Ylivoimainen ystäväni - Emma Holm: Skäl

Ruotsalaisen Emma Holmin (s. 1988) esikoisromaani Skäl ei ole suurta maailmankirjallisuutta, mutta se on niin hyvin kirjoitettu, että Holmin sanat tuntuvat sormenpäissä asti.

Olipa siis kerran Iris ja Vera, jotka olivat erottamattomia ystävyksiä. Jotakin kuitenkin tapahtui ja he eivät tavanneet toisiaan seitsemään vuoteen, kunnes törmäsivät toisiinsa juhlissa sattumalta. Näin sai alkunsa suunnitelma kostaa teko, joka heidät vuosia sitten erotti.

Skäl ei ole varsinaisesti YA-kirjallisuutta, vaikka se kahdesta juuri täysi-ikäisyyden saavuttaneesta nuoresta naisesta kertookin. Polttopisteessä on ystävyys, jonka pieniä mutkia ja vivahteita Holm kuvaa erinomaisen tarkasti ja osuvasti. Iris on ystävyyssuhteen dominoiva osapuoli. Peili, josta heijastuvaan kuvaan Vera itseään vertaa ja joka kerta toisensa jälkeen vastaa, että Iris on ylivoimainen.

Holm onnistuu tavoittamaan hyvin tunnistettavasti ystävää kohtaan tunnetun mustasukkaisuuden hetteikön. Teini-iässä Iriksen fyysinen kehitys on nopeaa ja hänen ruumiinsa julistaa naiseutta, josta Vera voi vaan haaveilla. Iriksen ruumis manifestoi aikuisuutta, jota vasten Veralla ei ole asettaa muuta kuin "täytetyt rintsikat, joilla ei ole muuta tehtävää kuin juuri täyttäminen". Iris tulee nähdyksi miesten taholta, kun taas Vera jää näkymättömäksi ja hänestä alkaa tuntua kuin hän ei olisi tyttö ollenkaan. Katseen tarvetta täyttääkseen Vera alkaa soitella seksilinjoille.

Teini-iässä Iris vetäytyi vähitellen omaan maailmaansa, johon Veralla ei ollut pääsyä. Teoksen nykytasolla Vera joutuu huomaamaan, että vuosia tauolla ollut ystävyys ajautuu lyhyen yhteisyyden ajan jälkeen samoille urille kuin aiemminkin. Iris muuttuu vieraaksi ja saavuttamattomaksi. Automatkalla Vera katselee ystäväänsä:

Hon ser ensam ut, och det skaver bakom bilbältet, jag försöker inbilla mig att vi gör det här tillsammans men förstår att jag aldrig kommer kunna möta henne på platsen där hon befinner sig. Den chansen är förlorad sedan många år tillbaka.

Kun Iris ja Vera varastavat auton ja lähtevät kostoretkelle on ilmassa tuntua Thelman ja Louisen matkasta. Holm liikuttaa tarinaansa taitavasti nykyhetkestä käsin Iriksen ja Veran menneisyydessä ja pitää yllä salaisuuden verhoa mitä tulee kostoretken varsinaiseen kohteeseen. On aavistuksia ja tunnelmia, mutta tarkka kuva matkan todellisesta tarkoituksesta jää hämärän kutkuttelevaan varjoon.

Suomalaiselle lukijalle Holmin teoksesta tekee erityisen kiinnostavan se, että Tove Janssonin Nukkekaappi (Dockskåpet) kulkee teoksessa mukana. Vera lukee Nukkekaappia, mutta se kasvaa laajemmaksi metaforaksi Iriksen ja Veran rakentaessa omaa nukkekaappiaan. Kun nukkekaappi lakkaa kiinnostamasta Iristä on jotain nuorten välillä peruuttamattomasti muuttunut.

Emma Holm osaa vangita nyanssit niin, että tunnelma Iriksen ja Veran välillä on lähes käsin kosketeltavaa. Erityisen hienosti teoksessa on kuvattu Veran tutustuminen Lo-nimiseen nuoreen naiseen matkan varrella. Äkkiä rakkaus ja uudenlainen kaikennielevä himo ovat läsnä, kun Vera ja Lo kohtaavat toisensa ja viettävät aikaista aamua laiturilla järven rannalla. Vaikka Veran yhdessä Iriksen kanssa rakentaman nukkekaapin ovet on pysyvästi suljettu saattaa toinen ovi olla avautumassa ja sen myötä kenties myös uudenlainen elämä.

Jään kiinnostuksella odottamaan, miten Holmin kirjailijanura kehittyy, sillä tämän hänen esikoisteoksensa perusteella on lupa odottaa paljon.



Emma Holm: Skäl (2017)
153 sivua
Kustantaja: Modernista
Kannen maalaus Joseph Martinez, Smoking Section 1