Siirry pääsisältöön

Baba Lybeckin Kirja vieköön! tulee taas

Kuva liittyy kyseenä olevaan tapahtumaan 

Terveisiä Manun illalliselta!

Manu ei sitten tässä yhteydessä tarkoita ketään erityistä Manu-nimistä miestä, vaan on mestarin synonyymi. Manun illallinen taas on Hotelli presidentin siipien suojassa sijaitsevan uunituoreen Manun Bistron illalliskonsepti, johon kävin ottamassa makutuntumaa (erinomainen), kun siellä järjestettiin Baba Lybeckin Kirja Vieköön -iltojen infotilaisuus.

Kustantajista paikalla olivat Otava ja WSOY (sekä hengessä mukana Gummerus), joiden edustajat esittelivät heidän syksyn uutuuksiaan. Äh! Ihan liikaa kiinnostavia kirjoja. Olisi kamalan kätevää jos voisia lukea simultaanisesti useampaa kirjaa kerrallaan. Tai jos edes iltaisin olisi vähän vähemmän väsynyt. Tai jos muutoin olisi enemmän aikaa. Tai jos whatever, mikä tekisi mahdolliseksi enemmän lukemisen.




Mutta nyt permanenttitussi käteen ja kalenteri esiin. Seuraavat päivämäärät ja kellonajat kannattaa heti merkitä muistiin:

13.9. klo 19.00
Kirjailijoista paikalla:

Selja Ahava: Ennen kuin mieheni katoaa (Gummerus)
Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittajan Suomi (WSOY)
Anni Kytömäki: Kivitasku (Gummerus)
Rosa Liksom: Everstinna (Like)
Kati Tervo: Iltalaulaja (Otava)
Eero Huovinen: Parhain päin (WSOY)

Näytteitä edellä mainituista teoksista lukevat:
Milka Ahlroth, Vera Kiiskinen, Kristiina Halttu, Taisto Oksanen ja Ilkka Merivaara

Itse olen tähän mennessä ehtinyt lukemaan vasta Selja Ahavan romaanin Ennen kuin mieheni katoaa (klik). Kokemukseni oli ristiriitainen ulkokirjallisten syiden vuoksi, mutta romaanina ja fiktiona tämä teos on hienoa luettavaa. Ahavan kielessä on lukijan hyvä uida ja sukellella.

7.11. klo 19.00

13.12. klo 19.00

Sijaintikohtaan voit kirjoittaa: Savoy-teatteri, Kasarmikatu 46.

Baba Lybeckin Kirja Vieköön -iltojen kevätkaudelta omaan muistipussiini jäivät vahvimmin vaikuttamaan rouvien Tarja Halonen ja Tellervo Koivisto välillä käyty keskustelu sekä Koko Hubaran esiintyminen. Nähtäväksi jää, mitä "syyslukukaudelta" tarttuu vahvimmin mukaan. Se on jo ainakin selvää, että kovia nimiä on taas lavalla.

Ensimmäinen Savoy-ilta on tosiaan jo ensi viikolla, joten lippujen kanssa kannattaa pitää kiirettä, sillä viime kevään illoista osa oli tietääkseni loppuunmyytyjä. Savoy täynnä lavasäihkettä ja katsomo pullollaan kirjaihmisiä - niiden edessä vapise pimeä syksy.



Kommentit

  1. Meinasin kirjoittaa, että harmi kun en asu Helsingissä, mutta sitten katsoin kalenteriini ja eikös vain kaikkina noina iltoina olekin jotain muuta sovittua menoa
    Pitää katsoa kevään aikataulu (jos tämä jatkuu keväällä). Eihän meiltä ole junalla kuin vajaa puolitoista tuntia Helsinkiin.

    Näistä ensimmäisen illan kirjailjoista minua kiinnostavat erityisesti Selja Ahava ja Rosa Liksom.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet kova menijä. :D Ahavan ja Liksomin esiintymisiä itsekin odotan kovasti. Osuu minullakin tämä ensimmäinen Kirja vieköön -ilta aika huonoon saumaan, mutta menossa olen.

      Tämä käsittääkseni pelkästään tämän Suomen juhlavuoden kunniaksi luotu tapahtuma, mutta mistä sitä tietää, mitä Baba ensi vuonna keksii.

      Poista
  2. Olisi kyllä mahtavaa, jos voisi lukea useita kirjoja simultaanisesti! Monikin kirja voi olla samaan aikaan kesken, mutta lukuajan rajallisuus on kylmä fakta.

