 |
| Tähtiin kirjoitettu virhe palmalaisessa kirjakaupassa |
Tunnustan. Ennakkoluuloni John Greenin menestysromaania kohtaan olivat estää koko kirjan lukemisen. En oikein osaa suhtautua tämänkaltaisiin hypeteoksiin, jotka ovat valloittaneet ellei koko, niin ainakin puoli maailmaa. Palasin pari päivää sitten lomalta Mallorcalta ja arvatkaapa mitä brittiteinit lukivat uima-altaalla? Entä kun menin Palman kaupungissa kirjakauppaan, mikäköhän teos pisti ensimmäiseksi silmään? Tähän päälle vielä palmalaisen leffateaterin mainokset. Kyllä. Tähtiin kirjoitettu virhe on hot nyt vähän kaikkialla.
Ennen teoksen lukemista ajattelin sen olevan nyyhkytarina syöpää sairastavasta tytöstä. Kertomus, joka saa lukijan joko itkemään ja suurkuluttamaan nenäliinoja tai vaihtoehtoisesti käynnistää lukijassa kylmän analyyttisen asenteen, joka saa tarkastelemaan teoksen koskettavuutta kliinisen etäisesti ja samalla tuntemaan huonoa omaatuntoa siitä, että ei anna kirjan kuvaaman tarinan vaikuttaa itseensä.
Vaan kuinkas sitten kävikään? Tähtiin kirjoitettu virhe on tosiaankin kuvaus syöpää sairastavasta Hazelista, joka rakastuu niinikään syöpää sairastavaan Augustukseen. Sentimentaalikatastrofin ainekset ovat ilmassa, mutta ne eivät koskaan toteudu, sillä Green osaa kuvata aihettaan aivan hämmästyttävän realistisesti ilman minkäänlaista ylimääräistä painetta lukijan kyynelkanavia kohtaan. Jos Hazelille ja Augustukselle sanoisi, että Tähtiin kirjoitettu virhe on syöpäinen toteutus Romeosta ja Juliasta, olen varma, että he hyväksyisivät tämän ilmaisun ihastuneina, vaikka toki eroavuudet Romeon ja Juliaan tarinaan sinänsä ovatkin merkittäviä.
Nimittäin. Greenen teoksen ehdoton mahtivalttikortti on teini-ikäisten Hazelin ja Augustuksen kielenkäyttö. Nyt oikeastaan vähän harmittaa, että luin Tähtiin kirjoitetun virheen suomeksi, sillä alkuperäiskielellä Hazelin ja Augustuksen sanailu olisi varmasti ollut vieläkin nautittavampaa. Sinänsä kyllä suomennos on enimmäkseen mainio ja sentapaiset ilmaisut kun "puhua lääkäriä" ovat oikein osuvia.
Green ampuu puhki koko sen kuvaston, jolla syöpään usein suhtaudutaan. Tähtiin kirjoitetussa virheessä syöpää sairastavat ihmiset eivät ole jaloja kärsijöitä, joiden tuska on kristallinkirkasta ja jalostavaa. Syöpä on vihoviimeinen juttu. Ihan paska tauti. Se ei kuitenkaan estä Hazelia ja Augustusta kokemasta unohtumatonta rakkaustarinaa, joka paikoin tuo mieleen Erich Segalin Love Storyn (1970). Greenin konstailematon kuvaustapa ja erityiseti Hazelin ja Augustuksen matka Amsterdamiin toi mieleeni myös Hannu Tuomaisen ohjaaman nuortenelokuvan Menolippu Mombasaan (2002), joka keskiössä ovat syöpää sairastavat kaverukset Pete ja Jusa.
Tähtiin kirjoitettu virhe ei ole suurta kirjallisuutta, mutta sen luettuani ymmärrän hyvin, että se on keikkunut USA:n best seller -listalla aina ilmestymisestään, vuodesta 2012 lähtien. Green onnistuu kuvaamaan nuorten taistelua syövän kanssa tavalla, joka on sekä kompakti että lajissaan syvälle lukijan muistiin piirtyvä. Huumori ja ironia auttavat Hazelia ja Augustusta selviytymään, mutta Green ei anna meidän hetkeksikään unohtaa, että syöpä on aina ja ikuisesti vihollinen, joka ei tunne armoa hyökkäämäänsä elimistöä kohtaan.
Aiheestaan huolimatta Tähtiin kirjoitettu virhe ei ole synkkä kirja. Se on täynnä elämää ja kuolemaa, unohtumattomia hetkiä sairaudesta huolimatta ja sen takia. Sillä on syvälle ulottuvat juuret ja korkealle kurkottavat siivet. Juuri tänään on paras päivä. Se päivä, jolloin Hazel ja Augustus voivat skoolata tähdiltä maistuvalla samppanjalla.
