Siirry pääsisältöön

Baileys Prize - Lyhytlista 2017

Baileys-palkinnon tämän vuoden lyhytlistalle päässeet teokset on valittu.

Valinnat ovat ennakkoluulottomia, sillä listalta putosivat niin Annie Proulx:n kuin Margaret Atwoodinkin romaanit. Myöskään etukäteen kohuttua Sarah Perryn The Essex Serpent -romaania ei lyhytlistalta löydy. Henkilökohtaisesti harmittaa eniten, että Emma Flintin Little Deaths ei yltänyt lyhytlistalle. Ehdin sen jo ostaakin, joten lähiaikoina pääsen toteamaan, tapahtuiko sen kohdalla "oikeusmurha" vai ei.

Olen kopioinut alle aiemmasta postauksestani ne teokset, jotka pääsivät lyhylistalle ja päivittänyt niiden kuvauksia.


Lyhytlistalle pääsivät:

Stay With Me, Ayobami Adebayo

Afrikan maista eniten olen lukenut nigerialaista kirjallisuutta  (esim. Achebe, Adichie, Atta, Soyinka,  Unikwe, Obioma,  Shoneyin, Nwaubami) ja suluissa mainittujen kirjailijoiden teoksia löytyy myös blogistani.

Ennuste, että tulen lukemaan Adebayon romaanin on siis varsin hyvä. Teos sijoittuu Lagosiin, jossa Yejide yrittää kaikin keinoin tulla raskaaksi. Adebayo käsittelee romaanissaan myös Nigerian 1980-luvun yhteiskunnallista kuohuntaa ja  yksilötasolla hän kuvaa, miten epätoivoisia ovat usein yrityksemme välttyä sydämen särkymiseltä.

Päivitys 4.4.2017
Elegia Kartanon kruunaamaton lukija -blogista ehti tämän jo lukea ja kertoi, että Stay with me oli niin koukuttava, että hän luki sitä väliin kävellessäänkin.

 Olen kirjastojonossa, mutta luultavasti kestää vielä muutaman viikon ennen kuin saan tämän käsiini.


The Power, Naomi Alderman

Naomi Alderman on minulle nimenä tuttu, mutta en ole lukenut häneltä mitään. Kun kirjan nimi on Valta kiinnostukseni herää oitis.

The Powerissa tytöt huomaavat, että he pystyvät muutamalla sormen liikkeellä aiheuttamaan kipua ja jopa kuolemaa. Kirjassa kysytään: mitäpä jos valta olisikin naisten käsissä. Tämän tyyppiseen skenaarioon tutustumista on mahdotonta vastustaa. Lukulistalle ehdottomasti.

Päivitys 4.4.2017
Aloitin Aldermanin romaanin eilen ja jo ensimmäisen 50 sivun perusteella voin sanoa, että tämä onkin melkoinen teos, joka "vetää" todella hyvin.





The Dark Circle, Linda Grant

Linda Grantilta olen aiemmin lukenut romaanit When I lived in modern times, The cast iron shore, The Clothes on their backs ja We had it so good, josta olen myös blogannut.


The Dark Circle sijoittuu toisen maailmansodan jälkeisiin vuosiin ja kertoo tuberkuloosia sairastavista teinikaksosista, jotka lähetetään kentiläiseen parantolaan, jossa he joutuvat lääkärien armoille.

Grant on aiemmilla kirjoillaan uinut suosiooni ja heti kuvauksen tästä kirjasta luettuani minua alkoi kiinnostaa, mitä parantolassa oikein tapahtuu.

Päivitys 4.4.2017
The Dark Circlen pääsy lyhytlistalle ilahduttaa minua, koska tosiaan olen pitänyt kovasti hänen aiemmista teoksistaan. Kirjaa ei valitettavasti ainakaan vielä löydy Helmetin kokoelmista.


