Siirry pääsisältöön

Näitä kirjailijoita odotan eniten Helsinki Littiin - yhteenveto teoksista


Kuvassa kirjat, jotka löytyy omasta kirjahyllystä

En missään vaiheessa suunnitellut, että lukisin kaikkien Helsinki Lit -tapahtumaan tulevien kirjailijoiden uusimmat teokset, mutta jossakin vaiheessa kevättä huomasin, että suurin osa niistä oli tullut luetuksi, joten päätin lukea loputkin. Poikkeuksena on Cristóvão Tezzan romaani Professori, josta juuri tänään sain tiedon, että se odottaa minua kirjastossa, mutta en valitettavasti ehdi sitä enää ennen perjantaina alkavaa Littiä lukemaan.

Moni näistä kirjoista olisi varmasti jäänyt lukematta tai ainakin olisin lukenut ne vasta myöhemmin, elleivät niiden tekijät olisi tulossa vieraiksi Littiin. Minun kohdallani Littin ohjelmisto on toiminut, pakko myöntää, erinomaisena houkuttimena lukea nämä teokset.

Tänä vuonna Littissä nimittäin on kovempi kattaus kuin kertaakaan aiemmin ja on tosi vaikea sanoa, ketä kirjailijoista haluaisin erityisesti nostaa esiin. Pitkällisen pohdiskelun jälkeen ja yhden kirjailijan osalta kolikkoa heittämällä olen päätynyt seuraaviin kolmeen:

Johannes Anyuru - koska hänen romaaninsa on aivan mieletön. Sitä lukiessa jouduin välillä lopettamaan lukemisen kesken, jotta saatoin rauhassa toistella "voi taivas miten hyvä kirja"

Ayòbámi Adébáyò - koska afrikkalainen kirjallisuus on yksi erityisistä kiinnostuksen kohteistani ja Adébáyò kuvaa taidokkaasti naisen asemaa nigerialaisten perinteiden ja modernin elämäntavan risteyskohdassa

Domenico Starnone - koska Solmut oli minulle pitkälti täydellinen teos ja taidan olla vähän rakastunut Starnonen kerrontaan, sillä parhaillaan minulla on kesken hänen romaaninsa Trick, jossa siinäkin on paljon kerroksia sanojen takana

Ketä Helsinki Lit -vieraista sinä odotat eniten?



Tässä kirjat siinä järjestyksessä kuin niiden kirjoittajat esiintyvät Littissä.

Johannes Ayuru: He hukkuvat äitiensä kyyneliin (S&S) (klik)

Samanta Schweblin: Houreuni (Like) (klik)

Ilmar Taska: Pobeda (Wsoy) (klik)

Golnaz Hashemzadeh Bonde: Olimme kerran (Otava) (klik)

Morten Strøksnes: Merikirja (Gummerus) (klik)

Ayòbámi Adébáyò: Älä mene pois (Atena) (klik)

Naja Marie Aidt: Jos kuolema on vienyt sinulta jotakin anna se takaisin. Carlin kirja (S&S) (klik)

Domenico Starnone: Solmut (Wsoy) (klik)

Kim Leine: Kuilu (Tammi) (klik)

Ebba Witt-Bratström: Vuosisadan rakkaussota (Into) (klik)


Nähdään Helsinki Littissä perjantaina ja lauantaina!



Kommentit

  1. Mukavaa Lit-tapahtumaa sinulle ja muille. Varmasti on hyvä tapahtuma. Hyviä kirjailijahaastatteluja, itselleni olisi Ayòbámi Adébáyò mieluisin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi Anneli myös Areenasta näkyy haastattelut. Helsinki Lit on minusta kyllä ihan paras kirjallisuustapahtuma, kun siellä saa kaikessa rauhassa mukavassa penkissä kuunnella kirjailijoita. Toivottavasti jonain kertana pääset paikan päälle!

      Poista
  2. Pääsen paikalle vain lauantaina, ja odotan aidtin ja starnonen näkemistä, viimeksi mainitun kirjan olen aloittanut. Carlin kirja taas vaikuttaa potentiaalisesti hyvältä, sivumennenissä siitä puhuttiin ja herätti kiinnostuksen. Toisaalta Adebayoa jututtaa Laura Lindstedt, jonka ajatuksista olen huomannut pitäväni vaikka yhtään kokonaista kirjaa en olekaan häneltä lukenut.

