Siirry pääsisältöön

Deborah Levy: The Position of Spoons


Vuoden 2024 päätteeksi nopea vilkaisu Deborah Levyn teokseen The Position of Spoons. Kyseessä on kokoelma kertomuksia, kirjeitä ja esseitä, joista osa on vain parin sivun mittaisia. Moni teksteistä on julkaistu jo aiemmin joko lehdissä tai muussa mediassa.


Levy tarkastelee teksteissään mm. seuraavia kirjailjoita: Colette, Marguerite Duras, J.G. Ballard, Ann Quin, Violette Leduc, Elizabeth Hardwick, Simone de Beauvoir ja Maria Stepanova.


Vaikka The Position of Spoons ei olekaan kauttaaltaan parasta Levyä oli tämän teoksen lukeminen suuri ilo. Sillä, niin, yhä edelleen olen auttamattoman pihkassa Levyn kirjoituksiin ja haluan lukea kaiken hänen kirjoittamansa. Koska, niinpä, näin se vaan on: Levyä lukiessani olen kotona.



Levyn kiinnostuksen kohteet osuvat pitkälti omaan makuuni ja kun sitten käy niin, että hän kirjoittaa jostakin, joka on minulle uutta ja vierasta haluan heti lukea kirjan, josta hän on innostunut tai tutustumaan Levyn ihaileman taiteilijan töihin.



The Position of Spoons -teoksessa Levy kirjoittaa minulle uudesta tuttavuudesta: portugalilais-brittiläisestä kuvataiteilijasta Paula Regosta.

Omaa kokemustaan Regon taiteen parissa Levy kuvaa lainaamalla Jacques Lacania:

The Reason we go for poetry is not for wisdom, but for dismantling of wisdom.”




Tekstissä The Psychopatology of Writing Life Levy porautuu kirjoittamiseen ja kirjoittamisen tekniikoihin ja tulee samalla antaneeksi vihjeitä oman fiktionsa tulkintaan.



”I know that things are going well when there is something about a character that I cannot fully comprehend.”




”If coherence is achieved at the expense of complexity, it is not really coherence.”



Hyvää uutta vuotta 2025:


”Fiction is a good home for the reach of the human mind.”





Deborah Levy: The Position of Spoons
240 sivua


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lauri Viita: Betonimylläri ja muita runoja - BAR Finland, 12

Jos nyt kävisi niin, että Alepan kassajonossa joku väittäisi, että Lauri Viidan Betonimylläri on paras koskaan Suomessa julkaistu esikoisteos, en alkaisi väittämään vastaan. Kirjan takakannesta löytyy seuraavia mainintoja: "Todella alkuperäinen, omalaatuinen kyky" (Lauri Viljanen, HS) "Hehkuvaa laavaa, joka vyöryy vastustamattoman sisäisen paineen alta." (Holger Lybäck, Finsk Tidskrift) "Suurta voi syntyä odottamatta, ja tässä näyttää tapahtuneen nousu suoraan huipulle." (Hämeen kansa) * Viidan esikoiskokoelman tyyppipiirteitä on runonsisäinen liikehdintä, jossa ylevä ja suuri muuttuu arkipäiväiseksi ja konkreettiseksi tai vaihtaa paikkaa usemman kerran.  Runo 'Alfhild' alkaa säkeillä: Äidit vain, nuo toivossa väkevät, Jumalan näkevät Ja päättyy säkeisiin: Niin suuri on Jumalan taivas ja maa, oi lapseni rakastakaa Näiden ylevien ja perinteisenkuuloisten säkeiden välissä isä ja äiti kulkevat peräkanaa ja morsiuspari ostaa p...

Pajtim Statovci: Lehmä synnyttää yöllä

"Toi Pajtimin uus kirja. Halkeen"  kirjoitin ystävälleni kun olin lukenut Pajtim Statovcin romaanin Lehmä synnyttää yöllä . Kirjoitin juuri tälle ystävälleni, koska hänelläkin on halkeamisen kyky ja hän tietää heti, mistä on kysymys.  Instagramiin laitoin stoorin, jossa uhkasin lyödä niitä, jotka tiivistävät tämän romaanin sanoihin "hieno lukukokemus". Sanat, joilla kuvata haltioitunutta kokemusta lukemastaan ovat rajallisia, mutta "hieno lukukokemus" vetää latteudessaan vertaa sen kaltaisille ällöilmaisuille kuin masuasukki, paituli ja pientä purtavaa. Kun olen lukenut Lehmän en pysty rauhoittumaan. Tärisen ja kävelen pitkin asuntoani ja tuijotan ikkunasta syksyn värjäämiä puita. Kirpeys. Kauneus, joka on kuolemassa.  Ja pitäisi lähteä kauppaan. En voi nyt lähteä kauppaan. En voi tässä mielentilassa mennä minnekään, missä on vieraita ihmisiä.  Taivaan isä kiitos, että en ole kriitikko. Että en ole vaikkapa Pasi Huttunen, jolle Lehmä oli "epämiellytt...

Rakas Viro -haaste -jatkuu kunnes 100 panosta kasassa

Elämässä on ihan tarpeeksi haastetta ilman uusiakin haasteita, mutta siitä huolimatta en voi vastustaa kiusausta perustaa viroaiheista haastetta. Kyllä sitä nyt yhden haasteen verran pitää rakkaan naapurin synttäreitä juhlia. Tehdäänpäs tämä nyt mahdollisimman helpoksi eli homma menee niin, että Rakas Viro-haasteeseen voi osallistua millä tahansa Viroon liittyvällä panoksella, kunhan kertoo asiasta tämän postauksen kommenteissa / somessa. Voi lukea virolaisia kirjoja, novelleja ja runoja. Katsoa virolaisia elokuvia. Käydä Virossa teatterissa tai muussa häppeningissä. Käydä virolaisten taiteilijoiden näyttelyissä. Matkustaa Viron ja kirjoittaa siitä matkakertomuksen. Ottaa valokuvan jostain virolaisesta kohteesta. Halata virolaista  ystävää. Käydä Eeestin herkussa ostamassa possulimua. Äänestää Viroa Euroviisuissa. Tai mitä nyt keksitkin. Ilmoita osallistumisestasi ja panoksestasi tämän haasteen kommenteissa. Nostan panokset tähän varsinaiseen ...