Siirry pääsisältöön

Raportti lukumaratonista 16.7.2014



Osallistuin eilen ensimmäistä kertaa lukumaratoniin. Kun tein päätöksen osallistumisesta, en vielä tiennyt, millaiseksi maraton-päivän aikataulu tulisi muilta osin muodostumaan. Kävi niin, että maratoonasin muualla kuin kotona, joka teki lukemisesta aika haasteellista.

Aloitin maratonin aamulla heti herättyäni klo 10.15 Jennifer Clementin romaanilla Varastettujen rukousten vuori. Clementin teos oli oiva maraton-kirja ja teksti vei nopeasti mukanaan. Erinäisistä keskeytyksistä - mm. päiväsauna !!! - johtuen sain kuitenkin luettua sen vasta neljän aikoihin iltapäivällä.

Välipalaksi luin yhden Jennifer Eganin kirjoittaman novellin.

Keskeytyksettä pääsin lukemaan vasta myöhään illalla ja ehdin lukemaan Julia Alvarezin romaanista How Garcia girls lost their accents noin puolet eli 165 sivua. Tällöin kello oli 01.30 ja oli pakko mennä nukkumaan.

Yhteenvetona voin todeta, että ensimmäistä maratoniani hidastivat monenlaiset lihaskrampit ja nestevajaus (=yllättävät päivätapahtumat, jotka vaativat osallistumistani muualla kuin kirjan parissa). En oikein päässyt maraton-henkeen, vaikka mietin kyllä välillä lukiessa, että on aika mahtavaa, että samaan aikaa moni muukin lukumaratoonaa.

Ensi kerralla toivoisin voivani keskittyä pelkästään lukemiseen. Saa nähdä, milloin sellainen tilaisuus tulee. Kokemus oli kaiken kaikkiaan kuitenkin oikein mukava.

Luettuja sivuja kertyi yhteensä 448. 

Kommentit

  1. Hyvään sivumäärään kuitenkin pääsit, keskeytyksistä huolimatta. Olisipa mukavaa päästä maratoonaamaan niin, että saisi keskittyä vain lukemiseen. :)

    VastaaPoista
  2. Olen kyllä itsekin "tulokseen" ihan tyytyväinen olosuhteet huomioon ottaen. Täydellistä lukemiselle omistettua päivää odotellessa. :)

    VastaaPoista
  3. Päiväsauna kuulostaa upealta! Maratoonauksen ohella siis. Hyvin selvitit. Lukemisellle omistettua päivää odotellessa - en ole itse osallistunut, juuri siksi, että aina on kaikkea muuta. Ja lukeminen kulkee joka tapauksessa aina ohessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se taisikin olla elämäni ensimmäinen päiväsauna. Tietysti piti välillä mennä ulos vilvottelemaan ja siinä saattoi taas lukea muutaman sivun.

      Voisi sanoa, että ensimmäistä maratonia en jaksanut juosten loppuun, välillä meni kävelyksi. Harjoitus tekee ...

      Poista
  4. Parhaaseen tulokseen maratonilla pääsee varmaankin, jos pystyy keskittymään lukemiseen koko päivän ihan yksinään. Sait luetuksi paljon kaiken muun keskellä.

    VastaaPoista
  5. Näinhän se on. Tosin en kyllä tiedä, mistä sellaisen päivän löytäisi. :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Suomalaiset kirja-aiheiset podcastit

Kuunteletko kirja-aiheisia podcasteja? Omalta osaltani voin todeta, että olen suorastaan riippuvainen niistä, sillä kirja-podcastit ovat mainio tapa pysyä pinnalla sen suhteen, mitä kirjamaailmassa tapahtuu ja vaikka itse olen tosi huono äänikirjojen kuuntelija ainakin toistaiseksi niin podcasteja tulee kuunnelluksi paljonkin. Kuuntelen niitä lähinnä työmatkoilla tai tarkkaan ottaen kuvio menee niin, että kuuntelen podcasteja kävellessä ja sen osan matkasta, jonka matkustan junalla, luen kirjaa. Joku prioriteetti se nyt sentään olla pitää. Ensimmäinen kirja-podcast, jota säännöllisesti aloin kuunnella oli Mellan raderna , joka viime aikoina on jäänyt omassa kuuntelussani valitettavassa määrin Sivumennen -podcastin alle. Mellan raderna on kiinnostava, koska siinä käsitellään vähän eri kirjallisuutta kuin mikä suomalaisessa kirjallisuuskeskustelussa on pinnalla. Juontajista Peppe Öhman on suomenruotsalainen ja Karin Jihde ruotsalainen ja se tekee tästä podcastista oikein piristävän

Petra Forstén: Kadonneet tytöt

En ollut lukenut Petra Forsténin Kadonneita tyttöjä edes puoleen väliin, kun jo tiesin, mikä tulisi olemaan ensimmäinen tästä teoksesta kirjoittamani lause. Toki siinä vaiheessa oli vielä olemassa riski, että teos muuttaisi kurssia tavalla, joka pakottaisi vaihtamaan kyseisen lauseen.  Niin ei käynyt ja se lause kuuluu: Kadonneet tytöt ei ole mikään tavanomainen esikoisromaani. Forsténin kerronta nimittäin on niin taidokasta, että sen kaltaista tulee yleensä esiin vasta kirjailijan myöhemmissä teoksissa.  Kadonneista tytöistä näkyy, että Forstén on lukenut paljon ja hänen lukemansa on muuttunut kirjalliseksi ja kerronnalliseksi pääomaksi. Kaikille niille, joiden ensisijainen tavoite on olla kirjailija tämä teos on hyvä muistutus siitä, että kirjoittaminen alkaa lukemisesta. * Kadonneiden tyttöjen lähtöasetelma on kutkuttava. Teoksen päähenkilö Agnes on ollut teini-ikäisenä osa viiden tytön muodostamaa Laumaa ja tyttöjen, nyt jo naisten, on määrä tavata 20 vuoden tauon jälkeen. Agnes, j

Rachel Cusk: Toinen paikka (Second place)

  "Miksi kaikki on aina todellisempaa jälkeenpäin eikä tapahtumisen hetkellä?" "Why are things more actual afterward than when they happen?" Aloitin matkani Rachel Cuskin teosten parissa vuonna 2016, jolloin luin hänen romaaninsa (ja kuten myöhemmin kävi ilmi romaanitrilogiansa ensimmäisen osan) Outline (suom. Ääriviivat). Kirjoitin siitä mm. näin: "Outline ymmärtää minua. Se ymmärtää minua paremmin kuin moni ihminen, jonka tunnen. Se vastailee kysymyksiini ilman että minun tarvitsee niitä edes esittää. Se vastailee niihin kysymyksiin, joita harva haluaa edes kuulla, saati sitten pohtia. Se saa minut tuntemaan, että juuri sellaisena kuin olen, en ole yksin." Nyt olen uudenlaisessa tilanteessa, sillä Toinen paikka (Second place) on vaikeampi romaani kuin mikään aiemmin Cuskilta lukemani. Outlinen lisäksi olen lukenut häneltä myös teokset Transit (suom. Siirtymä), Kudos (suom. Kunnia) ja Coventry (ei suomennettu). Nyt en voi sanoa millään varmuudella, e