En täysin lämmennyt Elina Airion esikoisteokselle Metsässä juoksee nainen (Gummerus 2022), vaikka siitä paljon hyvää ja kiinnostavaa löysinkin. Hekuman kohdalla on toisin. Sen taustalla tykyttää painostava, naisen aggressiota täynnään oleva suoni. Sitä vasten asettuu gerbera, josta tulee naiselle pakkomielle, jonka avulla hän pyrkii hallitsemaan sisäistä kaaostaan ja sen tuottamia väkivaltaisia ajatuksia. Kukat ja niiden edustajana erityisesti gerbera ovat naisen vihanhallintakeino. Kukat saavat osansa. Ne ovat "kimuleja", "horoja" ja "saatanan lutkia". "Vaaleanpunaisia kuin tytön pillu". Yhtäkkinen epätavallinen kukkiin liitetty ilmaisu muistuttaa paikoin Jukka Viikilän tavasta kirjoittaa teoksessa Hiekkalinnat , jossa siinäkin tekstiä pilkkoo yllättävä rivous. Hekuman graafinen ulkoasu, sen tasaamattomat ja usein lyhyet kappaleet luovat uhkaa tihkuvan jännitteen. Ilmava kohtaa painostavan kuin tummien pilvien jylhästi synkentämä taivas v...
Valetulenkantajan kulttuurilaboratorio