 |
| Varastettujen rukousten vuori Jennifer Clementin signeerauksella |
"Naisen voi myydä monta kertaa."
Kun olin kuuntelemassa Jennifer Clementiä Helsingin Kaisaniemessä Maailma kylässä -tapahtumassa tämä lause hänen puheestaan jäi polttelemaan mieleeni. Huumeannoksen voi myydä vain kerran, mutta naisen voi myydä yhä uudestaan.
Varastettujen rukousten vuori on ennenmuuta katu-uskottava. Ennen romaanin kirjoittamista Clement teki kymmenen vuotta taustatyötä meksikolaisten naisten parissa. Hän haastatteli naisia, joiden poikaystävät toimivat huumebisneksessä. Äitejä, joiden tyttäret ovat joutuneet kaapatuiksi. Naisia, jotka ovat joutuneet piileskelemään vuosien ajan. Hän vieraili meksikolaisessa naisvankilassa kuulemassa naisten kertomuksia kokemastaan väkivallasta.
"Jos huumekauppiaat kuulevat huhua kauniista tytöstä, he kaahaavat maillemme mustalla Escaladella ja vievät tytön mennessään.
[...]
Ehkä sinulta pitäisi lyödä hampaat irti, äiti sanoi.
Kun tulin isommaksi, väritin valkoisen hammaskiilteen keltaisella tai mustalla tussilla, jotta hampaani näyttäisivät mädäntyneiltä.
Ei ole mitään niin inhottavaa kuin saastainen suu, äiti sanoi."
Varastettujen rukousten vuori on kirja, jonka kohdalla kaunokirjallisten ansioiden miettiminen tuntuu elitismiltä. Lyyrinen kieli tai sen puute, upeat rakenteelliset ratkaisut tai niiden puute, syvälliset henkilökuvat tai niiden puute, ovat samantekeviä sanan täysimmässä merkityksessä silloin, kun kuvataan Meksikon Guerreron syrjäkylän tyttöjen arkea. Tyttöjen, joille on lottovoitto olla rumia.
Clementin romaanissa naiset ovat kekseliäitä. Kylässä, josta miehet ovat paenneet etsimään parempaa elämää he kaivavat koloja, joihin tytöt voivat piiloutua Escaladojen ajaessa pihaan. Clementin romaanin taustalla on vuosittain noin 800 000 meksikolaistytön kaappaus rajan yli Yhdysvaltoihin. Seksibisnestä ja pornofilmejä, myydyksi tulemista kerta toisensa jälkeen. Jatkuvaa pelkoa niiden kohdalla, jotka ovat toistaiseksi välttäneet kaapatuksi tulemisen.
Varastettujen rukousten vuoren päähenkilö Ladydi elelee kleptomaanisen äitinsä kanssa, joka kartuttaa tyhjien olutpullojen hautausmaata. Tietonsa maailmasta äiti hankkii katselemalla luonto- ja muita dokumentteja. Haastattelussa Clement puhuikin televisiosivistyksestä. Siitä, miten kurjimmankin asumuksen katolla on tv-antenni ja miten televisiota katsomalla ihmiset hankkivat tietoa paitsi päivänpolttavista tapahtumista maailmalla, myös sivistystä laajemmassakin mittakaavassa.
Varastettujen rukousten vuori on täynnä vahvoja tunteita, surun ja ilon värikylläistä vuorottelua. Ladydin äiti pelkää tyttärensä puolesta ja tuntee katkeria tunteita maasta paennutta miestään kohtaan ja syyttää häntä kaikesta mahdollisesta. Clementin henkilöhahmot ovat lihaa ja verta, lukijan on helppo nähdä heidät silmiensä edessä. Liskot, käärmeet, skorpionit ja tukahduttava kuumuus luovat taustamaiseman. Kaiken yllä väreilee huumekartellien luoma pelko.
Clementin romaani tuo mieleeni ruohon, joka kasvaa sitkeästi läpi sementtilaattojen väliin jäävistä pienistä väleistä. En pysty tunnetasolla edes kuvittelemaan sitä elämää, jota tytöt ja naiset Guerreron kaltaisissa kylissä viettävät. "Naisen voi myydä monta kertaa." Kuinka monta kertaa siitä tuleekaan, kun 800 000 naista myydään vuosittain yhä uudestaan? Tunnen raivoa, kiukkua ja turhautumista. Miten maailma voikaan olla näin kamala?
