Siirry pääsisältöön

HAASTEET

HAASTEET 2019


Runohaaste #runo19 (klik) - 1.1.-31.12.2019

Kokeellisen kirjallisuuden haaste #kokkir (klik) - päättyy 78.9.2019 klo 13.11

Rakas Viro -haaste (oma haaste, klik) (päättyy, kun 100 panosta kasassa)




PÄÄTTYNEET RUNOHAASTEET

"Viini lasissa kuin veistos" eli runo100 -runohaaste 6.1. - 31.12.2017 tässä  #runo100
koostepostaus: klik

Runohaaste 2018  (oma haaste, klik) #runo18
koostepostaus klik, oma koosteruno klik


KLASSIKKOHAASTE

Klassikkohaaste, osa 1 - 31.7.2015
Mihail Bulgakov: Saatana saapuu Moskovaan

Klassikkohaaste, osa 2 - 31.1.2016
Virginia Woolf: The Voyage out

Klassikkohaaste, osa 3 -  31.7.2016
Sylvia Plath: The Bell Jar

Klassikkohaaste, osa 4 - 31.1.2017

Stendahl: Punainen ja musta

Klassikkohaaste, osa 5 - 31.7.2017
Aino Kallas: Novelleja

Klassikkohaaste, osa 6 - 31.1.2018
Clarice Lispector: Passio

Klassikkohaaste, osa 7 - 31.8.2018
George Sand: Hiidenlampi

Klassikkohaaste, osa 8 - 31.1.2019
Gertrude Stein: Herkät napit

Klassikkohaaste, osa 9 - 31.7.2019
Carson McCullers: The heart is a lonely hunter


HELMET-HAASTEET

Helmet-lukuhaaste 2017 klik
koostepostaus: klik

Helmet-lukuhaaste 2018
koostepostaus: klik


MUUT HAASTEET

1918-haaste (oma haaste, klik)  #1918haaste, koostepostaus (klik)

Nostetaan novellit kunniaan - novellihaaste 9.11.2016-7.5.2017 klik #novellihaaste
- Novellimaraton 17.12.2016, postaus tässä
- luetut novellit omalla välilehdellään + novellihaaste 2 tässä

Feministinen lukuhaaste Sivutiellä-blogissa
21.12.2016-19.3.2017 klik
Postaukset:
Madeleine Bourdouxhe: La Femme de Gilles klik
Zinaida Lindén: Nuorallatanssija klik
Ottessa Moshfegh: Eileen klik
Ta-Nehisi Coates: Between the world and me klik
Tytti Parras: Jojo klik
Anu Kaaja: Leda klik

Seinäjoen kaupunginkirjaston haaste 1.12.2016-30.11.2017 klik
haaste suoritettu

Suketuksen Muuttoliikkeessä-haaste 1.1.-31.12.2017 klik
Postaukset:
Zinaida Lindén: Nuorallatanssija klik
Haaste jäi pahasti kesken

Seitsemännen taiteen tarinat 22.11.2015-5.10.2016: Koontipostaus tässä











Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Suomalaiset kirja-aiheiset podcastit

Kuunteletko kirja-aiheisia podcasteja? Omalta osaltani voin todeta, että olen suorastaan riippuvainen niistä, sillä kirja-podcastit ovat mainio tapa pysyä pinnalla sen suhteen, mitä kirjamaailmassa tapahtuu ja vaikka itse olen tosi huono äänikirjojen kuuntelija ainakin toistaiseksi niin podcasteja tulee kuunnelluksi paljonkin. Kuuntelen niitä lähinnä työmatkoilla tai tarkkaan ottaen kuvio menee niin, että kuuntelen podcasteja kävellessä ja sen osan matkasta, jonka matkustan junalla, luen kirjaa. Joku prioriteetti se nyt sentään olla pitää. Ensimmäinen kirja-podcast, jota säännöllisesti aloin kuunnella oli Mellan raderna , joka viime aikoina on jäänyt omassa kuuntelussani valitettavassa määrin Sivumennen -podcastin alle. Mellan raderna on kiinnostava, koska siinä käsitellään vähän eri kirjallisuutta kuin mikä suomalaisessa kirjallisuuskeskustelussa on pinnalla. Juontajista Peppe Öhman on suomenruotsalainen ja Karin Jihde ruotsalainen ja se tekee tästä podcastista oikein piristävän

Petra Forstén: Kadonneet tytöt

En ollut lukenut Petra Forsténin Kadonneita tyttöjä edes puoleen väliin, kun jo tiesin, mikä tulisi olemaan ensimmäinen tästä teoksesta kirjoittamani lause. Toki siinä vaiheessa oli vielä olemassa riski, että teos muuttaisi kurssia tavalla, joka pakottaisi vaihtamaan kyseisen lauseen.  Niin ei käynyt ja se lause kuuluu: Kadonneet tytöt ei ole mikään tavanomainen esikoisromaani. Forsténin kerronta nimittäin on niin taidokasta, että sen kaltaista tulee yleensä esiin vasta kirjailijan myöhemmissä teoksissa.  Kadonneista tytöistä näkyy, että Forstén on lukenut paljon ja hänen lukemansa on muuttunut kirjalliseksi ja kerronnalliseksi pääomaksi. Kaikille niille, joiden ensisijainen tavoite on olla kirjailija tämä teos on hyvä muistutus siitä, että kirjoittaminen alkaa lukemisesta. * Kadonneiden tyttöjen lähtöasetelma on kutkuttava. Teoksen päähenkilö Agnes on ollut teini-ikäisenä osa viiden tytön muodostamaa Laumaa ja tyttöjen, nyt jo naisten, on määrä tavata 20 vuoden tauon jälkeen. Agnes, j

Rachel Cusk: Toinen paikka (Second place)

  "Miksi kaikki on aina todellisempaa jälkeenpäin eikä tapahtumisen hetkellä?" "Why are things more actual afterward than when they happen?" Aloitin matkani Rachel Cuskin teosten parissa vuonna 2016, jolloin luin hänen romaaninsa (ja kuten myöhemmin kävi ilmi romaanitrilogiansa ensimmäisen osan) Outline (suom. Ääriviivat). Kirjoitin siitä mm. näin: "Outline ymmärtää minua. Se ymmärtää minua paremmin kuin moni ihminen, jonka tunnen. Se vastailee kysymyksiini ilman että minun tarvitsee niitä edes esittää. Se vastailee niihin kysymyksiin, joita harva haluaa edes kuulla, saati sitten pohtia. Se saa minut tuntemaan, että juuri sellaisena kuin olen, en ole yksin." Nyt olen uudenlaisessa tilanteessa, sillä Toinen paikka (Second place) on vaikeampi romaani kuin mikään aiemmin Cuskilta lukemani. Outlinen lisäksi olen lukenut häneltä myös teokset Transit (suom. Siirtymä), Kudos (suom. Kunnia) ja Coventry (ei suomennettu). Nyt en voi sanoa millään varmuudella, e