Sekä Finlandia- että Globalia-sarjassa voittajan valitseminen oli suhteellisen helppoa, koska kumpaankin sarjaan ykköseksi sijoittamani teos ovat monin tavoin erinomaisia ja huikeita.
Tekemieni valintojen kriteerit olivat:
1) yleiset kirjallisuudelle asetettavat kriteerit
Mitä nämä ovat, sen tietysti jokainen tulkitsee omalla tavallaan, mutta itse tarkoitan kriteerejä, jotka kuka tahansa kirjallisuuteen riittävästi perehtynyt voi näistä teoksista löytää riippumatta henkilökohtaisista mieltymyksistä.
2. Henkilökohtaiset mieltymykset
Tämä kriteeri ei kaivanne enempiä selittelyjä.
3) Teoksen yleinen merkittävyys
Teoksen kyky kertoa olennaisia asioita kuvaamansa ajan yhteiskunnasta ja kulttuurista. Sen kyky puhutella lukijaa ja avata uusia näkemyksiä.
Finlandian kohdalla tämä kriteeri osoittautui ainoaksi, jolla pystyin valitsemaan teoksen sijalle 3. Ehdokkaita tälle sijalle oli useita ja juuri tämän kolmannen teoksen valinta oli kaikkein vaikeinta.
Ehdokkaani ovat:
Blogistanian Finlandia:
Blogistanian Globalia:
Kissani Jugoslavia on kyllä hieno. Minäkin äänestin sitä. Avallonen Teräksen haluan lukea.
VastaaPoistaKissani Jugoslavia on klassikkoainesta. Sanon nyt sen ääneen, että voin 10 vuoden kuluttua sanoa: mitäs mä sanoin. :) Teräs on hieno teos sekin. Odotan kovasti, että Avallonelta tulisi uusi kirja.
PoistaVoi, tuo Avallonen Teräs harmittaa vieläkin että jouduin palauttamaan kirjastoon ennen kuin ehdin lukea. Jugoslavia on munkin listallani!
VastaaPoistaNyt vaan äkkiä Teräs uudestaan lainaan. Et tule katumaan. Mitä tulee Kissaan, sen paikka on pöydällä.
PoistaOmppu, ilahduttavaa, että Teräs löytyy sinultakin!
VastaaPoistaJep. Vaikka se olisi kyllä pudonnut listalta, jos olisin tajunnut, että olisin voinut äänestää Ulitskajaa. Bloggasin siitä vasta tänä vuonna ja elin harhassa, että bloggauksetkin piti olla viime vuodelta. Oikea järjestys olisi ollut: Hustvedt - Ulitskaja - Sapienza.
PoistaKissani Jugoslavia ja Teräs ehdottomasti lukulistalla.
VastaaPoistaEhdottomasti. Lue pian. Ne ovat tapauksia.
PoistaHienot kriteerit sinulla! Ja täällähän näitä taas, lukulistalleni lennähdelleitä houkutuksia... Minusta ei tähän äänestykseen ehkä olisi osallistumaan, kun luen ne harvatkin uutuuteni usein niin viiveellä, mutta kurkistelenpa hieman näitä toisten valintoja :)
VastaaPoistaJa mokasin, kun en tajunnut, että olisin voinut äänestää Ulitskajaa, vaikka bloggasinkin siitä vasta tänä vuonna. Eli ei nämä äänestykset oikein taida mullekaan olla. Mutta hyviä ovat kaikki ne, joita äänestin, joten ei siitä sinänsä mitään kovin kamalaa seurannut. Ulitskajan puolesta vaan harmittaa. Hän olisi ollut Globalian kakkonen.
PoistaTeräs on kova, Säihkyvään sytyin vähitellen. Elämän iloa kyllä pitäisi jostain saada, pistän kirjan korvan taa. Niin teen Melenderin kirjalle, suosituksestasi.
VastaaPoistaElämän ilo on kuin elämä. Aina se ei ihan kulje, mutta se kokonaiskuva, joka siitä piirtyy on huikaiseva. Olen pettynyt, että siitä ei ole puhuttu enempää missään mediassa - tai en ole ainakaan huomannut ja enhän mä mitään juuri edes seuraa :)
VastaaPoistaMelenderin jälkeen oli vaikea lukea mitään. Se on sellanen, että siitä syntyy kierroksia melkein enemmän kun sielu sietää. Eikä siitäkään kukaan puhu, mutta tämähän on Suomi.
Tai minä olen väärässä ja harhapoluilla.
Kissani Jugoslavia oli minun kakkonen :)
VastaaPoistaKissa vaan on niin mun lemppari. Kiva, että sinäkin tykästyit.
PoistaHuikeat listat! Mutta tiedätkö, kävin eilen aamulla pikaisesti (yövuoron jälkeen) silmäilemässä kenelle olit antanut pisteitä, ja olin tosi ihmeissäni, ettet Ulitskajalle! Mutta nythän se syykin selvisi. Voih!
