PP Wong on Lontoossa syntynyt kiinalaistaustainen brittikirjailija. Suoritettuaan yliopistotutkinnon arkeologiassa hän työskenteli kuusi vuotta näyttelijänä teatterissa sekä sivurooleisssa elokuvissa. Nykyisin hän toimii kirjailijantyönsä ohella www.bananawriters.com -sivuston editorina. Sivusto on itä- ja länsiaasialaisten kirjailijoiden äänitorvi. The Life of a Banana on hänen esikoisteoksensa.*
Tiesitkö, että Kiinassa asuu paljon banaaneja? Banaani on nimitys ihmiselle, joka on päältä keltainen ja sisältä valkoinen. The Life of a Bananan päähenkilö Xing Li on banaani, kuten myös hänen veljensä Lai Ker sekä heidän isoäitinsä, jonka luona he asuvat.
Banaanin elämä Briteissä on täynnä konflikteja, koska banaani on keltainen, kun taas britit ovat valkoisia. Joskus myös vähän punaisia, mutta eivät koskaan keltaisia. Xing Li joutuu kultuuriselle törmäyskurssille niin koulussa kuin kotonakin. Väli, jossa hän yrittää löytää oman identiteettinsä on ahdas ja ristiriitoja täynnä. Toisaalta on kysymys kiinalaisten ja brittien välisistä kulttuurieroista, odotuksista ja olettamuksista. Toisaalta taas kotipiirissä ovat vastakkain perinteet ja modernit elämänmuodot.
Koulunkäynti on Xing Li:lle tuskaa ensimmäisestä päivästä lähtien. Luokan kiusaajatytöille hän on taivaan lahja, johon käyttää kaikkia niitä keinoja, joilla tehdä luokkatoverin elämä helvetiksi. Xing Li:n nimeä väännellään, hänet jätetään porukasta, hänen eväilleen naureskellaan, häntä pilkataan, nimitellään ja uhataan ja hänelle tehdään monin tavoin tiettäväksi, että parasta mitä hän voisi tehdä olisi lakata olemasta. Banaanin ei kuulu asua Britanniassa.
Wong tavoittaaa koulukiusaamisen mekaniikan ja sen pinnanlaiset rakennelmat suurella tarkkuudella. Pääkiusaajan, Shils-nimisen tytön mielikuvitus ei tunne rajoja, mitä tulee Xing Li:n kiusaamiseen ja hän on valmis tekemään äärimmäisiä tekoja osoittaakseen tälle, että pääpissiksen kuningatarasemaa ei kenenkään sovi uhmata. Xing Li:n turva on hänen isoveljensä, kunnes tämä tekee tyhmyyksiä ja katoaa. Isoäidistä ei ole huolien kuuntelijaksi. Hänelle on tärkeintä, että lapset kunnioittavat vanhempia ihmisiä, käyttäytyvät hyvin ja saavat erinomaisia arvosanoja. Erityisen tärkeää on menestyä matematiikassa. Lai Ker tiivistää tilanteen osuvasti:
Look lil sis. If you want to be a proper Chinese you HAVE to be good at Maths. If you want to be a fake Chinese, then go bleach your hair blonde and call yourself Mary.
Wong kirjoittaa pirskahtelevasti. Hänen tekstinsä kirmaa kuin laitumelle päästetty varsa, jonka juoksentelu on villiä ja vapaata, mutta jonka taustalla on tarkka koreografia. Hänellä on ihan erityisen taitava taito värittää tekstiään sanoilla super, posh ja lots. Ne loksahtelevat paikoilleen kuin biljardipallot pusseihinsa ja luovat tekstiin menoa ja meininkiä. Lukiessani huomaan vähän väliä toteavani, että hyvänen aika sentään, miten maistuvaista tekstiä. Tekstin pintatason leikittelevä keveys kohtaa teoksen synkemmät sävyt kuin balsamicoetiikka ja oliiviöljy. Kuvioita. Kuvioita.
*
Perhe on Xing Li:lle monin tavoin arvoitus. On vaikea muodostaa omaa identiteettiään, kun ei tunne läheisiään tai saa heistä edes tietoa. Xing Li:n isä kuoli jo ennen hänen syntymäänsä, äiti hänen ollessaan 12-vuotias. Isoäidin talossa asuu myös eno Ho, mieleltään järkkynyt eksentrinen mies, jonka käytös on toisinaan pelottavaa. Isoäiti on vahvatahtoinen perheen koossapitäjä, jonka ajatukset siitä, miten tulee elää ja mitä tulee tehdä ovat lakitauluja, joita vasten perheen muut jäsenet kamppailevat. Isoäiti ei esimerkiksi hyväksy tyttärensä Mein ryhtymistä näyttelijäksi. Hänelle näyttelijä ei ole samalla tavoin oikea ammatti kuin vaikkapa lääkäri ja juristi. Isoäidillä on kuitenkin toinenkin puolensa. Toinen elämä, josta Xing Li saa vähitellen vihiä. Myös enosta paljastuu asioita, joita Xing Li ei etukäteen olisi osannut kuvitellakaan.
