Siirry pääsisältöön

Margaret Atwood: Hag-Seed

Let your indulgence set me free.

Margaret Atwoodin Hag Seed on osa Virginia ja Leonald Woolfin vuonna 1917 perustaman Hogarth Press -kustantamon Shakespeare-projektia, jossa uudelleenkirjoitetaan Shakespearen näytelmiä. * Atwoodin teoksen pohjalla on Shakespearen näytelmä Myrsky (The Tempest). Romaanin lukemiseksi ei vaadita Myrskyn etukäteistuntemusta, mutta lukija voi halutessaan tutustua ennen lukemista kirjan lopusta löytyvään Myrskyn tiivistelmään.

En ole lukenut Atwoodia vuosiin ja olen juuttunut ajatukseen, että Yli veden (Surfacing, 1972) on lähes tulkoon ylittämätön teos hänen tuotannossaan. Niinpä melkein jännitti pitkästä aikaa käydä käsiksi Atwoodin tekstiin ja pakko tunnustaa heti kättelyssä, että hänen kaikkinainen taituruutensa vakuutti heti teoksen alusta lähtien.

Hag-Seed on teatterin taiteellisena johtajana toimivan Felixin tarina. Felixin, joka heti teoksen alussaa saa potkut ja jonka henkilökohtaista tragediakuormaa jo ennestään rasittaa sekä hänen vaimonsa että tyttärensä kuolema. Se on klassisin aineksin rakennettu kertomus surun kanssa elämisestä, jaloilleen nousemista ja kostosta.

Myrsky on tässä romaanissa sekä Shakespearen näytelmä, että moniaalle ulottuva metafora, jonka läpi Atwood puristaa Felixin elämän. Kuinka ollakaan Felix saa matalan profiilin vuosien jälkeen työtä Fletcherin vankilasta, jossa hän yhdessä vankien kanssa valmistaa vuosittain aina yhden Shakespearen näytelmän. Kyse on kuitenkin jostain aivan muusta kuin "näin näytelmät pelastavat maailman" -banaliteetista, sillä Atwoodin taito kutoa yhteen Felixin henkilökohtainen katastrofi, sen käsittely ja katarttinen kosto tuottavat tässä romaanissa interaktiivista teatteria, joka saa ihokarvat tanssimaan.

Hag-Seedissä Myrskyn näyttämöllepano vankilassa kasvaa Felixin psyyken projektiksi, joka vankien osalta toimii myös psykodraaman kaltaisena spektaakkelina. Atwoodin nerokkuus on tässä romaanissa huikeaa. Hänen tapansa asettaa rinnakkainen Felix ja Prospero, veistää heidät yhdeksi puuksi ja luoda vankien esittämän näytelmän kautta yhteinen vapautuksen tila saa haukkomaan henkeä. Tätä romaania lukiessa tuntuu siltä, että Atwood pystyy mihin tahansa. Hän yhdistää vankien vuorosanoihin suvereenisti räppiä, ottaa mukaan mysteerin aineksia ja luo keitoksen, jota tekee mieli ahmia kauhalla.

Ja niin. Tärkein on tässä:

Let your indulgence set me free.



Margaret Atwood: Hag-Seed - The Tempest Retold (2016)
293 sivua
Kustantaja: Penguin Random House
#naistenviikko


*

Muita Shakespeare-projektiin liittyviä teoksia:

Tracy Chevalier: New Boy (Othello)
Gillian Flynn: tulossa 2021 (Hamlet)
Howard Jacobson: Shylock is my Name (The Merchant of Venice)
Jo Nesbo: tulossa 2018 (Macbeth)
Edward St. Aubyn: tulossa 2018 (King Lear)
Anne Tyler: Vinegal Girl (The Taming of the Screw)
Jeanette Winterson: The Gap of Time (The Winter's Tale)

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lauri Viita: Betonimylläri ja muita runoja - BAR Finland, 12

