sunnuntai 18. syyskuuta 2016

Deborah Levy: Hot milk

Deborah Levyn Uiden kotiin (Swimming home) on viime kuukausina muodostunut pienimuotoiseksi hittikirjaksi blogistaniassa. Se onkin hyvin kiinnostava teos, jossa pulpahtelee muuallakin kuin teoksessa kuvatussa uima-altaassa. Minuun se teki niin suuren vaikutuksen, että ostin itselleni kaksi muuta Levyn teosta. Toinen niistä on nimeltään Black Vodka ja nyt ottaa päähän, että en ole sitä vielä lukenut, sillä olisi hauskaa kirjoittaa rinnakkain Mustasta vodkasta ja Kuumasta maidosta.

Hot Milk on kompleksinen teos, joka kertoo äidistä nimeltä Rose ja tyttärestä nimeltä Sofie. Äidillä on teoksessa jonkinlainen jalkasairaus, jonka vuoksi hän ei juurikaan pysty kävelemään. Hänellä on monia muitakin sairauksia ja oireita, jotka kaikki ovat enempi vähempi  kummallisia. Teoksen jännite muodostuu siitä, että onko äiti oikeasti sairas vai käyttääkö hän sairauksiaan keinona pitää jo aikuinen tyttärensä lähellä ja kontrolloida tämän elämää. Romaanin edetessä tosin alan miettiä, että onko sittenkin niin päin, että tytär on riippuvainen äidistään.

On olemassa yksi erityinen kirjallisuuden "luokka", johon päätyy melko harva lukemani teos. Kyse on kirjoista, jotka herättävät halun tutkia niitä kirjallisuustieteen menetelmin. Deborah Levyn Hot Milk kuuluu näihin teoksiin ja tässä bloggauksessa lähinnä kirjoitan itselleni muistiin muutaman havainnon tästä romaanista.


Hyvä ja paha maito

Hot Milkissä Rose ja Sofie ovat Espanjassa, jonne he ovat matkustaneet erityiselle ja hirvittävän kalliille klinikalle, jotta äidin sairauksista saataisiin vihdon selkoa. Sillä välin kun äiti käy yhä omituisemmaksi osoittautuvan lääkärin vastaanotolla tytär viihtyy, you know, sekä tyttöjen että poikien kanssa.

Deborah Levy on valinnut Hot Milkin motoksi lainauksen Hélène Cixous'n teoksesta 'The Laugh of the Medusa': "It's up to you to break the old circuits." Tulkitsen sen viittaavan äidin ja tyttären väliseen suhteeseen. Tulkinnallisesti kiinnostavaa on myös, että Levyn romaanissa Sofie joutuu useita kertoja medusojen puremaksi. Cixous'n naurava medusa sekoittuu meressä eläviin konkreettisiin meduusoihin.

Yhtä lailla kyseisen Cixous'n teoksen mainitseminen alkulehdellä tuo mukanaan tämän ajatukset "valkoisesta musteesta" ja erityisestä naiskirjoituksesta (écriture féminine). Valkoinen muste viittaa Cixous'lla naisen ruumiiseen ja sen kykyyn tuottaa maitoa. Hot milk voisi siten tarkoittaa sananmukaisesti paitsi kuumaa maitoa, viitata kahden naisen eli tässä tapauksessa erityisesti äidin ja tyttären, mutta myös tyttären ja hänen ystävättärensä väliseen suhteeseen. Kuuman maidon voi tulkita viittaavan myös ylikuumennettuun maitoon, joka kertoo omaa toksista kieltään Rosen ja Sofien väleistä.

Maitotematiikka nousee teoksessa esiin myös, kun Sofie matkustaa Ateenaan tapaamaan isäänsä, jota hän ei ole nähnyt vuosikausiin. Isä on mennyt naimisiin huomattavasti itseään nuoremman naisen kanssa ja heillä on myös vauva, jota isän uusi vaimo imettää.  Isän uudessa perheessä maidolla on se funktio, joka sillä "kuuluukin" olla. Se ravitsee, on vauvalle elintärkeää ja edustaa hyvää maitoa, joka toimii näin vastinparina Sofien äitiin kytkeytyvälle "pahalle" maidolle.