The Sport of Kings, C.E. Morgan

The Sport of Kingsin aineksia ovat mahtava Forgesin perhe, raviurheilu ja rotukysymykset. Forgesien dynastiaa hämmentää juuri vankilasta vapautunut musta mies, joka tulee heille töihin.

Hevosurheilu ei kiinnosta, mutta rotujen väliset konfliktit kyllä. Miinuspisteitä järkyttävän rumasta kannesta.

Päivitys 4.4.2017
Etukäteen ajatellen Morganin kirja on listan kirjoista minua henkilökohtaiseseti vähiten kiinnostava, mutta koska se lyhytlistalle päätyi on sillä varmasti ansioita ja minun kannattaa voittaa epäluuloni ja pitää tämä teos mielessä. Lupaan lukea tämän ainakin siinä tapauksessa, että The Sport of Kings voittaa Baileys-palkinnon.




First Love, Gwendoline Riley

Rileyn romaani kertoo kolmikymppisen kirjailijan Neven ja häntä vanhemman Edwynin avioliitosta ja sen kipukohdista. Onko kyse rakkaustarinasta vai ei?

Päivitys 4.4.2017
Rakkaustarinat eivät lähtökohtaisesti ole minulla hoteinta kategoriaa, mutta Rileyn romaania kohtaan tunnen varovaista kiinnostusta, jota sen päätyminen lyhytlistalle tietysti vielä lisää. Olin jo varaamassa First Lovea Helmetistä, mutta sitä ei Helmetistä vielä löytynyt.








Do Not Say We Have Nothing, Madeleine Thien

Thienin romaanista kuuntelin juuri eilen Bad feminists -kirjakerhon pod castia ja kiinnostuin tästä kirjasta, joka käsittelee Tiananmenin aukion tapahtumia, joita kuvataan Kiinasta Kanadaan paenneen Ai-Mingin kautta.

Päivitys 4.4.2017
Olin päättänyt lukea Thienin romaanin jo ennen kuin se päätyi lyhytlistalle. Tämänkin suhteen olen kirjastojonossa, joka tosin liikkuu äärimmäisen hitaasti.









Baileys-voittajan veikkaaminen on vaikeaa, koska melkein joka vuonna on käynyt niin, että voittajaksi on valittu ns. yllättävä teos. Viime vuonna esimerkiksi Baileysin voitti monien yllätykseksi irlantilaisen Lisa McInerneyn The Glorious Heresies, jonka lukeminen oli minulle aika uuvuttava kokemus.

Ketä sinä ennustat ja/tai toivot voittajaksi?

Minä asetan kolikkoni Naomi Aldermanin romaanin puolesta. Olisi ihan mahtavaa, jos voittopalkinto pokattaisiin scifillä.


Kommentit

  1. Jee, iloitsen että Stay With Me on yhä menossa mukana! Näistä muista lukulistallani on kaksi: tuo Thienin romaani, johon en tunnu ikinä pääsevän käsiksi, kun ostin sen omaksi ja kirjaston kirjat jyräävät se jatkuvasti alleen. Samoin tuo First Love on tarkoitus lukea: lääpin sitä eräänä päivänä kirjastossa ja luin hieman alkua ja vaikutti siltä, että kammottavasta nimestään huolimatta voi olla hyvä.

    Nyt alkoi ehkä kinnostaa tuo Aldermanin romaani, joka on sinulla kesken ja "vetää" hyvin. Joutuukohan senkin vielä lukemaan (mihin näiden kirjojen kanssa taas joutuukaan!). :D Noh, odottelen arviotasi ainakin kiltisti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on sellanen tutina ja kutina, että tänä vuonna on erityisen kova lista. Viime vuonna mulla jotenkin lässähti Baileys-kirjojen luekminen, kun petyin voittajateokseen.

