maanantai 26. joulukuuta 2016

Evie Wyld: Kaikki laulavat linnut

Haisee märkä lammas ja lampaiden veriset sisälmykset. Sataa pahaenteistä sadetta ja puissa laulavat paitsi linnut myös epämääräinen paha, joka ympäröi sen talon, jossa Jake Whyte asuu. Tunnelmassa on jotakin goottilaista ilman että kyse on gotiikasta lainkaan. Epäilen, että tässä romaanissa ei tule hyvin käymään.

*

Evie Wyldin All the Birds, Singing oli vuonna 2014 Baileys-palkinnon ns. pitkälistalla ja jo tuolloin kiinnitin siihen huomiota ja laitoin sen mentaaliselle lukulistalleni. Ilahduin kovasti, kun huomasin että Tammi julkaisi tämän teoksen suomeksi Sari Karhulahden suomennoksena. Kaikki laulavat linnut veti puoleensa, mutta jokin pisti samanaikaisesti vastaan. Vasta kun Wyldin romaani tyrkytti itseään minulle kirjastossa nappasin sen mukaani. Tosin ehdin uusia lainani pariinkin kertaan ennen kuin tuli tunne, että juuri nyt minä haluan lukea nimenomaan tämän kirjan. Niin otin ja luin ja löysin vahvan maailman.

Aloitin lukea Wyldin romaania illalla ennen nukkumaan menoa ja ensimmäiset 70-80 sivua veivät niin mennessään, että en millään meinannut saada unta. Romaanin tapahtumapaikkana ovat englantilaiset jumalanselän takaiset sydänmaat, jonne nainen nimeltä Jake Whyte on paennut. Romaanin alku nosti vahvasti mieleeni Debra Granikin ohjaaman elokuvan The Winter's Bone (2010). Vaikka näillä kahdella ei sinänsä varsinaisia yhteyksiä olekaan, on niissä kummassakin päähenkilönä nuori nainen, joka elää syrjäseuduilla ja taistelee olemassaolon kanssa. Myös niiden tunnelmassa on jotain samaa selittämätöntä pahan ja väkivallan tuntua.

*

Kaikki laulavat linnut etenee kahdella eri tasolla. Romaanin  nykytasolla Jake Whyte yrittää hankkia toimeentulonsa lammasfarmarina. Alusta asti on selvää, että Jakelle on tapahtunut jotakin pahaa ja että hän ei ole valinnut vapaaehtoisesti sitä elämää, jota hän elää. Nykytasolta palataan eri kohtiin Jaken menneisyyttä ja hänen aiempi henkilöhistoriansa paljastuu vähitellen. Wyldin kerrontaratkaisu on vaativa, koska se lataa suuria odotuksia sen suhteen, mitä Jaken elämästä paljastuu. Wyldin pihtaava kerronta sekä toimii että ei toimi. Se luo paljon jännitystä, melkeinpä trillerimäisyyttä, mutta ei onnistu lunastamaan kaikkea lupaamaansa.

Wyldin romaanissa on runsas eläinmaailma ja painostava uhkan tunne on läsnä läpi romaanin. Se natisee Jaken talon portaissa ja huhuilee ulkona myrskyävässä tuulessa. Tuntuu kuin menneisyyden trauma olisi sullottu pulloon ja pullonkorkki saattaisi minä hetkenä hyvänsä poksahtaa.

Kaikki laulavat linnut on vahva teos, jossa välimerkkien paikkoja asuttaa väkivalta. Siellä missä on ihminen, on ihmisen kyljessä kiinni paha. Se on kuin paise, joka ei lakkaa kasvamasta, ellei märkää valuteta ulos viimeiseen pisaraan asti, eikä kaikkia märkiä voi edes valuttaa. Vahinkoja tapahtuu, eikä niiden hinta ole Wyldin romaanissa psykologisesti yhtään pienempi kuin tahallisten tekojen. Ihminen voi paeta koko ikänsä, mutta aina hän itse on itseään vastassa.

Suorastaan käsittämättömän yllättäviä lankoja voi muodostua hyvin erilaisten teosten välille ja tästä Wyldin romaani tarjoaa mitä parhaimman esimerkin. Kaikki laulavat linnut nimittäin päättyy lauseeseen, joka keikauttaa kaiken romaanissa aiemmin kerrotun ja tekee sen kerrontateknisesti tavalla, joka on hyvin läheistä sukua Eeva Kilven Tamaran loppuratkaisulle. Enpä tosiaan olisi lukemaan ryhtyessäni uskonut, että sulkisin Wyldin kirjan kannet Tamaraa ajatellen.