Hämähäkki ja kirves

Rose on sarjasairastaja, joka kärsii yhä uusista oudoista oireista. Sofiella puolestaan on Rosen elämässä enemmän palvelijan kuin tyttären paikka. Äidin ja tyttären välillä vallitsee outo riippuvuussuhde, jonka luonnetta Levy symboloi muun muassa kuvaamalla hämähäkkiä, joka pitää ampiaista verkossaan. Jotta objektiuden ja subjektiuden kierre olisi vielä tiukempi on Sofie ammatiltaan antropologi, jolle äidin oireet ovat myös ammatillisessa mielessä "kulttuurisesti kiinnostavia."  

Hot Milkissä toistuvat erilaiset merkit ja merkitysjärjestelmät vessamerkintöjen sukupuolikoodeista lentokoneista käytettyyn feminiiniseen persoonapronominiin. Lisäksi Sofien isä on kreikkalainen eli hänen äidinkielensä on kieli, jonka merkkijärjetelmä on varsin erilainen kuin Sofien, jonka äidinkieli on englanti. Sofie myös tulkitsee elämän normaaleja sattumuksia erinäisinä merkkeinä. Kun hän rikkoo vahingossa kreikkalaisen vaasin, hän tulkitsee sen merkiksi lähteä tapaamaan isäänsä Kreikkaan. Kautta teoksen korostuu elämän luonne merkkijärjestelmänä, jota on osattava tulkita oikein.

Levyn kieli on kylmä suihku ja pehmeistä pehmein froteekylpytakki, usein vieläpä näitä molempia samaan aikaan. Hot Milkissä tekstillä on omat lakinsa, on paljon piilotettua ja kerroksellista. Sen lukeminen muistuttaa unta, josta herättyä melkein saa kiinni, mutta ei kuitenkaan. Näin syntyy viehtymys ja halu päästä syvemmälle teokseen. Näin syntyy tunne, että Hot Milkissä on yhä lisää ja lisää tutkittavaa ja löydettävää. Muutun lukiessani ampiaiseksi Levyn kerronnan verkostoon.  


Naiskirjoitusta - onko sitä?

Ehkä Levy on Hot Milkissä lähtenyt kirjoittamaan erityistä cixous'laista naiskirjoitusta. Juuttumatta tässä bloggauksessa naiskirjoituksen problematiikkaan ja tämän käsitteen vahvuuksiin ja ongelmallisuuteen otan seuraavassa esimerkin, joka toivoakseni selkeyttää, miten merkitykset Hot Milkissä rakentuvat ja vaeltavat.

Levy kirjoittaa: My love for my mother is like an axe. It cuts very deep.

Ensimmäinen lauseen mukaan rakkaus äitiä kohtaan on kuin kirves, mutta jälkimmäisestä lauseesta ei voida päätellä, leikkaako se äidin vai tyttären lihaa vai  kenties molempien.  Myöhemmin tarinassa Sofien naisystävä Ingrid tappaa käärmeen iskemällä sen kirveellä kahteen osaan. Teoksen loppupuolella toistuu uudelleen lausepari My love for my mother is like an axe. It cuts very deep. Tähän lauseeseen yhdistyy myös Rosen päähänpisto amputoida jalkansa, joka taas nostaa esiin Sofien aiemman toteamuksen siitä, että hän on (kävelemään kykenemättömän) äitinsä jalat.

Hot Milk on erittäin tiheä teos, jossa romaanin kuvasto tulee valaistuksi useista eri suunnista. Tapahtuu yhteentörmäyksiä ja eroja ja teksti on jatkuvassa liikkeessä. Tätä kirjoittaessani löydän Hot Milkistä tasoja tasojen jälkeen. Se alkaa vaikuttaa yhä enemmän päättymättömältä tarinalta ja vielä paljon kiinnostavammalta kuin mitä se lukiessa olikaan.

Pari päivää sitten selvisi, että Hot Milk valittiin tämän vuoden Man Booker -palkinnon lyhytlistalle. Toivotan sille onnea matkaan.



Deborah Levy: Hot Milk (2016)
218 sivua
Kustantaja: Hamish Hamilton

20 kommenttia:

  1. Kuulostaa kiinnostavalta. Uiden kotiin on lukematta, vaikka sen mieleni muistikirjaan merkitsinkin, kun useampaan bloggauksen törmäsin. Pitää tutustua Levyyn.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen ehdottomasti. Levy on kiinnostavimpia nykykirjailijoita, joita on viime aikoina tullut vastaan. Tämä Hot Milk viimeistään vakuutti minut myös siitä, että Levyn projekti on paljon syvempi kuin mitä ensilukemalta vaikuttaa. Kiitos Jonna ja hyvää sunnuntaita.

