Siirry pääsisältöön

Kokeellisen kirjallisuuden haaste eli #kokkir

Kuvan taideteos: Icy and Sot @Moco-Museum, Amsterdam

Tämä on haaste, johon osallistuakseen ei välttämättä tarvitse lukea mitään.

Luit ihan oikein. Tähän haasteeseen on mahdollista lähteä mukaan lukematta sivuakaan.

Tämä eli kokeellisen kirjallisuuden haaste eli häsämuodossa #kokkir on haaste, jonka julistan, koska minua kiinnostaa tietää, minkälaisia kirjoja muut lukijat pitävät kokeellisina.

Sen sijaan, että taisteltaisiin verissä päin ja näppämistöt sauhuten siitä, onko joku teos kokeellinen vai ei, lähestytään teoksen mahdollista kokeellista kirjallisuudellisuutta tässä haasteessa lempeän musta tuntuu -fiilistelyn kautta.



#kokkir -haasteessa kokeellinen on kirja, jota sen lukija pitää kokeellisena.


Haaste alkaa N.Y.T ja päättyy 7.9.2019 klo 13.11. 


Haasteen suoritustapa: Syyskuun alussa julkaisen koostepostauksen, jonka kommentteihin voit liittää linkin omaan koostepostaukseesi tai vaihtoehtoisesti luetella lukemasi kokeelliset kirjat. Voit myös kertoa, miksi pidät jotakin teosta kokeellisena, mutta välttämätöntä se ei ole.

Koostepostauksessa voit nostaa esiin myös sellaisia teoksia, jotka ovat kokeellisia ja jotka olet lukenut jo ennen haastetta. Tämän haasteen suorittamiseksi ei siis ole välttämätöntä lukea yhtään mitään uutta, vaan on mahdollista ratsastaa jo ennen haastetta luetuilla kokeellisilla kirjoilla.

Haasteen tarkoitus: nostaa esiin kokeellista kirjallisuutta ja käydä keskustelua siitä, miksi joku teos on kokeellinen ja joku toinen taas ei sekä hahmotella, miten lukijat kokeellisuuden ylipäätään mieltävät. Lisäksi toivon tämän haasteen toimivan kainalosauvana, jonka avulla lähestyä sen tyyppistä kirjallisuutta, joka saattaa herättää hämmästystä tai tuntua hankalalta.

Minua kokeellinen kirjallisuus kiinnostaa ihan järkyttävän paljon. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kokeellisen kirjallisuuden lukeminen olisi minulle välttämättä ollenkaan helppoa saati aina edes erityisen mukavaa.  Kokeellista kirjallisuutta lukiessani joudun laittamaan itseni ihan erityisesti peliin ja haastamaan omia ymmärryksen (ja ymmärtämättömyyden) tapojani ja rajojani.

*

#kokkir-haasteeseen voi lukea/listata niin proosaa kuin runojakin.

Alla on lista muutamista blogiaikana lukemistani kirjoista, jotka ovat kokeellisia/sisältävät kokeellista potentiaalia. Laitan listan tähän lähinnä siksi, että jos joku ei keksi, mitä tähän haasteeseen lukisi niin tästä listasta löytyy ehdokkaita.

Kathy Acker: Tunnottomien valtakunta
Roberto Bolaño: 2666
Robert Coover: Pinokkio Venetsiassa
Elmer Diktonius: Janne Kuutio
Marguerite Duras: Lol V. Steinin elämä
Johannes Ekholm: Rakkaus niinku
Siri Hustvedt: The Blazing World (Säihkyvä maailma)
Aapo Junkola: Lintujen aika
Juhani Karila: Omenakrokotiilin kuolema
Jorma Korpela: Tohtori Finckelman
Susinukke Kosola: Varisto
Clarice Lispector: Passio
Valeria Luiselli: The story of my teeth
Vladimir Nabokov: Kalvas hehku
Marjo Niemi: Kaikkien menetysten äiti
Matti Pulkkinen: Romaanihenkilön kuolema
Mikko Rimminen: Maailman luonnollisin asia
Stina Saari: Änimling
Alexandra Salmela: Antisankari
Harry Salmenniemi: Uraanilamppu ja muita novelleja
Eino Santanen: Yleisö
Samanta Schweblin: Houreuni
Henriikka Tavi: Esim. Esa
Eeva Turunen: Neiti U. muistelee niin sanottua ihmissuhdehistoriaansa
Sinikka Vuola: Replika
Jaakko Yli-Juonikas: Jatkosotaextra
David Foster Wallace: Kummatukkainen tyttö
Välipakka Tuija: Uutisia!
Christa Wolf: Erään naisen elämä