Jos nyt kävisi niin, että Alepan kassajonossa joku väittäisi, että Lauri Viidan Betonimylläri on paras koskaan Suomessa julkaistu esikoisteos, en alkaisi väittämään vastaan. Kirjan takakannesta löytyy seuraavia mainintoja: "Todella alkuperäinen, omalaatuinen kyky" (Lauri Viljanen, HS) "Hehkuvaa laavaa, joka vyöryy vastustamattoman sisäisen paineen alta." (Holger Lybäck, Finsk Tidskrift) "Suurta voi syntyä odottamatta, ja tässä näyttää tapahtuneen nousu suoraan huipulle." (Hämeen kansa) * Viidan esikoiskokoelman tyyppipiirteitä on runonsisäinen liikehdintä, jossa ylevä ja suuri muuttuu arkipäiväiseksi ja konkreettiseksi tai vaihtaa paikkaa usemman kerran.  Runo 'Alfhild' alkaa säkeillä: Äidit vain, nuo toivossa väkevät, Jumalan näkevät Ja päättyy säkeisiin: Niin suuri on Jumalan taivas ja maa, oi lapseni rakastakaa Näiden ylevien ja perinteisenkuuloisten säkeiden välissä isä ja äiti kulkevat peräkanaa ja morsiuspari ostaa p

Astrid Lindgren: Ronja Ryövärintytär

Kakkiaiset olivat enimmäkseen kilttejä ja rauhallisia maahisia, jotka eivät tehneet pahaa. Mutta nämä, jotka seisoivat tuijottamassa Ronjaa typerillä silmillään, olivat selvästikin tyytymättömiä. Ne röhkivät ja huokailivat, ja muuan niistä sanoi synkästi: - Miks vaa hää sillai tekkee? Ja pian muut yhtyivät kuoroon: - Miksvai hää sillai? Rikkomaks katon, miksvai noinikkä, noinikkä? Meidän perheen rakastetuin klassikko on Astrid Lindgrenin 'Ronja Ryövärintytär' (Ronja Rövardotter, 1981). Siitä, että näin on, olen hyvin iloinen, sillä tuskinpa voisi tyttölapselle olla parempaa kirjallista esikuvaa kuin Ronja. Koska olen lukenut teoksen useampia kertoja tyttärelleni, on ollut mukavaa, että Lindgrenin tarina on niin iki-koskettava, että se puhuttelee kerta toisensa jälkeen myös aikuista lukijaa. Kun tyttäreni oppi lukemaan, 'Ronja' oli ensimmäisiä kirjoja, jonka hän luki itsekseen. Hän on katsonut moneen kertaan myös teoksesta tehdyn elokuvan. Yksi Ronja-huip

Rakas Viro -haaste -jatkuu kunnes 100 panosta kasassa

Elämässä on ihan tarpeeksi haastetta ilman uusiakin haasteita, mutta siitä huolimatta en voi vastustaa kiusausta perustaa viroaiheista haastetta. Kyllä sitä nyt yhden haasteen verran pitää rakkaan naapurin synttäreitä juhlia. Tehdäänpäs tämä nyt mahdollisimman helpoksi eli homma menee niin, että Rakas Viro-haasteeseen voi osallistua millä tahansa Viroon liittyvällä panoksella, kunhan kertoo asiasta tämän postauksen kommenteissa / somessa. Voi lukea virolaisia kirjoja, novelleja ja runoja. Katsoa virolaisia elokuvia. Käydä Virossa teatterissa tai muussa häppeningissä. Käydä virolaisten taiteilijoiden näyttelyissä. Matkustaa Viron ja kirjoittaa siitä matkakertomuksen. Ottaa valokuvan jostain virolaisesta kohteesta. Halata virolaista  ystävää. Käydä Eeestin herkussa ostamassa possulimua. Äänestää Viroa Euroviisuissa. Tai mitä nyt keksitkin. Ilmoita osallistumisestasi ja panoksestasi tämän haasteen kommenteissa. Nostan panokset tähän varsinaiseen post