      Aina näitä on joka tapauksessa kiva miettiä ja spekuloida ja myös LUKEA. :D

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Suomalaiset kirja-aiheiset podcastit

Kuunteletko kirja-aiheisia podcasteja? Omalta osaltani voin todeta, että olen suorastaan riippuvainen niistä, sillä kirja-podcastit ovat mainio tapa pysyä pinnalla sen suhteen, mitä kirjamaailmassa tapahtuu ja vaikka itse olen tosi huono äänikirjojen kuuntelija ainakin toistaiseksi niin podcasteja tulee kuunnelluksi paljonkin. Kuuntelen niitä lähinnä työmatkoilla tai tarkkaan ottaen kuvio menee niin, että kuuntelen podcasteja kävellessä ja sen osan matkasta, jonka matkustan junalla, luen kirjaa. Joku prioriteetti se nyt sentään olla pitää. Ensimmäinen kirja-podcast, jota säännöllisesti aloin kuunnella oli Mellan raderna , joka viime aikoina on jäänyt omassa kuuntelussani valitettavassa määrin Sivumennen -podcastin alle. Mellan raderna on kiinnostava, koska siinä käsitellään vähän eri kirjallisuutta kuin mikä suomalaisessa kirjallisuuskeskustelussa on pinnalla. Juontajista Peppe Öhman on suomenruotsalainen ja Karin Jihde ruotsalainen ja se tekee tästä podcastista oikein piristävän

Petra Forstén: Kadonneet tytöt

En ollut lukenut Petra Forsténin Kadonneita tyttöjä edes puoleen väliin, kun jo tiesin, mikä tulisi olemaan ensimmäinen tästä teoksesta kirjoittamani lause. Toki siinä vaiheessa oli vielä olemassa riski, että teos muuttaisi kurssia tavalla, joka pakottaisi vaihtamaan kyseisen lauseen.  Niin ei käynyt ja se lause kuuluu: Kadonneet tytöt ei ole mikään tavanomainen esikoisromaani. Forsténin kerronta nimittäin on niin taidokasta, että sen kaltaista tulee yleensä esiin vasta kirjailijan myöhemmissä teoksissa.  Kadonneista tytöistä näkyy, että Forstén on lukenut paljon ja hänen lukemansa on muuttunut kirjalliseksi ja kerronnalliseksi pääomaksi. Kaikille niille, joiden ensisijainen tavoite on olla kirjailija tämä teos on hyvä muistutus siitä, että kirjoittaminen alkaa lukemisesta. * Kadonneiden tyttöjen lähtöasetelma on kutkuttava. Teoksen päähenkilö Agnes on ollut teini-ikäisenä osa viiden tytön muodostamaa Laumaa ja tyttöjen, nyt jo naisten, on määrä tavata 20 vuoden tauon jälkeen. Agnes, j

Rachel Cusk: Toinen paikka (Second place)

  "Miksi kaikki on aina todellisempaa jälkeenpäin eikä tapahtumisen hetkellä?" "Why are things more actual afterward than when they happen?" Aloitin matkani Rachel Cuskin teosten parissa vuonna 2016, jolloin luin hänen romaaninsa (ja kuten myöhemmin kävi ilmi romaanitrilogiansa ensimmäisen osan) Outline (suom. Ääriviivat). Kirjoitin siitä mm. näin: "Outline ymmärtää minua. Se ymmärtää minua paremmin kuin moni ihminen, jonka tunnen. Se vastailee kysymyksiini ilman että minun tarvitsee niitä edes esittää. Se vastailee niihin kysymyksiin, joita harva haluaa edes kuulla, saati sitten pohtia. Se saa minut tuntemaan, että juuri sellaisena kuin olen, en ole yksin." Nyt olen uudenlaisessa tilanteessa, sillä Toinen paikka (Second place) on vaikeampi romaani kuin mikään aiemmin Cuskilta lukemani. Outlinen lisäksi olen lukenut häneltä myös teokset Transit (suom. Siirtymä), Kudos (suom. Kunnia) ja Coventry (ei suomennettu). Nyt en voi sanoa millään varmuudella, e