Evie Wyld: Kaikki laulavat linnut
284 sivua
Engl.kielinen alkuteos: All the Birds, Singing
Suomentanut Sari Karhulahti
Kustantaja: Tammi

30 kommenttia:

  1. Minä tykästyin tähän paljon. Painostava tunnelma ja jännite piti tämä tiukasti kiinni kirjassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Painostavaa tunnelmaa tässä kyllä tosiaan riittää. Kiitos Jonna.

      Poista
  2. "tunnelmassa on jotain samaa selittämätöntä pahan ja väkivallan tuntua"

    Kuulostaa minulle sopivalta kirjalta, tykkään mysteereistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos mysteereistä tykkäät, niin tässä on monia aineksia, joihin saattaisit tykästyä. Kiitos Marika.

      Poista
  3. Minä tykkäsin tästä myös kovin, oli vallan mainiota viihdykettä kesämökillä varpaat vedessä vilvoitellen. Tosin olisi varmaan toiminut mainiosti pimeämpänäkin vuodenaikana, mutta minulle jäi tästä vähän nurinkurisesti kesäkirjafiilis, osui silloin niin täydelliseen hetkeen. Hyvä kirja, taitavaa viihdykettä, voisin lukea Wyldiä lisääkin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ha-haa, tulee mieleen kun eräs koulukaverini luki Christietä mökillä (Eikä yksikään heistä pelastunut oli kirja) ja se oli silloin mun mielestä suunnilleen rohkeinta, mitä saatoin kuvitella.

      Kuulostaa hauskan kontrastiselta, että luit tämän kesällä. Minäkin lukisin kyllä mieluusti lisää Wyldiä. En edes tiedä, onko hän kirjoittanut muuta. Pitää tutkia.

      Kiitos Laura.

      Poista
  4. Komppaan Lauraa ja voisin lukea muutakin Wyldin kirjoittamaa. Pahuus oli mukana alusta loppuun asti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jee Mai! Nyt löytyi kirja, josta kumpikin pidimme. Pitää tämä nyt ihan erikseen mainita, kun meillä on viime aikoina menny mieltymykset usein ristiin.

      Kiitos!

      Poista
  5. Tämä oli minulle vavahduttava lukukokemus, yksi parhaista tämän vuoden käännöskirjoista. Kiitos, että sain palata kirjan hyisiin tunnelmiin tekstisi kautta <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulen, että tämä olisi ollut mulle suurempi, jos en juuri tätä ennen olisi lukenut Han Kangia. The Vegetarian tyhjensi pajatson monella tapaa ja kestäähän se jonkun aikaa, ennkuin se taas täyttyy.

      Kiitos Maisku.

      Poista
  6. Minullakin tämä on ollut mentaalisella lukulistalla jo jonkin aikaa. Hyvä että muistutit siitä! Vaikuttaa siltä, että sen kimppuun voisi käydä pian.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Käy kimppuun kuin sika limppuun vai miten se sanonta meneekään. Ihmeen kauan itsekin onnistuin tuhraamaan aikaa ennen kuin sain luetuksi. Vaan parempi myöhään jne.

      Kiitos Kaisa.

      Poista
  7. Minä haluaisin nähdä tästä tehdyn elokuvan. Tunnelma olisi varmasti hieno! Tämä oli todella mieluisaa luettavaa, pelottava ja ahdistava ja todella taitavasti rakennettu. Ah!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä olikin tosi visuaalinen teos. Tätäkin kirjoittaessani näen sen lammastilan ja kuljeskelen siellä talossa, jossa kuuluu natinaa ja mitä lie lääniä.

      Kiitos Suketus.

      Poista
  8. Kiitos muistutuksesta tämän kanssa! Kirja on ollut myös mielessä, mutta en ole osunut sen kanssa vastakkain vielä siten, että olisi tarttunut luettavaksi. Pitää yrittää muistaa, kun tulee fiilis tuollaiseen trillerimäiseen psykologiseen kerrontaan seuraavan kerran.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuohon mainitsemaasi "trillerimäiseen psykologiseen kerrontaan" tämä tosiaan sopii erinomaisesti. Hyvin vahvoja tunteita tätä lukiessa heräsi ja vielä suuremman vaikutuksen tämä olisi tehnyt, jos pohjalla ei olisi ollut Kangin The Vegetarian, joka oli niin vahva, että hieman söi "laulavia lintuja."

      Kiitos Tuomas.

      Poista
  9. Oi, nostat odotuksia Vegetariaanille, jota jo odotan suomeksi vesi kielellä. Vahva oli myös Wyldin teos, joskin tehoa minulta söi juuri sitä ennen luettu Eurooppalaiset unet. Tiedä häntä, miksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No katos vaan meillä oli sitten sama ongelma, vaikkakin eri teoksista johtuen. Vege on kova, mutta älä anna odotusten muodostua esteeksi. Ostin tosiaan jo hänen seuraavankin teoksensa, että sen verran paljon ihastuin. Kiitos Tuija!