Haasteaikana aion itse uuudelleenlukea Mariaana Jäntin romaanin Amorfiaana, joka on suomalaisen kokeellisen naiskirjallisuuden todellisia helmiä sekä hyllynlämmittäjäpinostani seuraavat teokset:

Eimear McBride: A Girl is a Half-formed thing
Max Frisch: Ihminen ilmestyy holoseeniin
John Barth: Uiva ooppera


Pitemmittä puheitta: Tervetuloa mukaan kokeellisen kirjallisuuden ihmemaailmaan!  

Olen iloinen, jos löytyy yksikin toinen lukija, joka näin mielettömään haasteeseen lähtee mukaan, mutta olen myös varautunut viemään tämän haasteen läpi all by myself.

PS. Vaikka et osallistuisikaan haasteeseen olet luonnollisesti tervetullut keskustelemaan kokeellisesta kirjallisuudesta ja sen herättämistä tunteista.




Kommentit

  1. Kuulostaa mielenkiintoiselta haasteelta. Monesti kun lukee työn, joka ei heti avaudu siitä olisi kiva kuulla muiden mietteitä. Viime vuonna esim. luin Anne Garretan Sfinksin ja koin että suuri osa jäi ymmärtämättä. Tämän takia en tehnyt kyseisestä kirjasta postausta. Nyt olisi tilaisuus haasteen tiimoilta pohtia kirjallisuutta joka ei olekaan niin yksi selitteistä. Taidampa ottaa pallon vastaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtavaa Sannu. Tässä haasteessa voi kokeellista kirjallisuutta lähestyä monelta kantilta ja toivon, että syntyisi postausten myötä myös keskustelua.
      Olen lukenut Sfinksin tosi kauan sitten, joten en sitä enää tarkemmin muista, mutta ainakin siinä on se juttu, että siinä ei ilmaista päähenkilön (jos muidenkaan henkilöiden) sukupuolta. Suomenkielessähän tämä on helppo, mutta kun alkuperäisteos on ranskaksi niin asia on tässä suhteessa paljon monimutkaisempi.

      Minulla on Sfinksi omana. Pitääkin katsoa, jos saisin sen mukaan haasteeseen.

      Poista
  2. Noni! Hienosti aseteltu kulma tähän haasteeseen - olen mukana pohdiskelemassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja kiva, kun olet mukana. Tästä tulee jännääääää .....

      Poista
  3. Laitan tämän vuoden haasteisiini, luultavasti jotain sopivaa tulee luettua - pari on mielessä jo... Viitteellisestä listastasi olen sentään 10 lukenut, vallan hämmästyin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jee Riitta! Suhun voi AINA luottaa. Joo nuo tuossa listassa ei kaikki ole mitään kokeellisuuden kovinta sarjaa, mutta niitä voi kyllä mielestäni siitäkin suunnasta lähestyä

      Poista
  4. Jee, tässä mukana oleminen taitaa tapahtua nyt jokseenkin "itsestään", kun katson kirjapinoja ja sitä mihin on suunnitelmissa lähiaikoina tarttua - kiinnostuksella aion myös pohtia kokeellisuuden määritelmää ja sen soveltuvuutta luettuun. Jännää tosiaan on tuloillaan. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan pikkasen aavistelinkin, että olisit mukana 😀Mullakin on vähän sama, että osin kyllä tämä haaste tulee etenemään itsestään, mutta osin aion myös tietoisesti valita kokeellisempia teoksia. Tänään esim. hain kirjastosta Aronpuron Aperitiff - Avoin kaupunki