Kaikesta huolimattaVarastettujen rukousten vuori ei ole synkkä kirja, eikä siinä kuvata yksityiskohtaisesti mitään kamaluuksia. Raskaus syntyy siitä, että tietää teoksen perustuvan tositapahtumille - tapahtumille, joiden suhteen tilanteen muuttumista parempaan ei ole näkyvissä. Tyttöjen koulutus on usein nähty ratkaisuna kurjien elämänolojen parantamiseen. Guerrero on kuitenkin niin syrjäinen kylä, että sinne opettajiakin saadaan vain pakollisen harjoittelun kautta vuodeksi kerrallaan. Oman lisänsä kurjuuteen tuovat unikkopeltojen myrkkyruiskutukset, joiden kohteeksi kuka tahansa saattaa joutua ulkona liikkuessaan.
On kirjoja, joiden kirjoitetuksi tuleminen on tärkeämpää kuin joidenkin toisten kirjojen. Varastettujen rukousten vuori on tällainen kirja. Ihailen Jennifer Clementin sinnikkyyttä tuoda julki meksikolaisten syrjäkylien naisten elämäntilanteen ja toivon, että mahdollisimman moni lukisi tämän kirjan.
Jennifer Clement: Varastettujen rukousten vuori (2014)
Alkuteos: Prayers for the Stolen (2014)
Suomennos: Terhi Kuusisto
LIKE Kustannut Oy
Mikäli oikein muistan luin Varastettujen rukousten vuoresta ensimmäistä kertaa Jonnan blogista. Sieltä löytyy myös linkkejä muihin blogeihin, joissa teoksesta on kirjoitettu.
Tyttöjen äideille tärkeä kirja! Kaunokirjallisuus voi muuttaa maailmaa, ehkä tämäkin kirja tekee niin omalta osaltaan, ainakin niin voi toivoa. Kiinnostuin kovasti arviosi perusteella!
VastaaPoistaAsioista puhuminen ja kirjoittaminen on ainakin jonkinlainen alku, vaikka kirjat tuntuvat kovin heiveröisiltä taistelussa huumekartelleja vastaan.
PoistaToivottavasti Elina luet tämän. Haluaisin niin kuulla sinun mielipiteesi tästä Clementin romaanista.
800 000 tyttöä vuodessa. Täältä Suomesta katsottuna tuntuu uskomattomalta, ja kauhealta. Hyvä, että kirjoitit tästä kirjasta.
VastaaPoistaTuota lukua ei voi ymmärtää, ei käsittää. Se on enemmän kuin esimerkiksi koko Helsingin asukasmäärä.
PoistaTämän kirjan tosiaan soisi tulevan mahdollisimman laajalti luetuksi. Se maalaa eteen kuvan maailmasta, joka on hyvin kaukana meistä mutta valitettavasti yhtä todellinen kuin meidän maailmamme.
VastaaPoistaNiinpä. Ihmetyttää, että tästä kirjasta ei ole pidetty kovempaa meteliä (tai sitten on vaan mennyt minulta ohitse).
PoistaVoi että, tämä pitäisi ehdottomasti minunkin lukea!
VastaaPoistaTämän kohdalla voin kyllä sanoa, että tämä kannattaa lukea. Antaa aika paljon perspektiiviä asioihin.
PoistaTulin jättämään puumerkkini ja kertomaan kaksi asiaa: ensinnäkin olen lukenut kaikki postauksesi ja minulla on paljon sanottavaa, eli palaan tänne myöhemmin paremmalla ajalla. Toiseksi luen juuri tätä kirjaa ja olen kohtalaisen myyty. Ennen lukemisen aloittamista luin hienon arviosi, ja siksi tiesin odottaa vaikuttavaa lukukokemusta. Juuri sellaista olen nyt saamassa.
VastaaPoistaMutta siis palaan myöhemmin! :) Aurinkoista päivää!
Sara mukava kuulla, että sinäkin pidät Clementin kirjasta. Minuun se teki suuren vaikutuksen ennen muuta asiansa vuoksi, mutta kyllä sillä oli myös kirjallisia ansioita.
PoistaKiva juttu ja ilahduttavaa, että olet lukenut tekstejäni. :) Minulla on nyt kesällä mennyt moni juttu ohi, kun olen ollut paljon pelkän kännykän varassa ja mobiilisti kommentointi on vähän kömpelöä. Yritän itsekin käydä blogeja läpi, kunhan löydän siihen aikaa.
Jään odottelemaan pistäytymisiäsi ja kiitos puumerkistäsi!