Siirry pääsisältöön

Seitsemännen taiteen tarinat - haastepurku






Oksan hyllyltä -blogin Marika Oksa lanseeraasi Seitsemännen taiteen tarinat -haasteen, jossa luettiin elokuviin liittyviä kirjoja (ks. haasteen tarkemmat säännöt tästä). Haasteeseen kelpasivat myös elokuvat, jotka on tehty kirjan pohjalta. Haasteen voimassaoloaika oli 22.11.2015 - 5.10.2016.

Lähdin innokkaasti tähän haasteeseen mukaan, mutta kuten minulle tuppaa käymään, niin varsin nopeasti haaste haipui mielestäni ja "saalis" jäi laihanpuoleiseksi.

Tässä linkit postauksiin, joilla tähän haasteeseen osallistuin:


Puolikas keltaista aurinkoa (elokuva)

Anna Karenina (elokuva)

Muriel Spark: The Prime of Miss Jean Brodie (kirja)

Jean Brodien parhaat vuodet (elokuva)

Don DeLillo: Cosmopolis (kirja)

Cosmopolis (elokuva)

Brooklyn (elokuva)


Hauskaa sattuman soittoa löytyy siitä, että haasteen nimi oli Seitsemännen taiteen tarinat ja panokseni haasteseen käsittää seitsemän postausta. Lisäksi tätä kirjoittaessani on lokakuun 7. päivä. Hmm ...



Lisäys 9.10.2016:

Yllä olevasta listasta puuttuu Marjane Satrapin Persepolis

Kommentit

  1. Kiitokset, kun olit haasteessa mukana. :) Paljonhan sinä löysit tähän, ja on ollut tosi kiva lukea elokuvajuttujasi. Puolikas keltaista aurinkoa on minulla tulevan talven lukuohjelmassa. Aion vihdoin ja viimein paikata Adichie-sivistysaukkoani edes yhden kirjan verran. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi miten ilahduttaa kuulla, että olet aikeissa tutustua Adichieen.Tuo Puolikas oli minullakin ensimmäinen. Luin sen intensiivisesti sairastaessani enterorokkoa ja silloin ei kukana vielä puhunut Adichiesta. Kirjankin bongasin suht sattumalta kirjakaupasta, kun kansi veti huommion puoleensa. Adichien kirjat on aika erilaisia keskenään. Kiitos vielä tämän mainion haasteen järkkäämisestä. Varmaan jatkossakin tulen aina välillä kirjoittamaan myös elokuvista.

      Poista
  2. Oi halauaisin nähdä puolikas keltaista aurinkoa elokuvan. Minusta kirja on paras Adichien teoksista.
    Brooklyn oli myös minun listalla.
    Kivaa viikonloppua :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mai, katsoin sen Netflixistä tai jostain vastaavasta palvelusta. Suomessa se ei valitettavasti tullut teatterilevitykseen, mutta dvd:nä varmaan sitä jostain voisi löytyä. Brooklynin osalta pidin enemmän kirjasta, vaikka ei elokuvakaan huono ole. Kiitos kommentista.

      Poista
  3. Hauskoja sattumia tosiaan :D Sinulla olikin paljon elokuvia! Minulla taisi olla vain yksi kirja + elokuva postaus. Elokuvista olisi kiva kirjoittaa enemmänkin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olin suunnitellut tähän vaikka mitä, myöskin juuri elokuvia. No, suunnittelu oli taas kerran vahvempi puoleni kuiin toteuttaminen. :D Kiitos Kirsi kommentista.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Suomalaiset kirja-aiheiset podcastit

Kuunteletko kirja-aiheisia podcasteja? Omalta osaltani voin todeta, että olen suorastaan riippuvainen niistä, sillä kirja-podcastit ovat mainio tapa pysyä pinnalla sen suhteen, mitä kirjamaailmassa tapahtuu ja vaikka itse olen tosi huono äänikirjojen kuuntelija ainakin toistaiseksi niin podcasteja tulee kuunnelluksi paljonkin. Kuuntelen niitä lähinnä työmatkoilla tai tarkkaan ottaen kuvio menee niin, että kuuntelen podcasteja kävellessä ja sen osan matkasta, jonka matkustan junalla, luen kirjaa. Joku prioriteetti se nyt sentään olla pitää. Ensimmäinen kirja-podcast, jota säännöllisesti aloin kuunnella oli Mellan raderna , joka viime aikoina on jäänyt omassa kuuntelussani valitettavassa määrin Sivumennen -podcastin alle. Mellan raderna on kiinnostava, koska siinä käsitellään vähän eri kirjallisuutta kuin mikä suomalaisessa kirjallisuuskeskustelussa on pinnalla. Juontajista Peppe Öhman on suomenruotsalainen ja Karin Jihde ruotsalainen ja se tekee tästä podcastista oikein piristävän

Petra Forstén: Kadonneet tytöt

En ollut lukenut Petra Forsténin Kadonneita tyttöjä edes puoleen väliin, kun jo tiesin, mikä tulisi olemaan ensimmäinen tästä teoksesta kirjoittamani lause. Toki siinä vaiheessa oli vielä olemassa riski, että teos muuttaisi kurssia tavalla, joka pakottaisi vaihtamaan kyseisen lauseen.  Niin ei käynyt ja se lause kuuluu: Kadonneet tytöt ei ole mikään tavanomainen esikoisromaani. Forsténin kerronta nimittäin on niin taidokasta, että sen kaltaista tulee yleensä esiin vasta kirjailijan myöhemmissä teoksissa.  Kadonneista tytöistä näkyy, että Forstén on lukenut paljon ja hänen lukemansa on muuttunut kirjalliseksi ja kerronnalliseksi pääomaksi. Kaikille niille, joiden ensisijainen tavoite on olla kirjailija tämä teos on hyvä muistutus siitä, että kirjoittaminen alkaa lukemisesta. * Kadonneiden tyttöjen lähtöasetelma on kutkuttava. Teoksen päähenkilö Agnes on ollut teini-ikäisenä osa viiden tytön muodostamaa Laumaa ja tyttöjen, nyt jo naisten, on määrä tavata 20 vuoden tauon jälkeen. Agnes, j

Rachel Cusk: Toinen paikka (Second place)

  "Miksi kaikki on aina todellisempaa jälkeenpäin eikä tapahtumisen hetkellä?" "Why are things more actual afterward than when they happen?" Aloitin matkani Rachel Cuskin teosten parissa vuonna 2016, jolloin luin hänen romaaninsa (ja kuten myöhemmin kävi ilmi romaanitrilogiansa ensimmäisen osan) Outline (suom. Ääriviivat). Kirjoitin siitä mm. näin: "Outline ymmärtää minua. Se ymmärtää minua paremmin kuin moni ihminen, jonka tunnen. Se vastailee kysymyksiini ilman että minun tarvitsee niitä edes esittää. Se vastailee niihin kysymyksiin, joita harva haluaa edes kuulla, saati sitten pohtia. Se saa minut tuntemaan, että juuri sellaisena kuin olen, en ole yksin." Nyt olen uudenlaisessa tilanteessa, sillä Toinen paikka (Second place) on vaikeampi romaani kuin mikään aiemmin Cuskilta lukemani. Outlinen lisäksi olen lukenut häneltä myös teokset Transit (suom. Siirtymä), Kudos (suom. Kunnia) ja Coventry (ei suomennettu). Nyt en voi sanoa millään varmuudella, e