Siirry pääsisältöön

Anne Eekhout: Mary


Aloin lukea hollantilaisen Anne Eekhoutin teosta 'Mary' tietämättömänä siitä, mistä tässä romaanissa on kyse.

Kävi ilmi, että 'Maryn' päähenkilö on Mary Shelley, jonka teos Frankensteinin hirviö (1818) on vahvasti klassikkokamaa.

Yksi tapa suhtautua 'Maryyn' olisi lukea sitä tarinana siitä, minkälaiset olosuhteet ja tapahtumat synnyttivät tarinan Frankensteinin hirviöstä. 

Toisaalta en pääse eroon teoksen kanteen painetusta sitaatista: "Totuutta tärkeämpää on kertoa paras mahdollinen tarina." Onko tämä vihjaus siihen suuntaan, että sillä, mitä Mary teoksessa kokee ei välttämättä ole paljonkaan tekemistä todellisen Mary Shelleyn kanssa?

Onko 'Mary' fiktiopainotteinen biofiktio? Tuo kirjallisista lajeista nykyisin niin suosittu, mutta yhtä lailla ah niin hankala?

Jeanette Winterson on kirjoittanut romaanin Frankissstein - A Love Story (2019), jonka yhden tarinalinjan henkilökattaus on tärkeimpien romaanihenkilöiden osalta sama kuin Eekhoutin romaanissa. On Mary Shelley, on hänen aviomiehensä Percy Shelley sekä lordi Byron. Wintersonin romaani jäi minulta valitettavasti muutama vuosi sitten kesken, mutta sitä lukiessani tein runsaasti muistiinpanoja ja olin siitä varsin innostunut. Lukemiseen tuli kuitenkin pitkä tauko, joten ajattelin, että palaan sen pariin tuonnempana. Tuo hetki ei valitettavasti ole vielä koittanut, mutta on edelleen suunnitelmissa.


Eekhout ammentaa gotiikasta. On synkkää sadetta, varjoja, yliluonnollisia viittauksia, mahdollisen pahuuden läsnäoloa, kynttilöiden lepatusta, valkoisia yöpaitoja. Teoksessa myös luetaan gotiikan kulmakiviä, kuten Horace Walpolen Otranton linnaa (The Castle of Otranto, 1764).

'Mary' liikkuu kahdella aikatasolla, joiden välinen jänne on neljä vuotta. Vuoteen 1816 sijoittuva tarinanosa tapahtuu Genevessä. Mary on mennyt naimisiin Percy Shelleyn kanssa, menettänyt esikoistyttärensä ja kirjoittaa (ehkä juuri Frankensteinin hirviötä). Vuoden 1812 tapahtumat sijoittuvat Skotlantiin, jossa Mary tutustuu hurmaavaan Isabellaan ja jossa hän yhdessä tämän kanssa pyrkii selvittämään, mitä heidän ympärillään oikein tapahtuu ja mikä on miehiään pelon väristyksiä nostattava herra Booth, jonka vaimon Margaretin kuolemaan he epäilevät herra Boothilla olleen osuutensa.


En tunne Mary Shelleyn elämänvaiheita, joten en tiedä, mitä pitäisi ajatella Maryn ja Isabellan välisestä suhteesta. Vanhemmassa naiskirjallisuudessa ns. romanttiset ystävyyssuhteet ovat peitenimi lesbosuhteille. Mary ja Isabella haluavat toisiaan ja Eekhout ei jätä arvailujen varaan, mitä heidän välillään tapahtuu. 

Perustuuko Maryn ja Isabellan lesbosuhde todellisuuteen vai onko kyse "parhaan mahdollisen tarinan" kertomisesta? Vai onko kenties niin, että koko suhde on Maryn kuvitelmaa?

Nopean googletuksen perusteella en löytänyt vastausta siihen, tapasiko Mary Skotlannissa Isabellan, johon hän rakastui. Skotlannissa hän joka tapauksessa todistetusti vietti aikaansa. Jos Maryn ja Isabellan rakkaustarina on pelkästään kirjailijan keksintöä tuntuu se tarkoitushakuiselta ratkaisulta. Jos taas Maryn ja Isabellan suhde on todellisuuspohjainen on kyse ainakin omalla kohdallani paljastuksesta. En myöskään tiedä, perustuuko Isabellan hahmo ylipäätään todelliseen henkilöön vai onko se kirjailijan keksintöä.

Olipa  Maryn ja Isabellan välinen suhde sitten heidän henkilöhistoriaansa perustuva tai fiktiota on lesbous Eekhoutin romaanissa välivaihe. Tämän voisi lukea heteronormatiivisen järjestyksen kritiikkinä, mutta itse teos ei tarjoa tähän suuntaan mitään vahvistusta.

Paikoin teoksen kieli yltyy - tahattomasti ?, tarkoituksellisesti? - melkoisiin sfääreihin Maryn ja Isabellan suhteen kuvauksessa. Ehkä parodiaa? Ehkä jonkinlaista gotiikan pastissia?