      Poista
  10. Luin tämän englanniksi ja hitaampi lukutahti palveli hyvin tunnelmaan uppoamista. Ei aivan hyytävä, mutta hienosti uhkaava tunnelma kuitenkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi ei ollut hyytävämpi, sitten olisi voinut jädää kesken, kun en uskalla mitään kauhean jännää lukea. :D Kiitos Nellu kommentista.

      Poista
  11. Tämä on minulta mennyt ohi, ensi vuoteen.... Tamaran olen lukenut joskus ammoin, häipynyt muistista tyystin. Hyllyssä on Kilven Kootut novellit, ehkä luen niitä novellihaasteeseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun pitää lisätä tämä kun näin Helmetissä :) Oletko lukenut?

      Reader, I married him : Stories Inspired by Jane Eyre / Tracy Chevalier / Tracy Chevalier

      Poista
    2. Eipä tämä mihinkään karkaa. :D

      Voi onnenpossu, kun sulla on Kilven novelleja. Niitä ehdottomasti novellihaasteeseen tai seuraavalle novellimaratonille.

      Kiitos Riitta!

      Poista
  12. Riitta, onpas mielenkiintoista. En ole lukenut. Lue sinä ensin ja kerro, että kannattaako lukea :D Laitanpa mieleeni minäkin. Kiitos vinkistä.

    VastaaPoista
  13. Tämän kommentin on kirjoittanut Kirjasähkökäyrän Mai.
    Mai laittoi minulle viestiä, että hän toivoi yhden kohdan kommentistaan poistettavaksi, koska se sisälsi tietoa, jota ei vielä nyt ole lupa julkaista. Olen poistanut alla olevasta Main kommentista ko. kohdan:

    Mai kirjoitti:

    "Hieno kooste kirjoista :)
    Olen muuten lukenut näistä aika monta. Teemestarin kirjaa pidin ilmestymisvuonna vuoden parhaana kirjana.
    Juha Hurmeen Hullu on kirja jota en unohda koskaan. Nyljetyt ajatukset eivät sitten sytyttäneet ollenkaan.
    Laudaturin ja Tiranan sydämen olen lukenut. Pidin enemmän Kissani Jugoslavia teoksesta.

    Kiitos blogiystävyydestä ja mielipiteiden vaihdosta. Kiitos tästä yhteisestä lukuvuodesta ja toivon ensi vuodelle koskettavia, sytyttäviä, ajatuksia antavia ja kiinnostavia lukuhetkiä kirjojen parissa ja täällä blogistaniassa <3 "

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mai, samoin kiitos blogiystävyydestä kanssasi. Se on minulle erityisen arvokasta, koska sun kanssa ollaan usein eri mieltä, mutta se tapahtuu aina hyvässä hengessä ja toistemme kunnioituksessa. Olen tästä asiasta ihan hirmuisen iloinen.

      Toivotan ihanaa vuotta 2017 ja monia sykähdyttäviä lukukokemuksia!

      Poista
  14. Vaikuttava teos. Minut kirja piti otteessaan loppuun asti. Kirjan rakenne takautuvana tarinana oli hieno. Olin myös vaikuttunut siitä, kuinka väkevästi kirjailija kuvasi lammasfarmin elämää - etenkin kun kiitoksista kävi ilmi, että kirjailija itse ei liene lammasfarmilta kotoisin.

    Kritisoin ainoastaan takakannen kuvausta, jossa kieltä kuvailtiin runolliseksi. Sitä se ei mielestäni ollut, mutta nykyään melkein mitä proosaa on tapana kuvailla runolliseksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli kyllä vahvatunnelmainen teos. Kun näin kommenttisi niin heti tuli kuvia ja tunelmia tästä kirjasta mieleen ja juurikin noita lampaita.

      Joo hyvin yleistä on, että puhutaan runollisesta kielestä (mitä se sitten lienekään). Pyrin välttämään takakansia, koska usein niissä spoilataan tai on jotain muuta tietoa, jota en ennen lukemista olisi halunnut tietää.

      Poista
  15. Ai kun hassua. Googlasin äsken muita tämän lukijoita, kun itse olin noteerannut Suketuksen arvion. Sulla on ihan sama leffa mielessä kuin mulla eli Winter's Bone! Sehän tästä tunnelmasta ja päähenkilöstä tuli ilmiselvästi mieleen. Silti aika hauskaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa aikamoista. :D Se on vaan todiste siitä, että tässä on vahva sydänmaiden ja syrjäseutujen tunnelma. Hyvin visuaalinenkin tämä on. Mahtaakohan tulla elokuva?

      Poista