      Toivottavasti syntyy keskustelua, koska tämä aihe on siihen niin omiaan

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lauri Viita: Betonimylläri ja muita runoja - BAR Finland, 12

Jos nyt kävisi niin, että Alepan kassajonossa joku väittäisi, että Lauri Viidan Betonimylläri on paras koskaan Suomessa julkaistu esikoisteos, en alkaisi väittämään vastaan. Kirjan takakannesta löytyy seuraavia mainintoja: "Todella alkuperäinen, omalaatuinen kyky" (Lauri Viljanen, HS) "Hehkuvaa laavaa, joka vyöryy vastustamattoman sisäisen paineen alta." (Holger Lybäck, Finsk Tidskrift) "Suurta voi syntyä odottamatta, ja tässä näyttää tapahtuneen nousu suoraan huipulle." (Hämeen kansa) * Viidan esikoiskokoelman tyyppipiirteitä on runonsisäinen liikehdintä, jossa ylevä ja suuri muuttuu arkipäiväiseksi ja konkreettiseksi tai vaihtaa paikkaa usemman kerran.  Runo 'Alfhild' alkaa säkeillä: Äidit vain, nuo toivossa väkevät, Jumalan näkevät Ja päättyy säkeisiin: Niin suuri on Jumalan taivas ja maa, oi lapseni rakastakaa Näiden ylevien ja perinteisenkuuloisten säkeiden välissä isä ja äiti kulkevat peräkanaa ja morsiuspari ostaa p...

Astrid Lindgren: Ronja Ryövärintytär

Kakkiaiset olivat enimmäkseen kilttejä ja rauhallisia maahisia, jotka eivät tehneet pahaa. Mutta nämä, jotka seisoivat tuijottamassa Ronjaa typerillä silmillään, olivat selvästikin tyytymättömiä. Ne röhkivät ja huokailivat, ja muuan niistä sanoi synkästi: - Miks vaa hää sillai tekkee? Ja pian muut yhtyivät kuoroon: - Miksvai hää sillai? Rikkomaks katon, miksvai noinikkä, noinikkä? Meidän perheen rakastetuin klassikko on Astrid Lindgrenin 'Ronja Ryövärintytär' (Ronja Rövardotter, 1981). Siitä, että näin on, olen hyvin iloinen, sillä tuskinpa voisi tyttölapselle olla parempaa kirjallista esikuvaa kuin Ronja. Koska olen lukenut teoksen useampia kertoja tyttärelleni, on ollut mukavaa, että Lindgrenin tarina on niin iki-koskettava, että se puhuttelee kerta toisensa jälkeen myös aikuista lukijaa. Kun tyttäreni oppi lukemaan, 'Ronja' oli ensimmäisiä kirjoja, jonka hän luki itsekseen. Hän on katsonut moneen kertaan myös teoksesta tehdyn elokuvan. Yksi Ronja-huip...

Rakas Viro -haaste -jatkuu kunnes 100 panosta kasassa

Elämässä on ihan tarpeeksi haastetta ilman uusiakin haasteita, mutta siitä huolimatta en voi vastustaa kiusausta perustaa viroaiheista haastetta. Kyllä sitä nyt yhden haasteen verran pitää rakkaan naapurin synttäreitä juhlia. Tehdäänpäs tämä nyt mahdollisimman helpoksi eli homma menee niin, että Rakas Viro-haasteeseen voi osallistua millä tahansa Viroon liittyvällä panoksella, kunhan kertoo asiasta tämän postauksen kommenteissa / somessa. Voi lukea virolaisia kirjoja, novelleja ja runoja. Katsoa virolaisia elokuvia. Käydä Virossa teatterissa tai muussa häppeningissä. Käydä virolaisten taiteilijoiden näyttelyissä. Matkustaa Viron ja kirjoittaa siitä matkakertomuksen. Ottaa valokuvan jostain virolaisesta kohteesta. Halata virolaista  ystävää. Käydä Eeestin herkussa ostamassa possulimua. Äänestää Viroa Euroviisuissa. Tai mitä nyt keksitkin. Ilmoita osallistumisestasi ja panoksestasi tämän haasteen kommenteissa. Nostan panokset tähän varsinaiseen ...