Siinä missä Oranges on fiktiivinen tai tarkemmin ottaen puolifiktiivinen tarina on Why be happy When You Could be Normal? omaelämäkerrallinen kehityskertomus Wintersonin elämästä tyyliin "näin ne asiat oikeasti menivät."
Why be happy on järkyttävän kiinnostava teos, jossa Jeanette etsii identiteettiään ja juuriaan sekä pyrkii pääsemään selville, kuka hän oikein on. Hänen tapansa tarkastella omaa elämänhistoriaansa on häkellyttävän tarkka, säälimätön ja rehellinen. Hän päästää lukijan sisälle omaan elämäänsä, jota lapsuus- ja nuoruusvuosina hallitsi yltiöhelluntailainen ja ankara Mrs Winterson, joka koristeli vessanseinätkin raamattusitaateilla ja johon Jeanette pitää kautta kirjan etäisyyttä käyttämällä hänestä juurikin edellä mainittua ilmaisua. Kirjasta löytyy myös Mr Winterson, mutta vaimonsa persoonasta johtuen hän jää enempi taustahenkilöksi.
Jeanette oli yksinäinen lapsi, jolle uskollisinta ja luotettavinta turvaa tarjosivat kirjat. Hän vertaakin omaa adoptiolapsen asemaansa kirjaan, josta puuttuvat alkusivut. Why be happy tihkuu vahvanektarista rakkautta kirjallisuutta kohtaan ja osoittaa, miten valtava merkitys kirjoilla voi ihmiselle olla. Pikku hiljaa sanat alkavat muodostaa siltoja ja nakertaa hiljaisuutta.
Words are the part of silence that can be spoken.
[...]
A book is magic carpet that flies you off elsewhere. A book is a door.
Jeanetten muistelmat sisältävät useita rangaistuksiin liittyviä kohtia, joista lukiessa tekisi mieli kuristaa Mrs Winterson. Henkimanauksen ohella yksi ehdottomasti raakalaismaisimmista teoista on, kun Mrs W polttaa Jeanetten omilla rahoillaan ostamat kirjat. Paradoksaalista kyllä tämä teko ajaa Jeanetten entistä vahvemmin kirjojen ja kirjoittamisen pariin ja jos Mrs Wintersonin tarkoituksena oli Jeanetten kirjat polttamalla erottaa hänet kirjoista oli vaikutus täysin päinvastainen.
Why be Happy osoittaa, että ihminen ei pysty määräämään toisen ihmisen elämästä ja siitä, miten tuon toisen ihmisen pitäisi elää. Yrityksenpuutteesta Mrs Wintersonia ei voi syyttää, sillä hän muutti jopa Jane Eyren loppuratkaisun niin että hän pani Janen valitsemaan romanttisvaarallisen Mr Rochesterin sijasta kirjan hyviksen St. John Riversin.
Why be Happy on Jeanetten matka itsekseen läpi olosuhteiden, jossa hän on adoptioäidilleen jatkuvasti vääränlainen ja tämä muistuttaakin usein, että paholainen sai hänet valitsemaan lapsen väärästä kehdosta. Jeanetten ensimmäinen "virhe" oli hänen sukupuolensa, sillä Mrs Winterson olisi mieluummin adoptoinut poikalapsen.
Wintersonin romaani keskittyy pitkälti Jeanetten lapsuuskokemuksiin, mutta siinä käsitellään myös Jeanetten elämää aikuisena, jolloin hän joutuu kyseenalaistamaan ne rakennelmat, joiden varaan hän on elämänsä rakentanut. Vero, jonka Jeanette joutuu maksamaan siitä, että hän ei ole saanut lapsena hyväksyntää on korkea ja Jeanette päätyy yrittämään itsemurhaa.
Why be Happy on rankoista kuvauksistaan huolimatta (tai niiden takia) varsinainen voimakirja, joka todistaa, että ihmisellä on uskomaton kyky selviytyä. Kaikille niille, joiden lähipiiri ei hyväksy heidän seksuaalista suuntautumistaan tämä kirja antaa uskoa ja luottamusta, että kaikki kyllä loppujen lopuksi järjestyy. She could do it. You can do it.
Jeanette Winterson: Why be happy when you could be normal? (2011)
230 sivua
Kustantaja: Jonathan Cape
Helmet lukuhaaste, kohta 36 Elämäkerta tai muistelmateos
yksi mielikirjoistani ❤️
VastaaPoistaKiva kuulla Hannele. Yllätyin, miten valtavan hieno teos tämä on.
PoistaOlen katsellut tätä kirjaa vähän sillä silmällä, että lukisin tämän joskus. Harmillisesti en ole löytänyt tätä kirjastoista, joten pitänee harkita omaan hyllyyn hankkimista.
VastaaPoistaHelmet-kirjastosta tämä ainakin löytyy, koska sieltä sen lainasin. Rikhardinkadun kirjastossa tämä osui silmiini palautettujen kirjojen joukossa ja sitä ennen en ollut tästä kirjasta edes kuullut. Suosittelen vahvasti ja uskon, että esim. juuri sinä pitäisit tästä.
PoistaHieno kirja pride-viikolle! Meillä oli joskus lukupiirikirjana tuo Ei appelsiini ole ainoa hedelmä. On jonkinlainen epämääräinen vaikutelma, ettei se ollut niin hyvä kuin olisin toivonut, mutta harmillisesti en ole kirjoittanut siitä mitään muistiin (sen on siis täytynyt olla yli 4 vuotta sitten, ennen blogini perustamista). Pitäisi varmaan antaa Wintersonille uusi mahdollisuus.
VastaaPoistaWintersonin kirjat ei mun mielestä ole helpoimmasta päästä rakenteensa puolesta. Tosin en ennen tätä kirjaa ollut lukenut häneltä mitään vuosiin. Nämä muistelmat ovat selkeää suoraa vahvaa kerrontaa. Tekisi mieli käyttää muotisanaa 'huikea.' Hups, käytin jo :D
PoistaTällä kirjalla on kyllä hyvin valittu nimi!
VastaaPoistaSamaa mieltä. Nimi lähenee täydellisyyttä.
PoistaTämä on kiinnostanut siitä lähtien kun luin Ei appelsiini ole ainoa hedelmän. En vain ole saanut aikaiseksi tarttua. Winterson osaa käsitellä uskonnollisen väkivallan ja vallan käytön teemoja aika taitavasti.
VastaaPoistaOn niin kivaa kun blogit ja sosiaalisen median kanavat täyttyvät nyt Pridesta. Näitä on niin mukavaa lukea. Antoisaa Pride-viikkoa sinullekin.
Winterson on kyllä taitava ja tämä kirja on suorastaan ihonalainen. Suosittelen vahvasti.
PoistaTosi paljon on tänä vuonna pride näkynyt, joka on ilahduttavaa. Omat suunnitelmat on jääneet työkiireiden alle, mutta yritän vielä, että sunnuntaille saisin yhden postauksen. Nautiskellaan!