Siirry pääsisältöön

Aika Huusko: Liike olen


Tämä elämä usein tuntuu

pelkältä tavaroiden siirtelemiseltä


Sano: Olen liike. 

Sano sen jälkeen: Liike olen.


Huomasitko?


Liike olen on pysähtymätön ilmaus. Sen lopussa oleva n-kirjain jatkuu loputtoman tuntuisesti. Samalla se pitää sisällään kahden viimeisen kirjaimen muodostamaa kieltoa: en. Olen  - en - olennnnn ....

Se vuoropuhuu itsensä. Jatkaa ja kieltää niin, että nämä kaksi eivät ole toisistaan erotettavissa.

Kun minä olen tai sinä tulet minun paikalleni olemaan, meidän olemisemme sisältää kiellon. Olen. Ol-en.


Huuskon runojen seurassa innostun pohtimaan kielioppia. Yksikön ensimmäisessä persoonassa verbit päättyvät n-kirjaimeen. Mitä jos näin ei olisi? Miten vaikuttaisi se, jos ne päättyisivät vaikkapa s- tai l-kirjaimeen? Minkälaisen liikkeen tämä puhujassa aiheuttaisi? Miten se vaikuttaisi liikkeen jatkuvuuteen?

Minä rakastas.

Minä rakastal.



Liikkeestä ja liikahduksista on Huuskon kokoelma tehty. Lukiessani näen liikettä kaikkialla, eikä oikein mikään ole vain sitä, mitä se on, sillä se ei ole enää pelkästään tässä, vaan myös matkalla.

Ehkä paikallaanolo on huijausta. Ehkä se kertoo korkeintaan ulkoisen liikkeen puutteesta. Ja vaikka olisi sellainen tilanne, että mikään ei liikkuisi, ajan liike muuttaa kaikkea jatkuvasti.


Tässä kokoelmassa liikutaan konkreettisesti, mielensisäiseti ja grafiikan keinoin. 

Liikkeen ja ei-liikkeen välinen suhde liikkuu sekin.


Juostaan, loikitaan, liutaan. Ja samaan aikaan, kun niin tehdään, ilmastonmuutos tekee omia liikkeitään, tuhoaa planeettaamme. 

Kalevalainen kuvasto työntyy nykyaikaan, kun runojen puhuja nostaa rinnalleen vetehisen ja Ahdin kalat kaulalleen. Aika on tekijä. Se on "ymmärtäjä ymmyrkäinen, sillanrakentaja raihnainen". Kirjallinen ja runokuvastollinen liike.

Aika on substantiivi ja erisnimi. Aika, jota mitataan sekunneissa, minuuteissa, tunneissa jne. Aika, joka on konkreettisesti näiden runojen kirjoittaja. Aika on myös määre ja korostin. Aika hyvin, aika valmis, aika lailla. Aika pitää sisällään melkein-luonnetta. Toisinaan se ylittää itsensä. Aika tyttö.


Liike olen noutaa suomalaisesta iskelmäpitopöydästä niin Jukka Kuoppamäen kuin Matin ja Teponkin, iskee silmää Kari Tapiolle. Sininen taivas ja viimeiseen asti tallatut polut, myrskyn jälkeinen aika. Chydenius muistuttaa, että sinua sinua rakastan ja Amy Winehousen vierellä Lesley Gore palauttaa mieleen, että kyseessä on hänen juhlansa.


Jos tuntuu siltä, että tässä sitä ollaan ja mitään ei tapahdu. Jos tuntuu siltä, että elämä on yhtä jumittunutta pysähdystä ja saman toistumista loputtomiin tarjoaa Liike olen mahdollisuuden kokea, miten jatkuvasti tapahtuu niin paljon niin moneen suuntaan. 


