Siirry pääsisältöön

Raportti lukumaratonista 16.7.2014



Osallistuin eilen ensimmäistä kertaa lukumaratoniin. Kun tein päätöksen osallistumisesta, en vielä tiennyt, millaiseksi maraton-päivän aikataulu tulisi muilta osin muodostumaan. Kävi niin, että maratoonasin muualla kuin kotona, joka teki lukemisesta aika haasteellista.

Aloitin maratonin aamulla heti herättyäni klo 10.15 Jennifer Clementin romaanilla Varastettujen rukousten vuori. Clementin teos oli oiva maraton-kirja ja teksti vei nopeasti mukanaan. Erinäisistä keskeytyksistä - mm. päiväsauna !!! - johtuen sain kuitenkin luettua sen vasta neljän aikoihin iltapäivällä.

Välipalaksi luin yhden Jennifer Eganin kirjoittaman novellin.

Keskeytyksettä pääsin lukemaan vasta myöhään illalla ja ehdin lukemaan Julia Alvarezin romaanista How Garcia girls lost their accents noin puolet eli 165 sivua. Tällöin kello oli 01.30 ja oli pakko mennä nukkumaan.

Yhteenvetona voin todeta, että ensimmäistä maratoniani hidastivat monenlaiset lihaskrampit ja nestevajaus (=yllättävät päivätapahtumat, jotka vaativat osallistumistani muualla kuin kirjan parissa). En oikein päässyt maraton-henkeen, vaikka mietin kyllä välillä lukiessa, että on aika mahtavaa, että samaan aikaa moni muukin lukumaratoonaa.

Ensi kerralla toivoisin voivani keskittyä pelkästään lukemiseen. Saa nähdä, milloin sellainen tilaisuus tulee. Kokemus oli kaiken kaikkiaan kuitenkin oikein mukava.

Luettuja sivuja kertyi yhteensä 448. 

Kommentit

  1. Hyvään sivumäärään kuitenkin pääsit, keskeytyksistä huolimatta. Olisipa mukavaa päästä maratoonaamaan niin, että saisi keskittyä vain lukemiseen. :)

    VastaaPoista
  2. Olen kyllä itsekin "tulokseen" ihan tyytyväinen olosuhteet huomioon ottaen. Täydellistä lukemiselle omistettua päivää odotellessa. :)

    VastaaPoista
  3. Päiväsauna kuulostaa upealta! Maratoonauksen ohella siis. Hyvin selvitit. Lukemisellle omistettua päivää odotellessa - en ole itse osallistunut, juuri siksi, että aina on kaikkea muuta. Ja lukeminen kulkee joka tapauksessa aina ohessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se taisikin olla elämäni ensimmäinen päiväsauna. Tietysti piti välillä mennä ulos vilvottelemaan ja siinä saattoi taas lukea muutaman sivun.

      Voisi sanoa, että ensimmäistä maratonia en jaksanut juosten loppuun, välillä meni kävelyksi. Harjoitus tekee ...

      Poista
  4. Parhaaseen tulokseen maratonilla pääsee varmaankin, jos pystyy keskittymään lukemiseen koko päivän ihan yksinään. Sait luetuksi paljon kaiken muun keskellä.

    VastaaPoista
  5. Näinhän se on. Tosin en kyllä tiedä, mistä sellaisen päivän löytäisi. :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lauri Viita: Betonimylläri ja muita runoja - BAR Finland, 12

Jos nyt kävisi niin, että Alepan kassajonossa joku väittäisi, että Lauri Viidan Betonimylläri on paras koskaan Suomessa julkaistu esikoisteos, en alkaisi väittämään vastaan. Kirjan takakannesta löytyy seuraavia mainintoja: "Todella alkuperäinen, omalaatuinen kyky" (Lauri Viljanen, HS) "Hehkuvaa laavaa, joka vyöryy vastustamattoman sisäisen paineen alta." (Holger Lybäck, Finsk Tidskrift) "Suurta voi syntyä odottamatta, ja tässä näyttää tapahtuneen nousu suoraan huipulle." (Hämeen kansa) * Viidan esikoiskokoelman tyyppipiirteitä on runonsisäinen liikehdintä, jossa ylevä ja suuri muuttuu arkipäiväiseksi ja konkreettiseksi tai vaihtaa paikkaa usemman kerran.  Runo 'Alfhild' alkaa säkeillä: Äidit vain, nuo toivossa väkevät, Jumalan näkevät Ja päättyy säkeisiin: Niin suuri on Jumalan taivas ja maa, oi lapseni rakastakaa Näiden ylevien ja perinteisenkuuloisten säkeiden välissä isä ja äiti kulkevat peräkanaa ja morsiuspari ostaa p

Astrid Lindgren: Ronja Ryövärintytär

Kakkiaiset olivat enimmäkseen kilttejä ja rauhallisia maahisia, jotka eivät tehneet pahaa. Mutta nämä, jotka seisoivat tuijottamassa Ronjaa typerillä silmillään, olivat selvästikin tyytymättömiä. Ne röhkivät ja huokailivat, ja muuan niistä sanoi synkästi: - Miks vaa hää sillai tekkee? Ja pian muut yhtyivät kuoroon: - Miksvai hää sillai? Rikkomaks katon, miksvai noinikkä, noinikkä? Meidän perheen rakastetuin klassikko on Astrid Lindgrenin 'Ronja Ryövärintytär' (Ronja Rövardotter, 1981). Siitä, että näin on, olen hyvin iloinen, sillä tuskinpa voisi tyttölapselle olla parempaa kirjallista esikuvaa kuin Ronja. Koska olen lukenut teoksen useampia kertoja tyttärelleni, on ollut mukavaa, että Lindgrenin tarina on niin iki-koskettava, että se puhuttelee kerta toisensa jälkeen myös aikuista lukijaa. Kun tyttäreni oppi lukemaan, 'Ronja' oli ensimmäisiä kirjoja, jonka hän luki itsekseen. Hän on katsonut moneen kertaan myös teoksesta tehdyn elokuvan. Yksi Ronja-huip

Rakas Viro -haaste -jatkuu kunnes 100 panosta kasassa

Elämässä on ihan tarpeeksi haastetta ilman uusiakin haasteita, mutta siitä huolimatta en voi vastustaa kiusausta perustaa viroaiheista haastetta. Kyllä sitä nyt yhden haasteen verran pitää rakkaan naapurin synttäreitä juhlia. Tehdäänpäs tämä nyt mahdollisimman helpoksi eli homma menee niin, että Rakas Viro-haasteeseen voi osallistua millä tahansa Viroon liittyvällä panoksella, kunhan kertoo asiasta tämän postauksen kommenteissa / somessa. Voi lukea virolaisia kirjoja, novelleja ja runoja. Katsoa virolaisia elokuvia. Käydä Virossa teatterissa tai muussa häppeningissä. Käydä virolaisten taiteilijoiden näyttelyissä. Matkustaa Viron ja kirjoittaa siitä matkakertomuksen. Ottaa valokuvan jostain virolaisesta kohteesta. Halata virolaista  ystävää. Käydä Eeestin herkussa ostamassa possulimua. Äänestää Viroa Euroviisuissa. Tai mitä nyt keksitkin. Ilmoita osallistumisestasi ja panoksestasi tämän haasteen kommenteissa. Nostan panokset tähän varsinaiseen post