitunutta kokemusta lukemastaan ovat rajallisia, mutta "hieno lukukokemus" vetää latteudessaan vertaa sen kaltaisille ällöilmaisuille kuin masuasukki, paituli ja pientä purtavaa. Kun olen lukenut Lehmän en pysty rauhoittumaan. Tärisen ja kävelen pitkin asuntoani ja tuijotan ikkunasta syksyn värjäämiä puita. Kirpeys. Kauneus, joka on kuolemassa.  Ja pitäisi lähteä kauppaan. En voi nyt lähteä kauppaan. En voi tässä mielentilassa mennä minnekään, missä on vieraita ihmisiä.  Taivaan isä kiitos, että en ole kriitikko. Että en ole vaikkapa Pasi Huttunen, jolle Lehmä oli "epämiellytt...

Astrid Lindgren: Ronja Ryövärintytär

Kakkiaiset olivat enimmäkseen kilttejä ja rauhallisia maahisia, jotka eivät tehneet pahaa. Mutta nämä, jotka seisoivat tuijottamassa Ronjaa typerillä silmillään, olivat selvästikin tyytymättömiä. Ne röhkivät ja huokailivat, ja muuan niistä sanoi synkästi: - Miks vaa hää sillai tekkee? Ja pian muut yhtyivät kuoroon: - Miksvai hää sillai? Rikkomaks katon, miksvai noinikkä, noinikkä? Meidän perheen rakastetuin klassikko on Astrid Lindgrenin 'Ronja Ryövärintytär' (Ronja Rövardotter, 1981). Siitä, että näin on, olen hyvin iloinen, sillä tuskinpa voisi tyttölapselle olla parempaa kirjallista esikuvaa kuin Ronja. Koska olen lukenut teoksen useampia kertoja tyttärelleni, on ollut mukavaa, että Lindgrenin tarina on niin iki-koskettava, että se puhuttelee kerta toisensa jälkeen myös aikuista lukijaa. Kun tyttäreni oppi lukemaan, 'Ronja' oli ensimmäisiä kirjoja, jonka hän luki itsekseen. Hän on katsonut moneen kertaan myös teoksesta tehdyn elokuvan. Yksi Ronja-huip...