    Ei ihan ehditty jutella eilen, mutta oli herkullinen ja mukava ilta. Kirja vieköön syksyä ja talvea kohti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo harmi, ettei ehditty jutella. Oli jo kiire kotiin heti tilaisuuden jälkeen, mutta törmäillään tulevissa kirjariennoissa.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Emilia Männynväli: Toiste en suostu katoamaan

Tässä tekstissä nostan laajimmin esiin Emilia Männynvälin työläiskirjailijoita ja - kirjallisuutta koskevan tekstin. En siksi, että se olisi jotenkin parempi tai tärkeämpi teksti kuin tässä kirjassa olevat muut tekstit, vaan siksi, että haluan kirjata ylös Männynvälin työläiskirjailijoihin ja -kirjallisuuteen liittyviä huomioita. Ennen kasvispihviä kuitenkin muutama yleinen huomio Männynvälin teoksesta. * Toiste en suostu katoamaan -esseekokoelman päättää teksti nimeltä Ruumis puhuu, jossa Männynväli kertoo, miten hän blogikirjoitustensa vuoksi joutui maalitetuksi ja päätti luopua kirjoittamisesta kokonaan. "Saan uhkaussoittoja. Perääni lähdetään kadulla ja minua piiritetään baarissa [...] Autoni päällystetään verellä, paskalla ja jauhelihalla, kahdesti. Ulkonäköäni ja kaikkea minussa arvostellaan internetin täydeltä. Saan sähköposteja, joiden mukaan ansaitsisin kuolla. Joku haaveilee raiskaamisestani. Löydän nimeni ensimmäisenä eliminoitavien maanpettureiden listalta. Olen äärioi

Aino Frilander: Los Angeles -esseet

Aino Frilanderin esikoisteos Los Angeles -esseet on poltettua oranssia, unelmien kaipauksen täyttämää roosaa ja keltaista, joka menee päähän Negronin lailla. Pidin Frilanderin kirjasta valtavasti. Se oli kylpy, jota hallitsee teoksen kannen väritys. Murrettu technicolor. Aurinkoon unohtuneet väripolaroidit. Laajentuminen, polte ja nostalgia kaikkine puolineen ja ennen kaikkea mahdottomuuksineen. Esseet viettelevät mukaansa heti teoksen alkumetreillä Frilanderin kuvatessa kaipuutaan Los Angeles -nuoruuteen.   Laitan pitkän sitaatin, jotta pääset nauttimaan Frilanderin kuvauksesta ja kielestä. ”Haamusärkymäisesti haluaisin, että minulla olisi ollut losangelesilainen nuoruus. Ehkä elokuva-alalla työskennelleet isovanhemmat, joiden talossa Los Felizissä olisin voinut katsella vanhoja leffoja. Isovanhempien lomaillessa talonmies olisi jättänyt minulle avaimet edesmenneen Oscar-voittajan nimikoituun kirjepaperiin kääräistynä. Olisin ajanut isoäitini vanhalla autolla, joka tuoksuu parfyymiltä

Suomalaiset kirja-aiheiset podcastit

Kuunteletko kirja-aiheisia podcasteja? Omalta osaltani voin todeta, että olen suorastaan riippuvainen niistä, sillä kirja-podcastit ovat mainio tapa pysyä pinnalla sen suhteen, mitä kirjamaailmassa tapahtuu ja vaikka itse olen tosi huono äänikirjojen kuuntelija ainakin toistaiseksi niin podcasteja tulee kuunnelluksi paljonkin. Kuuntelen niitä lähinnä työmatkoilla tai tarkkaan ottaen kuvio menee niin, että kuuntelen podcasteja kävellessä ja sen osan matkasta, jonka matkustan junalla, luen kirjaa. Joku prioriteetti se nyt sentään olla pitää. Ensimmäinen kirja-podcast, jota säännöllisesti aloin kuunnella oli Mellan raderna , joka viime aikoina on jäänyt omassa kuuntelussani valitettavassa määrin Sivumennen -podcastin alle. Mellan raderna on kiinnostava, koska siinä käsitellään vähän eri kirjallisuutta kuin mikä suomalaisessa kirjallisuuskeskustelussa on pinnalla. Juontajista Peppe Öhman on suomenruotsalainen ja Karin Jihde ruotsalainen ja se tekee tästä podcastista oikein piristävän