Siirry pääsisältöön

Henkilökohtaisia paljastuksia kirjahyllyn kertomina

Norkulle kiitos kysymyshaasteesta. Tämä olikin niin mielenkiintoinen haaste, että vastaaminenkin on pitkittynyt, kun olen tutkaillut kirjahyllyjä ja yrittänyt löytää mahdollisimman osuvan vastauksen. Se taas on tarkoittanut, että on on pitänyt miettiä, haluanko vastata niin, että vastaukset kuvaavat itseäni vai haluanko vastata sellaisten teosten nimillä, jotka ovat olleet itselleni erityisen tärkeitä lukukokemuksia. Entä pitäisikö ottaa huomioon myös teoksen tematiikan sopivuus omaan elämään ja elämänkokemuksiin. Lopulliset vastaukset ovat tasapainoilua em. vaihtoehtojen välillä. Seuraaviksi vastaajiksi haastan: Katjan, Erjan ja Hannan


1. Oletko mies vai nainen? A white woman on a green bicycle

2. Kuvaile itseäsi. Nimeni on Isbjörg. Olen leijona


3. Mitä elämä sinulle merkitsee? Tales of mystery and imagination

4. Kuinka voit? 
In search of our mothers' garden

5. Kuvaile nykyistä asuinpaikkaasi. Buddha of suburbia

6. Mihin haluaisit matkustaa? The New York trilogy

7. Kuvaile parasta ystävääsi. Ronja Ryövärintytär

8. Mikä on lempivärisi? Laulu tulipunaisesta kukasta

 9. Millainen sää on nyt? Det kalla landet


10. Mikä on mielestäsi paras vuorokaudenaika? I de lange nætter 

11. Jos elämästäsi tehtäisiin tv-sarja, mikä sen nimi olisi?  A tale for the time being

12. Millainen on parisuhteesi? Mig äger ingen

13. Mitä pelkäät? People of forever are not afraid


14. Päivän mietelause. Everything good will come


15. Minkä neuvon haluaisit antaa?  Älä käy yöhön yksin


16. Miten haluaisit kuolla? Lempeä kuolema

Kommentit

  1. Kiitos haasteesta. Näitä on mukava miettiä, vastaan varmasti jo tulevalla viikolla.

    Ronja Ryövärintytär parhaana ystävänä on varmasti ihan huippu ja neuvo, jonka haluat antaa on hyvä - samalla kertaa järkevä ja runollinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavaa, että otat haasteen vastaan. Odotan vastauksiasi jännityksellä.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Suomalaiset kirja-aiheiset podcastit

Kuunteletko kirja-aiheisia podcasteja? Omalta osaltani voin todeta, että olen suorastaan riippuvainen niistä, sillä kirja-podcastit ovat mainio tapa pysyä pinnalla sen suhteen, mitä kirjamaailmassa tapahtuu ja vaikka itse olen tosi huono äänikirjojen kuuntelija ainakin toistaiseksi niin podcasteja tulee kuunnelluksi paljonkin. Kuuntelen niitä lähinnä työmatkoilla tai tarkkaan ottaen kuvio menee niin, että kuuntelen podcasteja kävellessä ja sen osan matkasta, jonka matkustan junalla, luen kirjaa. Joku prioriteetti se nyt sentään olla pitää. Ensimmäinen kirja-podcast, jota säännöllisesti aloin kuunnella oli Mellan raderna , joka viime aikoina on jäänyt omassa kuuntelussani valitettavassa määrin Sivumennen -podcastin alle. Mellan raderna on kiinnostava, koska siinä käsitellään vähän eri kirjallisuutta kuin mikä suomalaisessa kirjallisuuskeskustelussa on pinnalla. Juontajista Peppe Öhman on suomenruotsalainen ja Karin Jihde ruotsalainen ja se tekee tästä podcastista oikein piristävän

Petra Forstén: Kadonneet tytöt

En ollut lukenut Petra Forsténin Kadonneita tyttöjä edes puoleen väliin, kun jo tiesin, mikä tulisi olemaan ensimmäinen tästä teoksesta kirjoittamani lause. Toki siinä vaiheessa oli vielä olemassa riski, että teos muuttaisi kurssia tavalla, joka pakottaisi vaihtamaan kyseisen lauseen.  Niin ei käynyt ja se lause kuuluu: Kadonneet tytöt ei ole mikään tavanomainen esikoisromaani. Forsténin kerronta nimittäin on niin taidokasta, että sen kaltaista tulee yleensä esiin vasta kirjailijan myöhemmissä teoksissa.  Kadonneista tytöistä näkyy, että Forstén on lukenut paljon ja hänen lukemansa on muuttunut kirjalliseksi ja kerronnalliseksi pääomaksi. Kaikille niille, joiden ensisijainen tavoite on olla kirjailija tämä teos on hyvä muistutus siitä, että kirjoittaminen alkaa lukemisesta. * Kadonneiden tyttöjen lähtöasetelma on kutkuttava. Teoksen päähenkilö Agnes on ollut teini-ikäisenä osa viiden tytön muodostamaa Laumaa ja tyttöjen, nyt jo naisten, on määrä tavata 20 vuoden tauon jälkeen. Agnes, j

Rachel Cusk: Toinen paikka (Second place)

  "Miksi kaikki on aina todellisempaa jälkeenpäin eikä tapahtumisen hetkellä?" "Why are things more actual afterward than when they happen?" Aloitin matkani Rachel Cuskin teosten parissa vuonna 2016, jolloin luin hänen romaaninsa (ja kuten myöhemmin kävi ilmi romaanitrilogiansa ensimmäisen osan) Outline (suom. Ääriviivat). Kirjoitin siitä mm. näin: "Outline ymmärtää minua. Se ymmärtää minua paremmin kuin moni ihminen, jonka tunnen. Se vastailee kysymyksiini ilman että minun tarvitsee niitä edes esittää. Se vastailee niihin kysymyksiin, joita harva haluaa edes kuulla, saati sitten pohtia. Se saa minut tuntemaan, että juuri sellaisena kuin olen, en ole yksin." Nyt olen uudenlaisessa tilanteessa, sillä Toinen paikka (Second place) on vaikeampi romaani kuin mikään aiemmin Cuskilta lukemani. Outlinen lisäksi olen lukenut häneltä myös teokset Transit (suom. Siirtymä), Kudos (suom. Kunnia) ja Coventry (ei suomennettu). Nyt en voi sanoa millään varmuudella, e