Siirry pääsisältöön

Jari Järvelä: Romeo ja Julia (BAR Finland 5)


Viimeaikaiset surulliset uutiset maailmalta saivat minut kaipaamaan naurua ja kreisikomediaa ja niinpä otin uudelleenlukuun Jari Järvelän romaanin Romeo ja Julian, jonka viime keväänä pelastin kirjaston poistomyynnistä. Kiinnostava lähtökohta oli myös se, että tämän romaanin samannimiset päähenkilöt tekevät uuden tulemisen Järvelän uusimmassa teoksessa Tyttö ja seinä.

Romeo ja Julia on rakkaustarina ja kertomus pakomatkasta. Romeo - arkinimeltään Vantte - on 19-vuotias nuorukainen ja Julia puolestaan 13-vuotias, ei siis kovin aikuinen vielä ollenkaan. Kumpikaan heistä ei ole kotoisin Italiasta, mutta Julia ehti siellä kerran käymään ennen kuin isäpuoli osti matkailuauton ja siirtyi kotimaan matkailuun. Kummallakaan nuorista ei mene kovin hyvin, mutta sen jälkeen kun he rakastuvat menee sentään vähän paremmin. Romeo kuitenkin tekee pahan teon ja nuoret lähtevät yhteiselle pakomatkalle.




HULLUTHEVOSET

Erityisesti teoksen alkupuoli on hillittömän hauska. Kielellinen ilotulitus värjää lukijan iltataivaan, jonne muodostuu hieman kirjailija Mikko Rimmistä muistuttava hahmo. Paukkuu ja räiskähtelee.   Hekottelen ääneen. Muun muassa seuraaville lauseille.

Esimerkki 1:
Ukki oli Suomen nuorin sotaveteraani se syntyi vasta neljä vuotta sodan jälkeen.

(Ja tiedoksi sinulle, jonka välimerkkiraivo roihahti edellisen lauseen kohdalla ja joka olet jo aloittamassa yleisönosastokirjoitusta siitä, miten välimerkillisesti järkyttävän huonoa suomea nykyisin kirjoitetaan, niin maltapas nyt vähän. Teoksen motto nimittäin kuuluu: "Kaikki pilkut ovat itseni päättämiä, ja vastaan niistä vain itse. Tekijä." Tietysti jos intoa piisaa voit haastaa Tekijän oikeuteen suomen kielen turmelemisesta. Jos käyt läpi kaikki oikeusasteet, sinulla riittää puuhaa useammaksikin vuodeksi.)

Esimerkki 2:
Se [Julian isoäiti Hillevi] nappaa ikkunalaudalta lehden, pikkukuvassa laivan keula, neljä kirjainta, Hillevi kirjoittaa ruutuihin TITA ja NIC menee yli, se ei välitä. 
[...]
Pälyilen ristikkoa. Hillevi kröhii vieressä, on sun vuoros, se kannustaa, tökkii avuksi sormeaan ristikon pieneen kuvaan jossa on hirnuvan hevosen turpa ja häntä, mutta vain viisi kirjainta tilaa.

Pudistan päätä, en mä tiedä. No kyllä sinä nyt tiät. Hulluja hevosia, ehdotan. Hillevi äsähtää, pitää olla selvä monikko, se kirjoittaa HULLUTHEVOSET, kerniliinaan suurimman osan. Me ollaan joukkue, se sanoo.


Esimerkki 2 nauratti niin paljon, että siitä oli ihan pakko kertoa myös lähiympäristölle. Nauratti se heitäkin. Itse asiassa aika laillakin. Tai  jos ihan totta puhutaan, niin aika paljon enemmänkin. Koska en valitettavasti voi tässä siteerata kaikkia Romeon ja Julian mainioita supliikkeja, koska silloin minun pitäisi kirjoittaa tämä teos lähestulkoon uudestaan, joka taas olisi kopiointia ja tekijänoikeuslakien vastaista, niin toivon, että Romeo ja Julia ilmestyvät yöpöydälläsi olevan kirjakasan päällimmäisiksi. Jos siis haluat nauraa ja pitää hauskaa lukiessasi. Monet eivät halua. Ajattelevat, että vakavana ihminen on syvällisempi.


