Reader, why did I marry him?

Elämän käpälistä on pyörryttävä kokoelma itävaltalaisen Friederike Mayröckerin runoja. Sen lukeminen on hypnoottinen ja osin surrealistinenkin kokemus, joka pistää leukanivelet hämmästyksestä ja ihailusta koetukselle. Mayröckerin (s. 1924) runot ovat täynnä viittauksia muiden kirjailijoiden, filosofien, taidemaalarien ja säveltäjien tuotantoon. Erityisen usein mainitaan Jacques Derrida ja Hölderlin. Monet runoista on omistettu Mayröckerin edesmenneelle puolisolle Ernst Jandlille, jonka vaikutus Mayröckerin runouteen on ollut huomattava. Elämän käpälistä on kokeellista runoutta, jonka ominaispiirteisiin kuuluvat mm. uudissanat ja -käsitteet, välimerkkien villi käyttö, kollaasitekniikka, intertekstuaalinen kaiuttaminen sekä monistaminen,  saksankielen artikkelin korvaaminen numerolla 1 (tämän jälkimmäisen asian opin teoksen suomentaneen Sirkka Knuutilan Elämän käpäliin kirjoittamasta erinomaisesta Mayröckerin runouden esittelystä).  Mayröcker käyttää paljon kursiivia, vers...

M.A. Numminen vai Agit Prop? Joni Pyysalon Ostetaan myydään on runokokoelma, joka on paikoin kuin tehty laulettavaksi ääneen. Pohtiessani kuka parhaiten sopisi Pyysalon runojen laulajaksi vahvimmiksi vaihtoehdoiksi muodostuivat M.A. Numminen ja Agit Prop. Tämä ei ole mikään passivinen teksti, joten nyt on sun vuoro. Havainnollista runojen laulullisia elementtejä seuraavien sitaattien avulla älä unohda niitä joiden on siedettävä loputtomasti, älä niitä joiden on vain kestettävä, älä unohda niitä jotka vangitaan, älä niitä joita kidutetaan, älä niitä jotka tapetaan   [...]   älä usko valmiita oppeja, älä anna myydä itsellesi mitä et halua, älä myy itseäsi, älä anna kertoa mikä on omaksi parhaaksesi   [...]   älä allekirjoita lukematta, älä työnnä naulaa pistorasiaan, älä istu hellalla, älä täytä näkymättömiä kaavakkeita * Pyysalo on nimennyt kokoelmansa käyttörunoelmaksi, mikä onkin osuvaa, sillä kyseessä on eräänlainen runouden puuhakirja, joss...

BAR Finland* avaa tällä kertaa ovensa Väinö Kirstinälle ja Pitkän tähtäyksen LSD-suunnitelmalle (1967). Tajuntaa laajentavien aineiden ja muiden huumaustablettien käyttö ei kirjallisessa baarissani ole sallittua, mutta runoutta ja sen aikaansaamia ennalta arvaamattomia vaikutuksia nautitaan sitäkin runsaammin. Kuvitellaanpa, että kirjoitan seuraavanlaisen twiitin: Käsi ylös kaikki, jotka tällä hetkellä lukee Väinö Kirstinän runokokoelmaa Pitkän tähtäyksen LSD-suunnitelma? Kuinkakohan moni käsi nousisi pystyyn? No nii-in. Näinhän se on. Lienee siis tarpeen sanoa pari sanaa Väinöstä. Väinö Kirstinä (1936-2007) oli suomalainen runoilija, josta Wikipedia ei kerro paljon mitään. Kunhan nyt mainitsee, että Väinöllä meni sukset ristiin hänen ensimmäisen runoteoksensa Lakeuden julkaisseen WSOY:n kanssa ja Väinö siirtyi Tammelle. Tämähän se onkin kaikkein olennaisinta tietoa Väinö Kirstinästä, joten hienoa, että asia löytyy Wikipediasta. Kirstinä julkaisi reilut 15 runokokoelmaa ja k...

Rahasta me olemme tulleet ja rahaksi meidän pitää jälleen tuleman! Eino Santanen aloitti ns. setelirunouden kokoelmassaan Tekniikan maailmat ja jalostaa setelirunoutta edelleen uusimmassa kokoelmassaan Yleisö . Setelirunousprojektissa on kyse runojen kirjoittamisesta 20 euron seteleihin ja niiden laskemisesta rahatalouden kiertokulkuun. Omalle kohdalleni ei valitettavasti ole osunut ainuttakaan runoseteliä. Jos sinä olet ollut niin onnekas, että olet tuollaisen setelin saanut käsiisi, niin hihkaise asiasta kommenteissa. Lupaan olla sinulle kateellinen. Koska kuva on parempi puhumaan kuin sana otan tähän yhteyteen kuvallisen esimerkin: MEIDÄN VIRALLINEN KIELEMME NA2300652208 Osa 1/2 Kirjoituskoneen värinauha 20 euron setelille Nyt puhutaan rahasta ja numeroista. Eino Santanen lankuttaa markkinatalouden mekanismeja ja hyvä niin, sillä rääkkiä ne tarvitsevatkin. Raha ei ole perinteinen runouden aihe, vaan pikemminkin päinvastoin. Eikös runoilija ole se tyyppi, joka si...

Innostuin Henriikka Tavin esikoisrunokokoelmasta Esim. Esa luettunai siitä Luettua Elämää -blogin Elinan mainion kirjoituksen ja melkeinpä samoin tein kävin hakemassa oman "Esani" kirjastosta. Kun viime aikoina on usemmankin kerran tullut rutistua teosten kansista, niin "Esan" kohdalla mielestäni kannen toteutus on hyvin onnistunut. Kuten kuvasta näkyy kannessa on joku tyyppi, joka ylittää savisessa maassa olevaa aitaa. Tyypin kasvoja ei näy, joten hän saattaa olla esim. Esa, mutta voipi yhtä hyvin olla joku toinenkin. Koska kokoelman nimessä esiintyy Esa veikkaan kuitenkin, että kyse on juuri Esasta tai vähintään Esan representoinnista. Ensimmäinen kokemukseni tästä kokoelmasta on: Siis täh että mitä? Vaikka olenkin melko ymmälläni Tavin kokoelman parissa on se hyvää ymmällään olemista. Tämä kokoelma on kokeellinen tavalla, joka herättää riemua. On perinteisemmän oloisia runoja, on hyvin hyvin kokeellista, Henriikka Tavin 7 B kirjoittama aine, runonkirjoitust...