Siirry pääsisältöön

Laura Finska: Muut esille tulevat asiat

Hyvää itsenäisyyspäivää Suomi ja sen kansalaiset!

Tarinoita meistä on monta. Laura Finskan Muut esille tulevat asiat tarjoilee niistä yhden Rafaelin, Lukan ja Matildan kautta.


Finskan romaani avautuu vähän harvinaisemman kertojan kautta, sillä ensimmäisenä ääneen pääsee raitiovaunu, jota tosin kirjan maailmaan sopivammin kannattaa kutsua sporaksi.

Rafael ja Luka ovat veljeksiä. Rafael niin 15-vuotias kuin 15-vuotiaat ovat. Some on vahvasti hänen elämässään läsnä ja Rafael pyrkii luomaan vaikutelmaa suuntaan jos toiseenkin. Erityisesti Vanessa-nimisen tytön suuntaan.

Luka on 26, ajaa raitiovaunua ja käyttää erinäisiä päihteitä. Paikoitellen hän kavereineen tuo mukanaan pussikaljaromaanimaisen tuulahduksen. Useimmiten ei mene hyvin ja väliin vallan huonosti. Luka muistuttaa samalla siitä, että huumeidenkäyttäjät eivät ole pelkästään yhteiskunnan ulkopuolella olevaa sakkia, vaan moniin heistä törmäämme yhä kasvavassa määrin tietämättämme. Vaikka sitten ratikkakuskeina.

Matilda on 23 ja opiskelee lääkiksessä sekä kärsii OCD-tyyppisistä oireista.


”Jos huomaat lattialla yksinäisen sukan, poimi se, sillä yksinäiset sukat ovat merkki epäonnistumisesta. Jatka keittiöön. Huuhtele rätti. Ota kaksi pisaraa astianpesuainetta. Jos otit vahingossa kolme, aloita alusta. Heitä rätti roskiin. Et tee sillä mitään. Ota puhdas rätti pahvipakkauksesta (talousliina 10 kpl, 100 % viskoosi). Pyyhi pöytä. Nyt voit ottaa muutaman askeleen taaksepäin. Noin.”


Matilda on suhteessa - tai ehkä pikemminkin yrittää olla suhteessa - Lukan kanssa. Heidän välillään kipinöivät rakkaus, draama ja riidat vaihtelevassa järjestyksessä, eikä Lukan ajautuminen yhä syvemmälle huumeiden maailmaan helpota asioita.

Miksi ihmeessä Matilda roikkuu kiinni Lukassa? Heidän maailmansa ovat kovin eri paria, mutta se on varmaan se rakkaus tai rakkaudeksi luultu, joka tuo heidät yhä uudestaan yhteen. Eräs versio tämäkin aiheesta miksi naiset aina rakastuvat renttuihin.

Romaanin tapahtumapaikkana on enimmäkseen Helsingin Kallio. Ihan väärin ei olisi sekään, että Finskan romaania kutsuisi kalliokirjallisuudeksi, mutta ei tehdä niin. Vältetään typistämisen vaara.

Finskan luomat henkilöhohmot ovat eläviä ja kokonaisia. Kerronta etenee vuorotellen jokaisen heistä näkökulmasta. Kieli säihkii ja sähisee. On väliin jopa ylinokkelan tuntuista.

Kerronnassa huomiotani kiinnittää hypähtely. Esimerkiksi kun ensin ollaan paikassa A, seuraavassa kappaleessa ollaankin jo paikassa B ilman että varsinaista siirtymää olisi kuvattu. 

Muut esille tulevat asiat on tätä päivää sykkivää, vimmaista, vahvaimuista, tarkasti zoomaavaa.  

Hyvin hyvin luettavaa tekstiä, suorastaan addiktoivaa.