Varmuudeksi varoitan

Romeo ja Julia osoittaa moniin suuntiin. Sen kuvitteellinen miekka tökkii yhteiskunnan moninaisia epäkohtia TV-shoppeja, venäläisiä rekkakuskeja ja Korkeajännityksiä unohtamatta. Julia ei juo yrttijuomaa kuuluisan kaimansa tapaan, eikä Romeo päätä päiviään myrkyn avulla, mutta kumpikin heistä syö sen sijaan useita purkillisia hilloa, jota he löytävät pakomatkallaan tuntemattomien ihmisten kesämökin kellarista.

Henkilöhahmot ovat taiten ylipiirrettyjä. Erityisesti haluan nostaa esiin Hillevi-mummon hyvinvoinnista huolehtivan lähihoitaja Jukka Kärkkäisen, jolle ei hyvin käy. Itse asiassa käy niin, että se miten käy muodostaa linkin Tyttöön ja seinään. Tapahtuu - purista nyt nenäsi kiinni, sillä kohta haisee ja pahasti - paskan ensimmäinen tuleminen.

Romeon ja Julian jälkimmäisellä puoliskolla vaihdetaan groteskin ja makaaberin suuntaan. Vaihdekeppi ei tutise, ihan smoothisti tapahtuu tämä siirtymä. Sanon nyt kuitenkin varmuudeksi, että kukaan ei pääse syyttämään, ettenkö olisi varoittanut. Sanon, että tämä teos saattaa järkyttää herkimpiä lukijoita. Huomasitko, edellisessä lausessa oli Ilta-Sanomista tuttu fontti.

On makuasia kenen huumorintajuun Romea ja Julia sopii. Vähitellen nimittäin paljastuu, että Romeo on ollut salaa lukijalta synkällä tuulella ja sillä totisesti on seurauksensa. Realismin ystävät tehköön joukkopaon, nyt mennään ihan muissa tyylilajeissa ja voi että, kun tekisi mieli kertoa vähän lisää siitä, mitä Hilleville tapahtuu, mutta en voi sitä tässä nyt paljastaa. Pyydän anteeksi, mutta oikeasti en ole yhtään pahoillani, vaan jatkan nauramista. Jätetään tähän.

YOLO!


Jari Järvelä: Romeo ja Julia
182 sivua
Kustantaja: Tammi


BAR Finland, edelliset kirjoitukset:

BAR Finland -projektin esittely

BAR Finland 1 - Tommi Melender: Onnellisuudesta
BAR Finland 2 - Märta Tikkanen: Personliga angelägenheter
BAR Finland 3 - Raija Siekkinen: Saari
BAR Finland 4 - Tove Jansson: Kesäkirja





Kommentit

  1. Omppu terve! Pakko mainita, että Romeossa ja Juliassa esiintyvä korkeiden portaiden päässä sijaitseva ulkohuussi on äidinäitini ulkohuussi, jossa olen monesti lapsena käynyt ja pelännyt putoavani reiästä alas. Hillevin pihapiiri on pitkälti isoäitini pihapiiri (vaikka isoäidilleni ei samoin käynytkään kuin Hilleville). Nastaa, että olet nauttinut kirjasta! Terveisin, Jari

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi Jari, kiva kun vierailit blogissani ja kerroit Romeon ja Julian taustoista.

      Voi kamala sentään voin kuvitella pienen pojan huussituskan. Siinä ei paljon huvipuistoja tarvittu, kun oli jännitystä tarjolla ihan muutoinkin. Tuo Hillevi-osuus kirjassa on vallan hurja. Onneksi se ei sentään ihan kaikilta osin perustu todellisuuteen :D

      Poista
  2. Shakespearenkin Julia oli nuori, muistaakseni noin 14

    VastaaPoista
  3. Baarissasi on tarjolla nautinnollista nautittavaa! Baarimakusteltavasi sävyvaihtelut tuot todella herkullisesti esille. Järvelän romaanin maukkaus välittyy! Nam.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä oli hauskaa vielä sekin, että nyt Metro-triologian luettuani jotkut kohdat Romeossa ja Juliassa nousi uusiin ulottuvuuksiin. Kiitos Tuija.

      Poista
    2. Aivan, vuoropuhelua teksteissä on. Luin tammikuussa Shakespearen ja Järvelän Romeon ja Julian, toimi. Ja tässä kommenttiketjussa on kirjailjalta todella kiinnostava taustoitus!

      Poista
    3. Ja erityisesti tuo Järvelän täsmennys, että hänen isoäidilleen ei käynyt samoin kuin Hilleville. Mahtavaa huumoria!