Tähtiin kirjoitettu virhe, WSOY, 340 sivua - The Fault in our stairs (2012)
Suomennos: Helene Buetzow
Tähtiin kirjoitettu virhe saa elokuvissa ensi-iltansa 11.7.2014
Arvostelukappale, jonka tarjosi SF Film Finland
Jonotin The Fault in Our Starsia puoli vuotta kirjastosta. Suomenkielisen olisin saanut varmasti paljon nopeammin, mutta en antanut periksi kiusaukselle. Uskon suomennoksenkin olevan hyvä, mutta uskon myös, että suurin osa kirjoista toimii parhaiten alkuperäiskielellä.
VastaaPoistaKaikki hypetetyt teokset eivät ole aina hypetyksen arvoisia, mutta tämä mielestäni oli. Menen varmaankin viikonloppuna katsomaan elokuvan ja toivon, että siinä on onnistuttu tavoittamaan kirjan tunnelma.
Luen todella harvoin englanniksi kirjoitettuja kirjoja suomeksi ja siksikin vähän nyt tosiaan harmittaa, että tämän kohdalla niin tein. Siitä huolimatta tämä oli erittäin positiivinen yllätys. Hieno teos, eikä ollenkaan imelä.
VastaaPoistaItsekin mahdollisesti menossa katsomaan leffaversiota viikonloppuna.
Luin enkuksi ja ihastuin :) Leffan missasin, kunjuna meni jo täällä, mutta odottelen DVDtä...
VastaaPoistaEi se leffa sitten taidakaan olla ihan koko maailman ensi-ilta, kun siellä ehti jo mennä. No, siellä päin ollaan muutenkin etuajassa :)
PoistaMinulla on aivan samanlainen suhde näihin "hypeteoksiin". Kirjoituksesi perusteella tämä ei kuitenkaan vaikuta mahdottomalta, päinvastoin.
VastaaPoistaEn olisi etukäteen uskonut, että voisin tätä kirjaa suositella, mutta niin vaan kävi, että voin. Ei tämä mikään klassikko ole, mutta omassa lajissaan aika erinomainen teos
PoistaKirja ei kohdallani jostain syystä mennyt niin ihon alle kuin leffa. Jotenkin omituista, sillä itken yleensä vuolaasti myös kirjojen kanssa. Ehkä surua ei niin alleviivattu kirjassa. Leffaversiossa tuska ehkä painottuu enemmän. Nenäliinoja leffaan mukaan suositellen.
VastaaPoistaMinä taas pelkään juuri tuota itkemispuolta ja minusta tässä oli loistavaa juuri se, että ei ollut mitään lisäitketysefektejä. Mua tuo leffa kauhistuttaa jo etukäteen, koska olen melko varma, että se aiheuttaa nyyhkytyksen jo toisenkin.
PoistaSuosittelen ja tykkäsin kovasti. Parasta oli tietysti nuorten keskinäiset sanailut :)
VastaaPoistaJustiinsa niin Mai, ihan samaa mieltä. Nuorten kielenkäyttö oli herkullista.
PoistaMinulla oli kirjaa lukiessa tunne, että olen jo vähän liian vanha tähän. Mutta katsotaan kuinka leffa sitten toimiikaan!
VastaaPoistaVoi Katri, minä olen jo niin vanha, että en tullut edes ajatelleeksi, että olisin liian vanha lukemaan Greenin kirjaa. :) :) :)
PoistaJoskus kirjat yllättävät! <3
VastaaPoistaJa ihanaa muuten, että nuoret lukevat yhä!
Totta. Onneksi on nykyisin paljon lukemisvalinnanvaraa nuorillekin.
PoistaMinä luin tämän vuosi sitten englanniksi ja tykkäsin enemmän. Liekö syy sitten toimivammassa dialogissa (suomennos oli kyllä aika hyvä, tykkään myös ma!) tai hormonaalisessa epätasapainossa (olin raskaana), sitä en tiedä.
VastaaPoistaMainio kirja kuitenkin. Toivon muistavani tämän olemassaolon muutaman vuoden kuluttua, kun kummityttöni on "tarpeeksi vanha" tätä lukemaan. :D
Kiitos kommentistasi.
PoistaHui ja huh, miten edes kykenit lukemaan tätä raskaushormonien hyrrätessä. Itseä pelkkä ajatuskin huimaa.
Minäkin ajattelin suositella tätä tyttärelleni parin vuoden päästä.