VastaaPoistaMelenderin lainasin kirjastosta ihan vain sinun sanojesi perusteella, Sapienzan haluan lukea todella pian, ja pitääkö se Avallonekin nyt sitten lukea, jos se noin hyvä on? :) Ja arvaapa mitä? Kävin eilen kirjastosta hakemassa kaksi varausta, jotka olin tehnyt sinun suositustesi jälkeen. Arvaatkohan ketä tarkoitan, jos kerron, että kirjat sijoittuvat Haitin suunnille...? :) <3
Jep. Mokaajabloggari ilmoittautuu. :)
PoistaMielipiteesi Melenderin kirjasta haluan niin kuulla. En osaa edes yhtään ennustaa, mitä mieltä siitä tulet olemaan. Minuun se vaikutti kovasti ja syvästi. Sapienza, kuten olen monesti sanonut, ei ole kaikissa yksityiskohdissaan loistava, mutta kokonaisuutena se on aivan hurja. Teräs on terästä.
Luultavimmin olet lainannut Danticat'ta. Hänestä tulet varmasti pitämään. Haluan omaksi kaikki hänen teoksensa. Hän on runoutta.
Kun siis pelottaa, että olet innostunut jonkun kirjoitukseni perusteella ja jos et sitten pidäkään. Se syyllisyys minun pitää sitten vaan kantaa. :)
Voi sinua ihanaa mokaajabloggaria! ♥ Ei kerrota Ulitskajalle (eikä ilmeisesti Morrisonillekaan?), että nyt kävi vähän hassusti! :D
PoistaJa tiedätkö mitä? Minulle on tässä kuluneen vuoden aikana kehittynyt sellainen vaisto, joka sanoo, että sinun kirjamakuusi kannattaa luottaa kuin kallioon. Sanotaan nyt vaikka esimerkkeinä tuo Morrisonin Koti ja Haahtelan Tähtikirkas, lumivalkea, joista olemme olleet aivan samoilla linjoilla - ja niitä kirjoja löytyisi listattavaksi enemmänkin. Tässä tulee nyt mieleen sellainen vaatimaton sanonta, että "Great minds think alike". :D Äläkä pelkää, en ole tulossa tervan ja höyhenien kanssa, jos sattuisikin käymään niin, että Melenderin tai Sapienzan kirjat eivät kolahda. Ja minä olen kyllä aika helppo kolautettava. :D
Joo ollaan asiasta ihan hiljaa. Onneksi kömmähdyksilläni ei ollut vaikutusta kärkisijoihin. :)
PoistaSara, onpas kauniis sanottu, että valintoihini voi luottaa. En kyllä tiedä, kannattaako niin tehdä. .) Jos luet tuon Melenderin ja kirjoitat siitä, niin ehkä tulee selvyyttä siihen, missä määrin kirjamakumme menevät yksiin. Minä saatan innostua milloin mistäkin ja aloin ihan miettiä, että onkohan mulla mitään varsinaista kirjallista makua ollenkaan. Tai sitten niin, että ne kirjat, josta syttyy, määrittävät sen maun ja ne teokset voi olla keskenään kovinkin erilaisia, jolloin se makukin kiemurtelee moniin suuntiin.
Jaa-a. En tiedä. Sinun kirjoituksesi ovat aina niin hienostuneita, nautin niistä kovasti. Kiitos kommentista.
"Tai sitten niin, että ne kirjat, josta syttyy, määrittävät sen maun ja ne teokset voi olla keskenään kovinkin erilaisia, jolloin se makukin kiemurtelee moniin suuntiin." Juuri noin minäkin ajattelen, että se taitaa mennä. Suuria kirjarakkauksiani ovat monet ihanan pohdiskelevat ja verkkaiset (kuten vaikkapa Hyry, ja Päätalo ja Proustkin, vaikka kummankin lukijana olen vielä aivan noviisi), tai ennen kaikkea pohdiskelevat ja ihanasti vähän haahuilevatkin (Björkman, Haahtela ja Carpelan), mutta sitten minussa on vahvana sekin puoli, joka nauttii vaikkapa Charlaine Harrisin vampyyriromantiikasta. :D Kirjallinen maku taitaa olla hyvinkin venyvä käsite, mikä tahansa voi olla hyvää kirjallisuutta, kunhan se on sellaisenaan hyvin kirjoitettua, ja siinä on jotakin, joka juuri itselle tuntuu oikealta ja hyvältä. :)
PoistaJa kiitos tuosta hienostuneisuuden ajatuksesta, se oli kauniisti sanottu ja lämmitti todella mieltä. ♥ Välillä tuntuu, että olen tosielämässä sellainen oman elämäni Hessu Hopo, jonka pään sisällä on fiksumpaa ja hienostuneempaa, kuin ikinä näkyy ulospäin -- mutta jos blogista välittyy tuollaista tunnelmaa ja fiiliksiä, niin voi miten iloista. ♥
Ihanaa viikonloppua sinulle ihanalle! ♥
Sara, se juurikin oli mielessäni, että olen ymmärtänyt sinun pitävän pohdiskelevista kirjoista. Minulle esim. Hyryn Uuni oli ihan myrkkyä. Sinnillä luin, valitin ja luin. Onhan se hieno, mutta ei minun juttuni ollenkaan.
PoistaOlen tässä viime aikoina miettinyt sellaista kirjallista luokkaa, joka vetoaa minuun kovasti. Kutsun sitä alustavasti nimellä 'aivoruoka'. Se on kirjallisuutta, jossa mennään ns. korkealta ja kovaa ja se saa aivot solmuun ja kieppumaan, mutta samalla avaa maailmaa mitä kiinnostavimmalla tavalla. Tästä esimerkkinä, loistavana, suorastaan arkkityyppisenä esimerkkinä viimeksi bloggaamani Nabokovin Kalvas hehku.
Ja kiitos samoin hyvää viikonloppua!