Meursault Kiinassa - A Yi: Täydellinen rikos

Minulla oli tylsää, joten päätin tappaa koulukaverini.

Kiinalaisen A Yi:n romaani Täydellinen rikos ei ala edellä olevalla lauseella, mutta se voisi hyvin niin tehdä.

Vaikka teoksen nimessä mainitaankin rikos, kyseessä ei ole millään tapaa perinteinen rikosromaani, vaan eksistentiaalinen trilleri, joka muistuttaa Albert Camus'n Sivullisesta.

Perinteisen dekkarin jännite perustuu kysymykseen teon tekijän identiteetistä. Täydellisessä rikoksessa sen sijaan tiedetään alusta asti, kuka on syyllinen ja etsitään sen sijaan vastausta siihen, mikä saa päähenkilön, 17-vuotiaan pojan, tappamaan koulukaverinsa. Kun tämän kysymyksen on esittänyt voi saman tien varautua siihen, että mitään yhtä vastausta ei kenties ole edes olemassa ja juuri tämä tekee Yin romaanista niin piinallisen kokemuksen ja lähentää nuorukaisen yhteyttä Sivullisen päähenkilöön Meursaultiin.

Millainen on ihminen, joka kylmäverisesti tappaa koulukaverinsa ja työntää tämän ruumiin pää edellä pesukoneeseen? Voiko tekijä olla syyntakeinen? Jos hän ei sitä ole, häntä ei tietenkään voida pitää samalla tapaa vastuussa teostaan kuin syyntakeista ihmistä. Syyntakeettomuutta voisi käyttää selittävänä tekijänä, jonka avulla silmitön väkivallan teko voitaisiin tehdä ymmärretymmäksi poikkeustapauksena.

Onko nuorukaisen teko kapinaa yhteiskuntajärjestystä vastaan? Yi ei luo pojan teolle minkäänlaisia selittäviä olosuhteita, joista käsin tekoa olisi mahdollista tarkastella. Olisi houkuttelevaa ajatella, että kyse on siitä, että kun elämä ei tuota minkäänlaista tyydytystä, katsoo nuorukainen oikeudekseen ryhtyä kapinaan ja hankkia merkitystä elämäänsä tekonsa kautta. Vaikka teko sinänsä olisi edelleen yhtä lailla tuomittava, olisi tämän ajattelutavan myötä varsinaiseksi syylliseksi mahdollista asettaa yhteiskunta, joka on sulkenut nuorukaisen ulkopuolelleen.

Edellinen on kuitenkin toiveajattelua. Esseessään Räyhähenki ja pyhimys Tommi Melender kirjoittaa, miten hän nuorempana tulkitsi Meursault'n olevan kapinallinen, mutta miten hän lukiessaan Sivullista myöhemmin uudelleen ei enää löytänyt samaa kapinahenkeä. Ajatukseni Yin romaanin päähenkilön suhteen ovat käyneet saman kehityskaaren ja huomaan, että nuorukaisen teon tulkinta kapinaksi olisi itse asiassa lohtuajattelua. Se olisi pyrkimys antaa selitys teolle, jonka tarkempi tarkastelu osoittaa, että mitään selitystä ei ole olemassa.

Melender jatkaa, että Meursault'n "olemassaolo on tyhjää, mekaanista, unenomaista". Sama kuvaus pätee Täydellisen rikoksen nuorukaiseen. Alunperin hänen tekoaan on motivoinut ajatus teon jälkeisen pakomatkan synnyttämästä jännityksestä, mutta todellisuus osoittaa tämän ajatuskulun ennen pitkää pätemättömäksi. Vaikka nuorukainen aluksi kokee elämänsä muuttuvan kiinnostavammaksi, kun hän pakenee häntä jahtaavia poliiseja, käy tästä syntyvät jännityksen ja merkityksellisyyden tunteet nopeasti tyhjiksi. Kuvitelmat pakomatkasta osoittautuvat suureellisemmiksi kuin todellisuus.

Yin romaanin teini-ikäinen nuorukainen ei halua välttää tuomituksi tulemistaan. Hän päinvastoin haluaa edistää oman kuolemanrangaistuksensa toteutumista. Silvia Hosseini kirjoittaa sivullisuutta käsittelevässä esseessään, että "Meursault [...] ei suostu katumaan, koska häntä ei kaduta, vaikka hän siten voisi välttää kuolemantuomion. Hän ei suostu esittämään tunteita, joita hän ei koe."

Hosseinin sanat kuvaavat erinomaisesti Yin romaanin päähenkilön suhtautumista hänen tekemäänsä rikokseen. Vaikka nuorukainen aluksi suostuu toimimaan oikeudessa, kuten hänen asianajajansa neuvoo häntä tekemään, hän ei halua jatkaa teeskentelyä, vaan tarjoaa mieluummin itsensä syyllisenä oikeuslaitokselle. Oikeudenkäynti näyttäytyy hänelle teeskentelynä, josta hän haluaa sanoutua irti. Hän ei halua pyrkiä vaikuttamaan tuomioonsa esittämällä katumusta, jota hän ei tunne.

Täydellinen rikos on eksistentiaalisesti kompleksinen romaani, joka ei suostu tyydyttämään lukijaansa. Vaikka nuorukainen on vastenmielinen ja hänen tekonsa kamala en osaa tuntea häntä kohtaan erityisiä vihan tai inhon tunteita. Näin syntyy mielenkiintoinen paralleeli nuorukaisen tunteettomuuden ja lukijan häntä kohtaan puuttumatta jäävien tunteiden välille.




A Yi: Täydellinen rikos
166 sivua
Xiamian, wo gai gan xie shenme (2012)
Suomentanut Rauno Sainio
Aula & Co. (2020)

Kiitos kustantajalle kirjasta!




Silvia Hosseini: Mitä sivullisuus tarkoittaa? Teoksessa Pölyn ylistys (Savukeidas 2018)
Tommi Melender: Räyhähenki ja pyhimys. Teoksessa Onnellisuudesta (WSOY 2016)