Xing Li:n taistelua läpi teinivuosien leimaa rasismi ja erilaisuuden tunnot. Elämä kotona ja koulussa on valovuosien päässä toisistaan. Xing Li sukkuloi näiden kahden eri maailman välillä ja ystävystyy onnekseen koulussa Jay-nimisen pojan kanssa, jolla myös on värikäs perhetausta. Ratkaiseva merkitys on Jayn isän sanoilla: "Sometimes there are fights worth fighting for." Aina ei vaan ole helppo erottaa, mitä taisteluja kannattaa käydä, mistä luopua.
Kun elämä on raskaimmillaan lohtu löytyy Jayn esittämästä musiikista. Jayn huilu loihtii esiin joutsenen, joka ui pitkin mustaa vettä ja Xing Li:n sydän ui joutsenen mukana. Musiikki on pakopaikka ja vihjaus siitä, että kaikki kyllä järjestyy.
The life of a Banana on täynnä elinvoimaa, ristiriitoja ja nuoruuden kiperiä kysymyksiä. Kulttuurien välisistä törmäyksistä kertovat teokset ovat lempikirjallisuuttani ja PP Wong kuvaa erinomaisen elävästi, miten ahdasta on elää kulttuurien välisessä kuilussa. Jään innostuksella odottamaan, mitä hän kirjoittaa seuraavaksi.
PP Wong: The life of a Banana
269 sivua
Kustantaja: Legend Press
*PP Wongin esittelytiedot hänen romaaninsa alkulehdeltä
Tämäpä vaikuttaa mielenkiintoiselta ja on mennyt minulta ihan ohi. Ei tosin mikään ihme, sillä nimi ei houkuttele ja tunnustan sivuuttavani ns. palkintopöydät kirjakaupoissa. Ehkä ei pitäisi. Tämän kirjan lisään ehdottomasti lukulistalleni. Arviosi perusteella on kirja juuri minua varten. Minuakin kulttuurien kohtaamiset - ja kohtaamattomuudet - kiinnostavat. Itsekin olen tavallaan ulkopuolinen joka paikassa.
VastaaPoistaKieli tässä teoksessa on minusta aivan ihastuttavaa. Isoäidin murteellinen englanti on vielä mukava lisämauste. Koko tuo ulkopuolisuus ja kulttuurijutut on toteutettu huolella ja taidolla. Uskon, että tulet tykkäämään ja ilahduttaa kovasti, että aiot tutustua tähän romaaniin. En tiedä, onko tässä paljon kirjailijalle omakohtaista juttua, mutta vähän sellainen fiilis tuli (ihan positiivisessa mielessä), että tämä teos vaati tulla kirjoitetuksi ennen kuin PP Wong voi kirjoittaa muuta.
PoistaKiitos kommentista.
Käväisin tänään ohimennen kirjastossa tsekkaamassa, josko tämä Wongin kirja sieltä löytyisi - ja kylläpä vain löytykin! En olisi tästa kirjasta tosiaan osannut innostua pelkän nimen perusteella eli kiitos sinulle tästä kirjoituksestasi! :))
PoistaTosin nyt kun ymmärrän, mitä kirjan nimellä tarkoitetaan, se ei vaikutakaan typerältä. Ajatella, miten ennakkoluuloista. :D Minähän karsastan "ruokaisia" kirjanimikkeitä.
Mahtavaa. Odotan jännityksellä, mitä mieltä olet "Banaanista."
PoistaTeema kiinnostaa kovasti, ja niin innostavasti tästä kirjoitat, että lisään lukulistalleni. Kiitos vinkistä!
VastaaPoistaTörmäsin tähän kirjaan tämän vuoden Baileys-ehdokaslistalla. Muutoin tuskin olisin tätä pannut merkille. Etukäteen minulla ei ollut oikeastaan mitään odotuksia, mutta PP Wongin kieli vei mukanaan heti alusta alkaen. Siinä on jotakin sellaista tuoreutta ja mukaansatempaavuutta, johon ei ihan joka päivä törmää. Mukava kuulla, että sinäkin kiinnostuit. Kiitos kommentista.
Poista