      Poista
  2. Voi että haluaisin lukea tämän!

    Vaikuttaa kyllä aika raskaaltakin, mutta silti. On kyllä pakko yrittää, vaikkei se mun englanninkielentaito ole yhtään sen parempi kuin ennenkään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan Erja, että tämä voittaa Man Bookerin, niin ehkä sitten saataisiin suomeksiksin. Hot Milk on kyllä äärimmäisen kiinnostava teos, joskaan ei antaudu lukijalle ihan helpoimman kautta. Kiitos.

      Poista
  3. Upea kirjoitus kirjasta, jota en ole lukenut mutta kosketellyt kyllä - samoin kuin sitä toistakin, joka sekin on lukematta. Kirjat roikkuvat ehkä-listallani, mutta tämä Hot Milk alkoi nyt kyllä erityisesti kiinnostaa eli aloittanen sillä Levyyn tutustumisen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli lähinnä tällainen muistiinmerkintä, jotta voin tästä tarkistaa jos ja kun tämän luen joskus uudestaan. On nyt vielä kaksi Levyn lukematonta kirjaa hyllyssä odottamassa, joten varmaan ne nyt luen ainakin ensin ennen kuin tätä luen uudestaan. Tässä on minusta erityisen hieno aloitus. Ihan hirveästi on sanottu pienessä tilassa, eikä yhtään tungoksellisesti. Kiitos Elina. Toivottavasti tykkäät, jos tähän tartut.

      Poista
  4. Näitä sinun kirjoituksiasi on ilo lukea! Kuten joskus aiemmin kommentoin, on Uiden kotiin kuin salakavalasti muodostunut sittenkin yhdeksi vuoden vaikuttavimmaksi ulkomaiseksi lukukokemuksekseni. Joten Levyn koko tuotanto kiinnostaa nyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos Katja, tämä kirjoitus tosiaan on (kuten yllä kommentoinkin) enempi muistiinmerkintä. Cixous'n ajattelu on kiinnostanut minua jo vuosia, vaikka en olekaan siihen ollenkaan riittävästi perehtynyt. Hot Milk synnytti kyllä teoriajanon. Voi kun olisi enempi aikaa kaikkeen mielenkiintoiseen. Kiitos Katja.

      Poista
  5. Deborah Levy on nyt joululahjavinkkejä-vihossani. Toistaiseksi siinä on yhtä paljon vinkkejä itseni lahjomiseksi kuin muiden.

    Tasoja tasojen jälkeen, kuulostaa hienolta. Minä en niitä kaikkia löytäisi (kirjallisuustieteestä vain appro nimellä "yleinen kirjallisuustiede ja estetiikka vuodelta 1973), mutta olen varma, että nauttisin Levyn kirjoista silti paljon, Mikä nautinto lukea ihan tuntematonta kirjailijaa ja maistella hänen kieltään ja tyyliään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Levyn kirjat (ainakin ne kaksi mitkä olen lukenut) on sellaisia, että ne toimii monella tasolla. Uiden kotiin on minusta helpommin lähestyttävä ainakin pinnaltaan kuin tämä. Levy on kyllä viime aikaisista "löydöistäni" kiinnostavin. Huvittavaa sekin, että hän on ollut vuosia listallani, mutta vasta Fabriikin julkaiseman suomennoksen jälkeen sain itseni lukemaan hänen kirjojaan. Kiitos Marjatta!

      Poista
  6. Onpas mainio "luokka" :) Ehkä, kun nautit vielä sen mustan vodkan, metodologinen huuma juovuttaa sinut täysin :) Minulle Levy onkin aivan tuntematon, kiitos kurkistuksesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ystävä rakas, mikä ilmaisu tuo "metodologinen huuma." Kyllä, sellainen vaara on nyt tässä olemassa. Syyhyttä ja kutittaa tämä Hot Milk.

      PS. Mukava törmätä Katja sinuun täällä. Hyvää menestystä hankkeillesi. Kiitos.

