- Häh?
- En minäkään, mutta nyt luin ja voi ihmislaji, teidän kannattais tehdä samoin
Pahaa aavistamaton lukija voi erehtyä hyväksymään kokonaisuuden aidoksi.
Edellä oleva varoitus lukijan on hyvä pitää mielessään, sillä Laura Laakson esikoisromaani Mrs. Milkyway ei ole sitä miltä se ensin näyttää tai tuntuu.
Kun varoitus on nyt esitetty on tervetulotoivotuksen vuoro.
Welcome to this Very Inciting Passion flight over the fucking rainbow. Please fasten your chastity belt and stow your private under the seat in front of you or in the overhead binary poop holes.
Kuulostaako levottomalta? Tai kummalliselta? Maltahan hetki.
Mrs. Milkyway kertoo vähän yli viisikymppisestä luovan kirjoittamisterapian ja psykonaalyyttisen kirjallisuudentutkimuksen uranuurtajanaisesta. Hänen tehtävänään on ottaa selkoa kadonneen lentokoneen matkustajasta, joka oli ollut aiemmin hänen kirjoituskurssillaan.
Edellisessä kappaleessa kerrottu on lentokoneen runko, eikä sen perusteella voi tehdä tulkintoja koneen istuimista tai tarjoilusta. Lentokapteenin iästä nyt puhumattakaan.
Mrs. Milkyway on kokeellista kirjallisuutta, jossa paikoin olen aistivinani henkäyksiä Paul Austerin New York -trilogiasta. Se on villi ja ihastuttavan sopeutumaton romaani, joka ei avaa itseään kiltisti lukijan tarkastelulle. Se haastaa ja härnää ja juuri siitä syntyy sen viehtymys.
Päätarinan rinnalla kulkee kirjoituskurssilla olleen naisen kirjoittama tarina sekä kertomus tytöstä nimeltä Pan. Siitä, miten nämä tarinat liittyvät tai eivät liity toisiinsa tarjotaan vihjeitä enemmän ja vähemmän hienovaraisesti pitkin matkaa. Itse tunsin suurta riemua, kun olettamukseni saivat vahvistuksia ilman että Laakso olisi tarjoillut niin sanottua lopullista totuutta. On taitolaji uskaltaa jättää niin paljon ilmaan roikkumaan kuin tässä romaanissa tapahtuu ja tehdä se niin, että itse romaani ei siitä kärsi.
Mrs. Milkyway on postmoderni ja psykoanalyyttinen teos, jos sitä niin haluaa lukea. Muitakin vaihtoehtoja toki on.
Keskeisessä sijalla Laakson romaanissa on kirjoittaminen. Kertoja kommentoi matkustajanaisen käsikirjoitusta ja nostaa esiin kirjoittamiseen liittyviä ongelmia. Omaa kirjoittamistaan hän pakenee muiden teksteihin ja esittää kirjoittamattomuudelleen tekosyitä. Samalla Mrs. Milkyway romaanina flirttailee lukiijan ja tämän tulkintayritysten kanssa.
En sitä paitsi mitenkään voinut ottaa riskiä siitä, että joutuisin naurunalaiseksi, että olisin paitsi naurettava kyvytön guru myös abstinenssini menettänyt ammattilainen, jonka vähäpätöisiä aivoituksia, piiloviestejä ja häpeällisiä rivinvälejä fiksut lukijat tonkisivat ja tekisivät niistä johtopäätöksiä.
Tongittavaa Mrs. Milkywayssä todellakin riittää. Niin kutkuttavaa kuin Laakson romaanin tulkinta olisikin vaarana on, että tulkitsemalla tulisin Mrs Milkywayn avaamisen sijasta sulkeneeksi sen. Tämä tulkinnallinen ongelma pitää tietysti jossain määrin paikkansa kaikkien teosten kohdalla, mutta erityisesti kokeellisempien tekstien kohdalla vaarana on, että tulkinta lyö liiaksi lukkoon ja kaventaa teoksen potentiaalisia merkityshorisontteja.
