Jamie Quatro: I want to show you more

Luin Jamie Quatron novellikokoelman, koska siinä on mielenkiintoinen kansi ja sillä on houkutteleva nimi. Okei, kantta voisin vielä vastustaa, mutta en kirjailijan lupausta näyttää minulle enemmän. Näyttää enemmän mistä ja millä tavalla? Jos kirjaan voi koukuttua pelkän nimen perusteella, niin tässä tapauksessa kävi juuri niin. I want to show you more puhuttelee minussa jotain alitajuista kerrosta, jota en osaa/halua nimetä.

Quatron novellikokoelma on esikoisteos. Asia, joka tuntuu varsin uskomattomalta, sillä novellit ovat niin vankkoja, niin hiottuja, niin valmiita, niin uskaliaita, niin pakkomielteisiä, niin paikoin brutaaleja, että on vaikea uskoa, että kirjailija on niin valmis heti ensimmäisessä teoksessaan kuin Quatro on.

Kokoelman läpi kulkevia teemoja ovat uskottomuus, uskonto (unohda, miten yleensä ajattelet uskonnosta, tässä ei ole kyse siitä), syöpä ja juokseminen. Kirjoitin aluksi pettäminen ja uskonto, mutta vaihdoin pettämisen uskottomuuteen ja samalla tajusin niiden välisen linkin. Voisi sanoa, että uskottomuus (aviopuolison pettäminen) ottaa Quatron novelleissa tietyllä tapaa sen hartauden paikan, joka on ominainen uskonnolle perinteisessä mielessä. Kokoelmassa petetään paljon ja se tapahtuu yleensä niin, että naisella on etäsuhde kaukana olevaan mieheen, jonka kanssa hän harrastaa puhelinseksiä, lähettää kuumottavia tekstareita ja vaihtaa valokuvia.

Asettaessani Quatron kokoelman vasten viime aikoina lukemiani teoksia vastaan tulee ensimmäisenä George Saundersin Joulukuun kymmenes. Novellin Decomposition: A Primer for Promiscuous Housewives ensimmäisessä kappaleessa Quatro kirjoittaa:

You park at the coffee shop across the street and go in for a cup of Yogi Calm, choosing the flavor not because you're about to kill the man you've been having an affair with (you don't know this yet), but because you think calm sounds nice this time of year ....

Ostaisin edellä olevan sitaatin Saundersin kirjoittamana, sillä se vastaa sitä lukujälkeä, jonka Saunders jätti. Kyseisen novellin edetessä avioparin sänkyyn makaamaan ilmestyy naisen rakastaja. On tosin suhteellisen epäselvää, onko kyseessä miehen muotoinen vahanukke vai ihan oikea mies. Miten muuten vahanukke tapetaan? Kirjoitan marginaaliin: aivoni ovat tulessa ja mitä tekee Quatro? Kaataa lisää bensaa.

Tämän novellin lisäksi toinen erityisen hurja novelli kantaa nimeä Demolition. Se alkaa suht tavallisena kertomuksena seurakuntalaisista ja heidän uskonharjoittamisestaan, joka saa uuden käänteen, kun kirkkoon ilmestyy kuuro mies, joka tulkkinsa välityksellä ilmoittaa epäuskonsa. Miehen lähdettyä kirkossa alkaa tapahtua kaikenlaista kummaa ja seurakuntalaiset päättävät tuhota kirkkorakennuksen maantasalle ja lähteä etsimään uskoa kuuron miehen opastuksessa. On riisuuduttava niin henkisesti kuin ruumiillisestikin, mentävä pidemmälle ja pidemmälle. Novellia lukiessani mietin, että jos pitäisi valita 10 parasta koskaan lukemaani novellia niin Demolition olisi yksi niistä. Quatro tuo yhteen keskenään täysin sopimattomia elementtejä, mutta tämä ei tapahtu mielivaltaisesti tai shokeerauksen vuoksi, vaan pikemminkin siksi, että pohjimmiltaan ihmisen pyrkimykset ovat sokeudessaan brutaaleja.

Tyylillisesti Quatron kirjoitus on minimaalista, rönsyt on riisuttu pois ja siihen mihin voidaan vihjata yhdellä sanalla hän ei enempiä sanoja käytä. Novelli Here alkaa kuvauksella, jossa isä ja neljä hänen lastaan ovat menossa järvimökille. Äidistä ei puhuta mitään, mutta novellin neljännellä sivulla mainitaan ohimennen, että äiti oli saanut diagnoosin ja seuraavalla sivulla, kun lapset leikkivät toivomusleikkiä ja yksi heistä sanoo toivoneensa koiraa, toinen toteaa, että hänen olisi pitänyt toivoa äitiä. Näin Quatro tuo julki, että äiti on kuollut. Here nousee riipaisevaksi kuvaukseksi aviopuolison surusta ja lukiessani löysin kerronnallista sukulaisuutta Colm Toibinin teokseen Nora Webster.

Juoksemiseen liittyviä novelleja on kaksi. Niistä ensimmäinen kertoo juoksukilpailusta, jossa jokaisen on kannettava selässään hänelle määrättyä patsasta, josta kukaan ei tiedä, miksi on saanut juuri kyseisen patsaan kantaakseen, mutta josta jokainen tietää, että kyseessä on nimenomaisesti se patsas, joka on juuri hänelle oikea. Metaforan voi avata helpostikin, mutta novellin loppu monimutkaistaa asiaa. Toinen juoksunovelli kertoo leirillä olevista nuorista ja paniikkihäiriöstä kärsivästä pojasta, jolla on juoksemisen vimma.

I want to show you more -kokoelmalle on tyypillistä, että samat henkilöhahmot esiintyvät useammissa novelleissa ja niinpä lukija tapaa mm. kuolleen äidin myös elossa sekä toisen novellin sivuhenkilönä että kolmannen novellin päähenkilönä, joka saa tietää, että hän on kuolemansairas. Quatro ei tee novellienvälisiä viittauksia, joten niiden löytäminen jää lukijan tehtäväksi.

En ole varma, mitä Quatro loppujen lopuksi halusi minulle näyttää, mutta sen voin sanoa, että hänen näyttämänsä on voimakasta ja paikoin herkullisen häiritsevää, dondelillomaisen jysäyttävää. Tämä kokoelma todistaa taas kerran, että taitavissa käsissä novellistiikka on mitä hienoin kirjallisuuden muoto. Quatron tapauksessa kirjallisuuden astangajoogaa.

Jamie Quatro: I want to show you more (2013)

206 sivua

Kustantaja: Grove Press