Siirry pääsisältöön

Happy Book Valentine!





Toivotan kaikille blogikavereille hyvää kirjallista Ystävänpäivää! 


 Olen tähän postaukseen kerännyt kuvina alkuvuoden parhaat lukukokemukset, joista kaksi liittyy teoksiin, joista postaus on vasta tulossa.


KEEP CALM AND CARRY ON READING!






Kommentit

  1. Hienoja kirjoja ja ihania sydämiä. Tuo Toibin kiinnostaa nyt ihan erityisesti.

    Hyvää ystävänpäivää! <3

    VastaaPoista
  2. Ihanan sydämellistä! Sydämistäsi kulkee mukanani monta vuoroaan odottamassa, Haahtelan Tähtikirkas, lumivalkea jo sykkiikin rinnassani ikuista sykähtelyään...

    Ihanaa ystävänpäivää ihanalle Ompulle <3

    VastaaPoista
  3. Hyvää ystävänpäivää ja hienoja lukuhetkiä!

    VastaaPoista
  4. Ihanaa ystävänpäivää ihanalle ystävälleni! ♥

    Aivan hurmaavia nuo kuvasi! Ja nyt pitää taas vähän hyperventiloida täällä, sillä Colm Tóibín!! ♥ Hän on yksi suurimmista suosikeistani ulkomaisessa kirjallisuudessa, enkä nyt ehkä malta odottaa, että kirjoitat Nora Websteristä!! ♥

    Saat kaupan päälle vielä yhden sydämen, ole hyvä: ♥

    VastaaPoista
  5. Ihana postaus! Kutkutteleva! Toiv en ole missannut Toibinin postausta vaan se on vasta tulossa... <3!

    VastaaPoista
  6. Oi, ihana sydänsade! <3

    Luetaankohan joskus yhtä aikaa Tóibínia?? ken tietää...

    Hyvää ystävänpäivän iltaa! <3

    VastaaPoista
  7. Ihanat, kirjalliset sydämet!

    Hyvää ystävänpäivää, Omppu! ❤

    VastaaPoista
  8. Kiitos ja samoin teille kaikille rakkaat kirjatoukat. 💚💙Terkkuja Prahasta. Toibin-postaus ilmestyy huomenna.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ps. Piti olla sydämiä tuossa yllä, mutta mulla näkyy kysymysmerkkejä.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Emilia Männynväli: Toiste en suostu katoamaan

Tässä tekstissä nostan laajimmin esiin Emilia Männynvälin työläiskirjailijoita ja - kirjallisuutta koskevan tekstin. En siksi, että se olisi jotenkin parempi tai tärkeämpi teksti kuin tässä kirjassa olevat muut tekstit, vaan siksi, että haluan kirjata ylös Männynvälin työläiskirjailijoihin ja -kirjallisuuteen liittyviä huomioita. Ennen kasvispihviä kuitenkin muutama yleinen huomio Männynvälin teoksesta. * Toiste en suostu katoamaan -esseekokoelman päättää teksti nimeltä Ruumis puhuu, jossa Männynväli kertoo, miten hän blogikirjoitustensa vuoksi joutui maalitetuksi ja päätti luopua kirjoittamisesta kokonaan. "Saan uhkaussoittoja. Perääni lähdetään kadulla ja minua piiritetään baarissa [...] Autoni päällystetään verellä, paskalla ja jauhelihalla, kahdesti. Ulkonäköäni ja kaikkea minussa arvostellaan internetin täydeltä. Saan sähköposteja, joiden mukaan ansaitsisin kuolla. Joku haaveilee raiskaamisestani. Löydän nimeni ensimmäisenä eliminoitavien maanpettureiden listalta. Olen äärioi

Aino Frilander: Los Angeles -esseet

Aino Frilanderin esikoisteos Los Angeles -esseet on poltettua oranssia, unelmien kaipauksen täyttämää roosaa ja keltaista, joka menee päähän Negronin lailla. Pidin Frilanderin kirjasta valtavasti. Se oli kylpy, jota hallitsee teoksen kannen väritys. Murrettu technicolor. Aurinkoon unohtuneet väripolaroidit. Laajentuminen, polte ja nostalgia kaikkine puolineen ja ennen kaikkea mahdottomuuksineen. Esseet viettelevät mukaansa heti teoksen alkumetreillä Frilanderin kuvatessa kaipuutaan Los Angeles -nuoruuteen.   Laitan pitkän sitaatin, jotta pääset nauttimaan Frilanderin kuvauksesta ja kielestä. ”Haamusärkymäisesti haluaisin, että minulla olisi ollut losangelesilainen nuoruus. Ehkä elokuva-alalla työskennelleet isovanhemmat, joiden talossa Los Felizissä olisin voinut katsella vanhoja leffoja. Isovanhempien lomaillessa talonmies olisi jättänyt minulle avaimet edesmenneen Oscar-voittajan nimikoituun kirjepaperiin kääräistynä. Olisin ajanut isoäitini vanhalla autolla, joka tuoksuu parfyymiltä

Suomalaiset kirja-aiheiset podcastit

Kuunteletko kirja-aiheisia podcasteja? Omalta osaltani voin todeta, että olen suorastaan riippuvainen niistä, sillä kirja-podcastit ovat mainio tapa pysyä pinnalla sen suhteen, mitä kirjamaailmassa tapahtuu ja vaikka itse olen tosi huono äänikirjojen kuuntelija ainakin toistaiseksi niin podcasteja tulee kuunnelluksi paljonkin. Kuuntelen niitä lähinnä työmatkoilla tai tarkkaan ottaen kuvio menee niin, että kuuntelen podcasteja kävellessä ja sen osan matkasta, jonka matkustan junalla, luen kirjaa. Joku prioriteetti se nyt sentään olla pitää. Ensimmäinen kirja-podcast, jota säännöllisesti aloin kuunnella oli Mellan raderna , joka viime aikoina on jäänyt omassa kuuntelussani valitettavassa määrin Sivumennen -podcastin alle. Mellan raderna on kiinnostava, koska siinä käsitellään vähän eri kirjallisuutta kuin mikä suomalaisessa kirjallisuuskeskustelussa on pinnalla. Juontajista Peppe Öhman on suomenruotsalainen ja Karin Jihde ruotsalainen ja se tekee tästä podcastista oikein piristävän