Mrs. Milkyway on ehdottomasti enemmän kuin tulkintansa. Se on parhaimmillaan mahdollisuuksien kenttänä, jolla seisoskelevia pelaajia lukija voi siirrellä ja luoda erilaisia pelitaktiikoita.
Laakson teksti on lennokasta ja paikoin tajunnanvirtaista. Mukana on runsaasti intertekstuaalisia elementtejä ja erityisesti Virginia Woolfin romaani Mrs. Dalloway on Mrs. Milkywayssä keskeisessä roolissa. Tässä teoksessa käsikirjoitukset metelöivät ja teoksen loppupuolelta löytyy myös jakso, jossa kieli on huomattavan humalassa.
Olisi ehkä liioiteltua sanoa, että Laakson romaani on surrealismia, mutta se on kyllä sur realisme - realisimin yläpuolella. Mitä tämä tarkoittaa on väärä kysymys Mrs. Milkywayn kohdalla ja kertoo jo itsessään halusta alistaa tämä teos preparaatiksi mikroskooppitutkimusta varten.
Laakson romaani on parhaimmillaan, kun sen ottaa vastaan sellaisena kuin se on yrittämättä pakottaa sitä suuntaan tai toiseen. Antamalla sen vaeltaa alitajunnan liukkaita reittejä ja jättää jälkensä, joiden muoto on osin tuntematon. Mrs. Milkyway on erinomaisen tervetullut ja kokeellisesti kiinnostava teos, jolle toivotan hyvää matkaa läpi pilvien ja avaran taivaan.
Laura Laakso: Mrs. Milkyway
179 sivua
Aviador (2019)
Kiitos kustantajalle kirjasta!
Huh - hurja ja hieno, vaikka en ehkä oikein ymmärtänytkään. Hihittelin itsekseni etenkin siellä loppupuolella!
VastaaPoistaTykkäsin kyllä kovin. Erityisen hienosti tässä kirjassa minusta vihjattiin, mutta mitään ei lyöty niin kovin lopullisesti lukkoon, vaan lukijalle jätettiin mahdollisuus pohtia tarinan käänteitä. Joo loppupuolella oli aikamoinen komediameno välillä.
PoistaMelkoista pölläkkätä, ettei Vanha Mies taho enää tippumatta kyydissä pysyä, vaan pakko on koska meno on mukavatakin:
VastaaPoistahttp://hikkaj.blogspot.com/2019/02/juutas-kakriaisen-ja-jooseppi-kenkkusen.html
Pölläkkä onkin mulle ihan uus sana, mutta luulen, että se kuvaa oikein mainiosti Mrs. Milkywaytä. Kävinkin lukemassa tekstisi ja se myöskin oli ilo.
PoistaOmppu Martin,
Poistaethän pahastu: Lainasin Sinun löytämäsi juonennykerön Milkywaysta - itse en kyennyt tuonkaan vertaa löytämään pohjajuonta kaiken kaman alta; siis Kirjavinkeissä lähiaikoina (n. viikko) syväanalyysini Laakson erikoisesta esikoisesta. Tykkään. :)
En ollenkaan pahastu. Oletan kuitenkin, että mainitset mistä tietosi on peräisin. Sehän on vaan yksi tapa lähestyä teosta, eikä mitenkään automaattisesti välttämättä edes paras.
PoistaNyt ennätin taas blogisi pariin ja mitä löysinkään! Psykoanalyysi on niin lähellä mun sydäntäni, ellei peräti sisällä siellä ihan sen syvyyksissä asti, että tämäkin kirja on nyt muistilistalla. Kiitos, Omppu! Ja Mrs. Dalloway on ollut joskus niin rakas, että vihdoin ostin sen itselleni. Kunhan nyt ehdin senkin joskus lukea...
VastaaPoistaMrs Milkyway oli hieno tuttavuus. Pitäisi lukea hieman tutkivammalla otteella vielä uudestaan, sillä tässä kirjassa piisaa kerroksia
Poista