”Näyttää siltä, että me isättömät pojat emme koskaan tule parantumaan sisäisistä haavoistamme. Isältä peritty angsti on elinikäinen vankila.” Vuosia sitten luin Markku Lahtelan kirjan Sirkus. Mieleeni on jäänyt elävästi, että sitä lukiessani ajattelin, että ihmisen, jonka ajatus kulkee niin moneen suuntaan yhtäaikaisesti ja päällekkäin on vaikeaa ellei suorastaan mahdotonta elää itsensä kanssa. Markku Lahtela päätyikin itsemurhaan ollessaan 45-vuotias. Johannes Lahtela on Markku Lahtelan poika ja hänen kirjaansa Yksinäisen miehen poika tartuin pitkälti juuri siksi, että minulla on niin vahva kuva Sirkuksesta. Lukemiseni lähtötilanne oli, että enemmän kuin Johanneksesta halusin tietää lisää Markusta. Sain tietää, että Markku oli väkivaltainen alkoholisti, mutta myös leikkivä ja naurava isä. Hänen päänsä sisällä oli jatkuva helvetti ja hän pakeni itseään viinaan ja naisiin. Johannes kuvaa, miten Markku tappoi itsensä. Miten Markku asetti haulikon piipun suuhunsa ja ampui. Miten ”Markun s...
Valetulenkantajan kulttuurilaboratorio