Reader, why did I marry him?

Meidän on kasvatettava tyttöjämme eri tavalla. Meidän on kasvatettava myös poikiamme eri tavalla.* Vuosi lienee 2013. Katson youtubesta Chimamanda Adichien Ted talk-puhetta. Kuuntelen lumoutuneena, kun tämä kaunis, viisas ja  ylväs feministi puhuu. Ajattelen, että olisipa maailmassa enemmän hänen kaltaisiaan. Pienessä esseekirjasessa We should all be feminists Adichie tiivistää näkemyksensä feminismin tärkeydestä ja sukupuolten eriarvoisesta kohtelusta niin kotimaassaan Nigeriassa kuin yleisemminkin. Tämä Adichien Ted talk- esityksen pohjalta modifioitu pieni kirjanen toimii erinomaisena johdantona paitsi Adichien ajatteluun myös hänen kaunokirjallisen tuotantonsa teemoihin. Ihmettelen, miksi tätä ei ole suomennettu. Hu-huu kustantajat! Kun Adichie promotoi esikoisteostaan Purppuranpunainen hibiskus hän sai kuulla teoksensa olevan feministinen. Ystävällismielisellä nigerialaismiehellä oli hänelle osuva neuvo: Älä koskaan kutsu itseäsi feministiksi, sillä feministit o...

"[n]aisen sukupuolivietti on perimmiltään toive avioliitosta - varsinaisen sukupuolisen tyydytyksen tilalla on äiti-ilon himo. Siihen liittyy halu saada antautua miehisen hallinnan alle ja näin löytää itselleen sovelias ja tyydyttävä paikka yhteiskunnassa." Jos haluaa jatkaa mukavaa, pikkusievää ja tyhjäpäistä pikkunaisen elämää, voi lopettaa lukemisen tähän ja pysyä kaukana 'Auringon ytimestä.' Siltä varalta, että silmät vilkuilevat vielä tätäkin lausetta, niin voin kertoa, että Sinisalon romaani on kertomus sisaruudesta ja chilin vaarallisuudesta. Se on kuvaus Vannasta ja Mannasta, jotka aikoinaan tunnettiin myös toisilla nimillä. Manna tosin on läsnä romaanissa lähinnä kadonneena ja Vannalla taas on vakaa aikomus löytää hänet. Nyt siirryn itse asiaan, joten tästä eteen päin lukeminen omalla vastuulla. Sinisalo esittelee meille eusistokraattisen Suomen, joka on pelottavan paljon meidän maailmamme näköinen. Toki sieltä puuttuvat nettiyhteydet ja äl...