Tärkeintä on pitää itsensä liikkeessä

ja pysähtymällä kaikki alkaa



Aika Huusko: Liike olen

54 sivua

Haaras (2022)



 





Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lauri Viita: Betonimylläri ja muita runoja - BAR Finland, 12

Jos nyt kävisi niin, että Alepan kassajonossa joku väittäisi, että Lauri Viidan Betonimylläri on paras koskaan Suomessa julkaistu esikoisteos, en alkaisi väittämään vastaan. Kirjan takakannesta löytyy seuraavia mainintoja: "Todella alkuperäinen, omalaatuinen kyky" (Lauri Viljanen, HS) "Hehkuvaa laavaa, joka vyöryy vastustamattoman sisäisen paineen alta." (Holger Lybäck, Finsk Tidskrift) "Suurta voi syntyä odottamatta, ja tässä näyttää tapahtuneen nousu suoraan huipulle." (Hämeen kansa) * Viidan esikoiskokoelman tyyppipiirteitä on runonsisäinen liikehdintä, jossa ylevä ja suuri muuttuu arkipäiväiseksi ja konkreettiseksi tai vaihtaa paikkaa usemman kerran.  Runo 'Alfhild' alkaa säkeillä: Äidit vain, nuo toivossa väkevät, Jumalan näkevät Ja päättyy säkeisiin: Niin suuri on Jumalan taivas ja maa, oi lapseni rakastakaa Näiden ylevien ja perinteisenkuuloisten säkeiden välissä isä ja äiti kulkevat peräkanaa ja morsiuspari ostaa p...

Astrid Lindgren: Ronja Ryövärintytär

Kakkiaiset olivat enimmäkseen kilttejä ja rauhallisia maahisia, jotka eivät tehneet pahaa. Mutta nämä, jotka seisoivat tuijottamassa Ronjaa typerillä silmillään, olivat selvästikin tyytymättömiä. Ne röhkivät ja huokailivat, ja muuan niistä sanoi synkästi: - Miks vaa hää sillai tekkee? Ja pian muut yhtyivät kuoroon: - Miksvai hää sillai? Rikkomaks katon, miksvai noinikkä, noinikkä? Meidän perheen rakastetuin klassikko on Astrid Lindgrenin 'Ronja Ryövärintytär' (Ronja Rövardotter, 1981). Siitä, että näin on, olen hyvin iloinen, sillä tuskinpa voisi tyttölapselle olla parempaa kirjallista esikuvaa kuin Ronja. Koska olen lukenut teoksen useampia kertoja tyttärelleni, on ollut mukavaa, että Lindgrenin tarina on niin iki-koskettava, että se puhuttelee kerta toisensa jälkeen myös aikuista lukijaa. Kun tyttäreni oppi lukemaan, 'Ronja' oli ensimmäisiä kirjoja, jonka hän luki itsekseen. Hän on katsonut moneen kertaan myös teoksesta tehdyn elokuvan. Yksi Ronja-huip...

Rakas Viro -haaste -jatkuu kunnes 100 panosta kasassa

Elämässä on ihan tarpeeksi haastetta ilman uusiakin haasteita, mutta siitä huolimatta en voi vastustaa kiusausta perustaa viroaiheista haastetta. Kyllä sitä nyt yhden haasteen verran pitää rakkaan naapurin synttäreitä juhlia. Tehdäänpäs tämä nyt mahdollisimman helpoksi eli homma menee niin, että Rakas Viro-haasteeseen voi osallistua millä tahansa Viroon liittyvällä panoksella, kunhan kertoo asiasta tämän postauksen kommenteissa / somessa. Voi lukea virolaisia kirjoja, novelleja ja runoja. Katsoa virolaisia elokuvia. Käydä Virossa teatterissa tai muussa häppeningissä. Käydä virolaisten taiteilijoiden näyttelyissä. Matkustaa Viron ja kirjoittaa siitä matkakertomuksen. Ottaa valokuvan jostain virolaisesta kohteesta. Halata virolaista  ystävää. Käydä Eeestin herkussa ostamassa possulimua. Äänestää Viroa Euroviisuissa. Tai mitä nyt keksitkin. Ilmoita osallistumisestasi ja panoksestasi tämän haasteen kommenteissa. Nostan panokset tähän varsinaiseen ...