      Poista
  4. Eihän tässä mitään voi. Lukulista vain kasvaa :D.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämän tyylilaji on kyllä hurmaava (jos tykkää sellaisesta tyylistä kuin mitä tässä on)

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lauri Viita: Betonimylläri ja muita runoja - BAR Finland, 12

Jos nyt kävisi niin, että Alepan kassajonossa joku väittäisi, että Lauri Viidan Betonimylläri on paras koskaan Suomessa julkaistu esikoisteos, en alkaisi väittämään vastaan. Kirjan takakannesta löytyy seuraavia mainintoja: "Todella alkuperäinen, omalaatuinen kyky" (Lauri Viljanen, HS) "Hehkuvaa laavaa, joka vyöryy vastustamattoman sisäisen paineen alta." (Holger Lybäck, Finsk Tidskrift) "Suurta voi syntyä odottamatta, ja tässä näyttää tapahtuneen nousu suoraan huipulle." (Hämeen kansa) * Viidan esikoiskokoelman tyyppipiirteitä on runonsisäinen liikehdintä, jossa ylevä ja suuri muuttuu arkipäiväiseksi ja konkreettiseksi tai vaihtaa paikkaa usemman kerran.  Runo 'Alfhild' alkaa säkeillä: Äidit vain, nuo toivossa väkevät, Jumalan näkevät Ja päättyy säkeisiin: Niin suuri on Jumalan taivas ja maa, oi lapseni rakastakaa Näiden ylevien ja perinteisenkuuloisten säkeiden välissä isä ja äiti kulkevat peräkanaa ja morsiuspari ostaa p...

Astrid Lindgren: Ronja Ryövärintytär

Kakkiaiset olivat enimmäkseen kilttejä ja rauhallisia maahisia, jotka eivät tehneet pahaa. Mutta nämä, jotka seisoivat tuijottamassa Ronjaa typerillä silmillään, olivat selvästikin tyytymättömiä. Ne röhkivät ja huokailivat, ja muuan niistä sanoi synkästi: - Miks vaa hää sillai tekkee? Ja pian muut yhtyivät kuoroon: - Miksvai hää sillai? Rikkomaks katon, miksvai noinikkä, noinikkä? Meidän perheen rakastetuin klassikko on Astrid Lindgrenin 'Ronja Ryövärintytär' (Ronja Rövardotter, 1981). Siitä, että näin on, olen hyvin iloinen, sillä tuskinpa voisi tyttölapselle olla parempaa kirjallista esikuvaa kuin Ronja. Koska olen lukenut teoksen useampia kertoja tyttärelleni, on ollut mukavaa, että Lindgrenin tarina on niin iki-koskettava, että se puhuttelee kerta toisensa jälkeen myös aikuista lukijaa. Kun tyttäreni oppi lukemaan, 'Ronja' oli ensimmäisiä kirjoja, jonka hän luki itsekseen. Hän on katsonut moneen kertaan myös teoksesta tehdyn elokuvan. Yksi Ronja-huip...

Rakas Viro -haaste -jatkuu kunnes 100 panosta kasassa

Elämässä on ihan tarpeeksi haastetta ilman uusiakin haasteita, mutta siitä huolimatta en voi vastustaa kiusausta perustaa viroaiheista haastetta. Kyllä sitä nyt yhden haasteen verran pitää rakkaan naapurin synttäreitä juhlia. Tehdäänpäs tämä nyt mahdollisimman helpoksi eli homma menee niin, että Rakas Viro-haasteeseen voi osallistua millä tahansa Viroon liittyvällä panoksella, kunhan kertoo asiasta tämän postauksen kommenteissa / somessa. Voi lukea virolaisia kirjoja, novelleja ja runoja. Katsoa virolaisia elokuvia. Käydä Virossa teatterissa tai muussa häppeningissä. Käydä virolaisten taiteilijoiden näyttelyissä. Matkustaa Viron ja kirjoittaa siitä matkakertomuksen. Ottaa valokuvan jostain virolaisesta kohteesta. Halata virolaista  ystävää. Käydä Eeestin herkussa ostamassa possulimua. Äänestää Viroa Euroviisuissa. Tai mitä nyt keksitkin. Ilmoita osallistumisestasi ja panoksestasi tämän haasteen kommenteissa. Nostan panokset tähän varsinaiseen ...