Laura Finska: Muut esille tulevat asiat
432 sivua
WSOY (2023)




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lauri Viita: Betonimylläri ja muita runoja - BAR Finland, 12

Jos nyt kävisi niin, että Alepan kassajonossa joku väittäisi, että Lauri Viidan Betonimylläri on paras koskaan Suomessa julkaistu esikoisteos, en alkaisi väittämään vastaan. Kirjan takakannesta löytyy seuraavia mainintoja: "Todella alkuperäinen, omalaatuinen kyky" (Lauri Viljanen, HS) "Hehkuvaa laavaa, joka vyöryy vastustamattoman sisäisen paineen alta." (Holger Lybäck, Finsk Tidskrift) "Suurta voi syntyä odottamatta, ja tässä näyttää tapahtuneen nousu suoraan huipulle." (Hämeen kansa) * Viidan esikoiskokoelman tyyppipiirteitä on runonsisäinen liikehdintä, jossa ylevä ja suuri muuttuu arkipäiväiseksi ja konkreettiseksi tai vaihtaa paikkaa usemman kerran.  Runo 'Alfhild' alkaa säkeillä: Äidit vain, nuo toivossa väkevät, Jumalan näkevät Ja päättyy säkeisiin: Niin suuri on Jumalan taivas ja maa, oi lapseni rakastakaa Näiden ylevien ja perinteisenkuuloisten säkeiden välissä isä ja äiti kulkevat peräkanaa ja morsiuspari ostaa p

Astrid Lindgren: Ronja Ryövärintytär

Kakkiaiset olivat enimmäkseen kilttejä ja rauhallisia maahisia, jotka eivät tehneet pahaa. Mutta nämä, jotka seisoivat tuijottamassa Ronjaa typerillä silmillään, olivat selvästikin tyytymättömiä. Ne röhkivät ja huokailivat, ja muuan niistä sanoi synkästi: - Miks vaa hää sillai tekkee? Ja pian muut yhtyivät kuoroon: - Miksvai hää sillai? Rikkomaks katon, miksvai noinikkä, noinikkä? Meidän perheen rakastetuin klassikko on Astrid Lindgrenin 'Ronja Ryövärintytär' (Ronja Rövardotter, 1981). Siitä, että näin on, olen hyvin iloinen, sillä tuskinpa voisi tyttölapselle olla parempaa kirjallista esikuvaa kuin Ronja. Koska olen lukenut teoksen useampia kertoja tyttärelleni, on ollut mukavaa, että Lindgrenin tarina on niin iki-koskettava, että se puhuttelee kerta toisensa jälkeen myös aikuista lukijaa. Kun tyttäreni oppi lukemaan, 'Ronja' oli ensimmäisiä kirjoja, jonka hän luki itsekseen. Hän on katsonut moneen kertaan myös teoksesta tehdyn elokuvan. Yksi Ronja-huip

Rakas Viro -haaste -jatkuu kunnes 100 panosta kasassa

Elämässä on ihan tarpeeksi haastetta ilman uusiakin haasteita, mutta siitä huolimatta en voi vastustaa kiusausta perustaa viroaiheista haastetta. Kyllä sitä nyt yhden haasteen verran pitää rakkaan naapurin synttäreitä juhlia. Tehdäänpäs tämä nyt mahdollisimman helpoksi eli homma menee niin, että Rakas Viro-haasteeseen voi osallistua millä tahansa Viroon liittyvällä panoksella, kunhan kertoo asiasta tämän postauksen kommenteissa / somessa. Voi lukea virolaisia kirjoja, novelleja ja runoja. Katsoa virolaisia elokuvia. Käydä Virossa teatterissa tai muussa häppeningissä. Käydä virolaisten taiteilijoiden näyttelyissä. Matkustaa Viron ja kirjoittaa siitä matkakertomuksen. Ottaa valokuvan jostain virolaisesta kohteesta. Halata virolaista  ystävää. Käydä Eeestin herkussa ostamassa possulimua. Äänestää Viroa Euroviisuissa. Tai mitä nyt keksitkin. Ilmoita osallistumisestasi ja panoksestasi tämän haasteen kommenteissa. Nostan panokset tähän varsinaiseen post