    Aiemmin en ole käynyt Litissä, kirjamessuilla käväisin kerran joskus kauan sitten ja ne kekkerit oli vähän pettymys, mutta lit vaikuttaa siltä että enemmän keskustelua ja vähemmän markkinahumua ...toivottavasti :) Kaikki viime vuoden taltioinnit yle areenasta on melkein tullut katsottua, erityisesti Jari Tervon ja Gareth Greenwellin keskustelu jäi mieleen ja se itse asiassa saikin minut päättämään että tänä vuonna haluan tonne mennä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En yleensä lue ns. surukirjoja, mutta Aidtin romaanista kiinnostuin, kun kuulin sen fragmentaarisuudesta. Kirja olikin tosi hieno - ihan parhaista vaikeasta aiheesta lukemiani kuvauksia. Staroneen taas olen tykästynyt niin, että on jo seuraava kirja häneltä tosiaan menossa. Odotan jännityksellä.

      Tosiaan keskustelukumppaneissa on heissäkin monta kovaa ja kiinnostavaa nimeä, joten tulee varmasti ihan huippu tapahtuma. Kiva kuulla, että olet tulossa paikalle. Hyvää Lit-lauantaita!

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lauri Viita: Betonimylläri ja muita runoja - BAR Finland, 12

Jos nyt kävisi niin, että Alepan kassajonossa joku väittäisi, että Lauri Viidan Betonimylläri on paras koskaan Suomessa julkaistu esikoisteos, en alkaisi väittämään vastaan. Kirjan takakannesta löytyy seuraavia mainintoja: "Todella alkuperäinen, omalaatuinen kyky" (Lauri Viljanen, HS) "Hehkuvaa laavaa, joka vyöryy vastustamattoman sisäisen paineen alta." (Holger Lybäck, Finsk Tidskrift) "Suurta voi syntyä odottamatta, ja tässä näyttää tapahtuneen nousu suoraan huipulle." (Hämeen kansa) * Viidan esikoiskokoelman tyyppipiirteitä on runonsisäinen liikehdintä, jossa ylevä ja suuri muuttuu arkipäiväiseksi ja konkreettiseksi tai vaihtaa paikkaa usemman kerran.  Runo 'Alfhild' alkaa säkeillä: Äidit vain, nuo toivossa väkevät, Jumalan näkevät Ja päättyy säkeisiin: Niin suuri on Jumalan taivas ja maa, oi lapseni rakastakaa Näiden ylevien ja perinteisenkuuloisten säkeiden välissä isä ja äiti kulkevat peräkanaa ja morsiuspari ostaa p

Astrid Lindgren: Ronja Ryövärintytär

Kakkiaiset olivat enimmäkseen kilttejä ja rauhallisia maahisia, jotka eivät tehneet pahaa. Mutta nämä, jotka seisoivat tuijottamassa Ronjaa typerillä silmillään, olivat selvästikin tyytymättömiä. Ne röhkivät ja huokailivat, ja muuan niistä sanoi synkästi: - Miks vaa hää sillai tekkee? Ja pian muut yhtyivät kuoroon: - Miksvai hää sillai? Rikkomaks katon, miksvai noinikkä, noinikkä? Meidän perheen rakastetuin klassikko on Astrid Lindgrenin 'Ronja Ryövärintytär' (Ronja Rövardotter, 1981). Siitä, että näin on, olen hyvin iloinen, sillä tuskinpa voisi tyttölapselle olla parempaa kirjallista esikuvaa kuin Ronja. Koska olen lukenut teoksen useampia kertoja tyttärelleni, on ollut mukavaa, että Lindgrenin tarina on niin iki-koskettava, että se puhuttelee kerta toisensa jälkeen myös aikuista lukijaa. Kun tyttäreni oppi lukemaan, 'Ronja' oli ensimmäisiä kirjoja, jonka hän luki itsekseen. Hän on katsonut moneen kertaan myös teoksesta tehdyn elokuvan. Yksi Ronja-huip

Rakas Viro -haaste -jatkuu kunnes 100 panosta kasassa

Elämässä on ihan tarpeeksi haastetta ilman uusiakin haasteita, mutta siitä huolimatta en voi vastustaa kiusausta perustaa viroaiheista haastetta. Kyllä sitä nyt yhden haasteen verran pitää rakkaan naapurin synttäreitä juhlia. Tehdäänpäs tämä nyt mahdollisimman helpoksi eli homma menee niin, että Rakas Viro-haasteeseen voi osallistua millä tahansa Viroon liittyvällä panoksella, kunhan kertoo asiasta tämän postauksen kommenteissa / somessa. Voi lukea virolaisia kirjoja, novelleja ja runoja. Katsoa virolaisia elokuvia. Käydä Virossa teatterissa tai muussa häppeningissä. Käydä virolaisten taiteilijoiden näyttelyissä. Matkustaa Viron ja kirjoittaa siitä matkakertomuksen. Ottaa valokuvan jostain virolaisesta kohteesta. Halata virolaista  ystävää. Käydä Eeestin herkussa ostamassa possulimua. Äänestää Viroa Euroviisuissa. Tai mitä nyt keksitkin. Ilmoita osallistumisestasi ja panoksestasi tämän haasteen kommenteissa. Nostan panokset tähän varsinaiseen post