      Poista
  7. Olipa kiintoisa juttu, tämäkin. Uiden kotiin oli niin vaikuttava, ettei Levyn muistakaan voi olla kiinnostumatta. Vaikken osaakaan laillasi niitä analysoida. Syvempi projekti kiihottaa silti uteliaisuutta. Aikamoinen tulenkantaja olet!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen niin iloinen tuosta Fabriikki kustannuksen linjasta. Ilman Uiden kotiin -suomennosta Levy olisi Suomessa jäänyt paljon tuntemattomammaksi ja suommennos tarvittiin, että itsekin innostuin Levyä lukemaan. Uiden kotiin -kirjaa en analysoinut yhtään, se oli kuin jonkinlaista surrealistista unta. Hyvin kiehtovaa sellaista. Hot Milk taas melkein huutaa analyysiä ja kun tähän vielä liittyy tuo Cixous, joka on lempparini vuosien takaa, niin kyllä siinä valetulenkantajan soihtu alkaa valeliekkiä lyömään. Kiitos Arja.

      Poista
  8. Hyvin, hyvin kiinnostava kirjailija. Onneksi hänenlaisiaan on olemassa.
    Kaikki kirjat on luettava mutta uskaltaako odottaa että ne joskus suomennetaan?
    Uiden kotiin kirja olisi kiinnostavaa lukea heti toisen kerran niin varmasti löytäisi taas jotain muutakin kuin yleismaailmallista huumausta. Nerokkaita viittauksia juoneen ja laajemmallekin...?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En luottaisi siihen, että suomennetaan ellei sitten Hot Milk voita Man Bookeria. Silloin ehkä - iso ehkä - olisi jotain toivoa suomennoksesta. Uiden kotiin valittiin erään lukupiirini kirjaksi eli tavoitteissa on nyt lukea se uudestaan. Jännää. Kiitos bleue!

      Poista
  9. Tuo sitaatti "My love for my mother is like an axe. It cuts very deep" hurmasi minutkin; todella monitulkintainen ja pohdituttava. Luin Hot Milkiä ehkä vähän huonosti keskittyen, ja kuten sinäkin kirjoitat, tätä tekisi mieli tonkia vielä paljon lisää. Luulen, että missasin vaikka ja mitä.

    Kirjassa oli niitä lyhyitä kappaleita lukujen väleissä, joissa joku tarkasteli/kommentoi ymmärtääkseni Sofiaa. Selvisikö sinulle, kuka tämä tarkkailija oli? Nämä lyhyet otokset kiehtoivat minua jostain syystä kovin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo Cixous'n kirjoitus on olennainen. Aikanaan juuri Cixous kiinnosti mua eniten, siis enemmän kuin Kristeva ja Irigaray, kun nämä kolme usein yhdessä mainittiin.

      Olen ihan varma, että tästä löytyy vaikka mitä, mutta vaatisi tosiaan perehtymistä erityiseti tuohon "Meduusan nauruun". Voi hyvin olla, että sitä kautta tulisi selvyyttä myös noihin lyhyisiin kappaleisiin.

      Sain vinkin Guardianin podcastista, jossa Levy puhuu Hot Milkistä, mutta en ole vielä ehtinyt kuunnella: https://www.theguardian.com/books/audio/2016/sep/16/deborah-levy-and-the-booker-shortlist-books-podcast

      Poista
  10. On niin latteaa kirjoittaa (omista) kommenteista toisiin samana toistuva lause: kirjailija X (tässä tapauksessa Levy) alkoi nyt kovasti kiinnostaa. Uiden kotiin -teoksen arviot toivat Levyn tietoisuuteni, ja tämä uusin, Man Bookerin lyhytlistalle yltänyt sitten vielä kirkasti 'jotain': Levyyn on tutustuttava! :)

    Hieno teksti! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun alkaa kiinnostaa, niin pahapa tuota on muuten todeta kuin just niin, että alkoi kiinnostaa. :D Levy on tämän vuoden ehkä suurin löytö minulle. Kirjansa ovat sellaisia, että niitä tekee mieli tonkia ja tonkia ja tonkia yhä lisää ja voi miten hienoja "matoja" sitä niitä tonkimalla löytyykään. Hot Milk on kuin luotu tutkimusta varten. Mukavaa, jos tutustut ja pääsen kuulemana, mikä on hänen vaikutuksensa sinuun. Kiitos Kaisa Reetta.

      Poista