Vuosi 2023 ei ollut lukemisen kannalta kovinkaan hyvä. Luin kyllä, mutta usein jouduin huomaamaan, että lukemiseni oli pintapuolista. Luin ikään kuin tottumuksesta pääsemättä lukemaani sen syvemmälle. Toki ilahduttavia poikkeuksiakin oli, mutta varsinainen lukuhurma löytyi vasta marraskuussa.
Goodreadsin mukaan luin 83 kirjaa ja 20.695 sivua. Osan kirjoista kuuntelin ja muutama teos on vielä kirjaamatta Goodreadsiin, koska teen kirjaukset vasta, kun olen kirjoittanut kirjasta joko blogiini tai instagramiin.
Henkilökohtaisten isojen elämänmuutosten lisäksi lukemiseeni vaikutti se, että olin Tanssiva Karhu -runokilpailun raadissa, ja ehdokasrunokokoelmiin tutustuminen vei aikaani huomattavasti. Näitä kokoelmia en ole kirjannut Goodreadsiin. Jos olisin lukemieni kirjojen määrä kasvaisi useilla kymmenillä.
Keväällä 2023 suoritin avoimessa yliopistossa esseekurssin, joka osaltaan vaikutti siihen, että muulle lukemiselle jäi vähemmän aikaa. Esseitä sitten tulikin luettua ihan kelpo määrä. Mm. Paavolaista, Paasilinnaa, Nyléniä, Melenderiä, Hosseinia, Woolfia.
Koen hirveän vaikeaksi nostaa esiin lukemiani kirjoja, koska se edellyttää teosten asettamista arvorjärjestykseen, joka taas tuntuu epämiellyttävältä vallankäytöltä.
Tässä kuitenkin poimintoja 2023 vuonna lukemistani teoksista erilaisin epämääräisin kriteerein:
Blogin luetuin teksti vuonna 2023:
Emilia Männynväli: Toiste en suostu katoamaan
*
Ilahduttavia esikoisteoksia:
Jenna Viro: Tuhkimoleikkaus
Miska Valos: Sisäsiisti
Laura Finska: Muut esille tulevat asiat
*
Tuttua, rakastettua, mutta ei niin turvallista:
Deborah Levy: Kuumaa maitoa
*
Pettymyksiä:
Lina Wolff: Riivaus
Jennifer Egan: Piparkakkutalo
*
Henkilökohtaisesti yllättävän tärkeä:
Jamaica Kincaid: Lucy
*
Kaikkien pitäisi lukea:
Sara Al Husaini: Huono tyttö
Lora Lorenzo (yhdessä Baba Lybeckin kanssa): Lola
Mira Aurelia Eskelinen: Aavistus
Torrey Peters: Detransition, Baby
*
Vahvan kerronnan juhlaa:
Tara M. Stringfellow: Memphis
*
Yllättävän kiinnostava tuttavuus:
Catherine Lacey: Biography of X
*
Katse Eurooppaan:
Priscilla Morris: Black Butterflies
*
Kirja, joka ansaitsisi enemmän huomiota:
Satu Taskinen: Luomistyö
*
Sokereita pohjalla:
Édouard Louis: Muutos: metodi
Anu Kaaja: Rusetti
Ocean Vuong: Night sky with exit wounds
Niko Hallikainen: Suuri märkä salaisuus (teksti tulossa)
Pirkko Soininen: Kipulintu (teksti tulossa)
Ja näin vuodenvaihteessa on hyvä vielä vähän kiihottua.
Toivoin joululahjaksi Silvia Hosseinin uusinta kirjaa siinä uskossa, että se olisi esseekokoelma. No, ei ollutkaan, vaan Kirjallisuuden kiihottava historia on tietokirja, jossa Hosseini kartoittaa eroottisen ja pornografisen kirjallisuuden historiaa.
Teos on taattua Hosseinia, niin luettavaa tekstiä, että ahmin koko kirjan parissa vuorokaudessa yöunieni kustannuksella.
Kirjallisuuden kiihottava historia etenee kronologiseti aikaukausien mukaan. Se alkaa antiikista, jatkuu keskiajan ja renessansin halki valistuksen aikaan ja romantiikkaan ja edelleen surrealismiin, naturalismiin, symbolismiin ja dekandenssiin. Myös modernismin ja postmodernismin ajan kirjalliset seksikuvaukset pääsevät esiin ja lopussa Hosseini tarkastelee myös nykykirjallisuutta.
Kuten kirjallisuushistorioissa yleensä maukkaimmat osat liittyvät menneisyyteen. Sen sijaan nykyaikaa käsittelevä osa vaikuttaa sattumanvaraiselta, joka ei ole niinkään Hosseini vika, vaan johtuu enempi siitä, että tarvittavaa aikajännetta tarkastelun kohteena oleviin teoksiin ei vielä ole.
Kirjasta löytyy monenlaisia haluja ja himoja, mutta samalla se toimii yleisempänäkin katsauksena kirjallisuuden historiaan sekä eri aikojen moraalikäsityksiin. Teos on varustettu kattavalla lähdeluettelolla ja lisätietoja kerrottuun tuovat alaviitteet.
Minulle parasta tässä teoksessa on Hosseinin oma ääni ja hänelle tunnusomainen tapa törmäyttää toisiinsa yllättäviä asioita. Defoen Moll Flandersin kohdalla Hosseini kirjoittaa:
"Moll Flanders on siis 1700-luvun vastine Mimmit sijoittaa -tyyppisille podcasteille ja raha-aiheisille itseapukirjoille."
Futurismia kuvaavassa jaksossa Hosseini toteaa futurismin perustajasta Filippo Marinettista:
"Jos Marinetti eläisi, hän olisi todennäköisesti ensimmäisten joukossa jonottamassa uusinta iPhonea tai vehkeilemässä jotain outoa Elon Muskin kanssa."
Jos joku on siinä käsityksessä, että erotiikka ja porno ovat nykyajan ilmiöitä niin Kirjallisuuden kiihottavan historian jälkeen voi tunnustaa olleensa väärässä.
Kirjallisuuden kiihottava historia on mukaansatempaava eroottinen aikamatka, jolla voi törmätä ...... kaikenlaiseen.
Silvia Hosseini: Kirjallisuuden kiihottava historia
379 sivua
Gummerus (2023)
Kommentit
Lähetä kommentti