"Hän jättää minuun jälkiä, ajattelin. Hän tekee jälkiä. Joskus kuin eläin, joskus kuin sienet. Hän takertuu minuun pienillä raajoilla ja näpertää sisälleni syviä arvoituksia. Hän tuikkaa minuun rajattoman halun ja alan janota hänen pimeintä soppeaan, koska siellä ei piile vain tuntematon, vaan myös kaikki lämpö."


Ööh. Voihan pimeä soppi! 

Kaiken kaikkiaan 'Mary' herättää minussa runsaasti kysymyksiä, ärtymystäkin. Tämän vuoksi kirja sopisikin mainiosti lukupiirikirjaksi. 

Olen kulkenut 'Mary' päässäni nyt pari viikkoa sen lukemisen jälkeen enkä edelleenkään osaa sanoa, miksi tämä romaani varsinaisesti on kirjoitettu. Jään siis hämmennyksen valtaan.



Anne Eekhout: Mary

Suomentanut Sanna van Leeuwen

376 sivua

Kustantamo S&S (2023)



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lauri Viita: Betonimylläri ja muita runoja - BAR Finland, 12

Jos nyt kävisi niin, että Alepan kassajonossa joku väittäisi, että Lauri Viidan Betonimylläri on paras koskaan Suomessa julkaistu esikoisteos, en alkaisi väittämään vastaan. Kirjan takakannesta löytyy seuraavia mainintoja: "Todella alkuperäinen, omalaatuinen kyky" (Lauri Viljanen, HS) "Hehkuvaa laavaa, joka vyöryy vastustamattoman sisäisen paineen alta." (Holger Lybäck, Finsk Tidskrift) "Suurta voi syntyä odottamatta, ja tässä näyttää tapahtuneen nousu suoraan huipulle." (Hämeen kansa) * Viidan esikoiskokoelman tyyppipiirteitä on runonsisäinen liikehdintä, jossa ylevä ja suuri muuttuu arkipäiväiseksi ja konkreettiseksi tai vaihtaa paikkaa usemman kerran.  Runo 'Alfhild' alkaa säkeillä: Äidit vain, nuo toivossa väkevät, Jumalan näkevät Ja päättyy säkeisiin: Niin suuri on Jumalan taivas ja maa, oi lapseni rakastakaa Näiden ylevien ja perinteisenkuuloisten säkeiden välissä isä ja äiti kulkevat peräkanaa ja morsiuspari ostaa p...

Astrid Lindgren: Ronja Ryövärintytär

Kakkiaiset olivat enimmäkseen kilttejä ja rauhallisia maahisia, jotka eivät tehneet pahaa. Mutta nämä, jotka seisoivat tuijottamassa Ronjaa typerillä silmillään, olivat selvästikin tyytymättömiä. Ne röhkivät ja huokailivat, ja muuan niistä sanoi synkästi: - Miks vaa hää sillai tekkee? Ja pian muut yhtyivät kuoroon: - Miksvai hää sillai? Rikkomaks katon, miksvai noinikkä, noinikkä? Meidän perheen rakastetuin klassikko on Astrid Lindgrenin 'Ronja Ryövärintytär' (Ronja Rövardotter, 1981). Siitä, että näin on, olen hyvin iloinen, sillä tuskinpa voisi tyttölapselle olla parempaa kirjallista esikuvaa kuin Ronja. Koska olen lukenut teoksen useampia kertoja tyttärelleni, on ollut mukavaa, että Lindgrenin tarina on niin iki-koskettava, että se puhuttelee kerta toisensa jälkeen myös aikuista lukijaa. Kun tyttäreni oppi lukemaan, 'Ronja' oli ensimmäisiä kirjoja, jonka hän luki itsekseen. Hän on katsonut moneen kertaan myös teoksesta tehdyn elokuvan. Yksi Ronja-huip...

Rakas Viro -haaste -jatkuu kunnes 100 panosta kasassa

Elämässä on ihan tarpeeksi haastetta ilman uusiakin haasteita, mutta siitä huolimatta en voi vastustaa kiusausta perustaa viroaiheista haastetta. Kyllä sitä nyt yhden haasteen verran pitää rakkaan naapurin synttäreitä juhlia. Tehdäänpäs tämä nyt mahdollisimman helpoksi eli homma menee niin, että Rakas Viro-haasteeseen voi osallistua millä tahansa Viroon liittyvällä panoksella, kunhan kertoo asiasta tämän postauksen kommenteissa / somessa. Voi lukea virolaisia kirjoja, novelleja ja runoja. Katsoa virolaisia elokuvia. Käydä Virossa teatterissa tai muussa häppeningissä. Käydä virolaisten taiteilijoiden näyttelyissä. Matkustaa Viron ja kirjoittaa siitä matkakertomuksen. Ottaa valokuvan jostain virolaisesta kohteesta. Halata virolaista  ystävää. Käydä Eeestin herkussa ostamassa possulimua. Äänestää Viroa Euroviisuissa. Tai mitä nyt keksitkin. Ilmoita osallistumisestasi ja panoksestasi tämän haasteen kommenteissa. Nostan panokset tähän varsinaiseen ...