KOOSTERUNO à la #runo18




#Runo18-haasteen ohje kuului:

"Haasteen päätteeksi jokainen julkaisee "oman" runon, joka muodostetaan luettujen runokokoelmien nimistä ja jota kukin voi halutessaan täydentää omilla sanoillaan. Luettujen runokokoelmien nimet tulee kuitenkin erottaa selvästi kokonaisuudesta esimerkiksi lihavoimalla tai kursivoimalla."

Tässä oma koosterunoni.






Minulla on Uutisia!
muutamia Merkintöjä sinulle
ennen kuin lakkaan olemasta
kanssasi naimisissa
tai Tunnustus, mikäli herra niin haluaa

Minä lähden Merveli ja Saaren runot kainalossani,
sydämen paikalla Kivikuu
taivas vinkuu kuin modeemi ysärillä
tähtien Tuulisolmut levällään

Minä lähden, sillä Rakkauden aakkosissa
kuten
varmasti
tiedät
kuten
kaiken tiedät
Vuosisadan rakkaussota löytyy O:sta

Minä lähden, sillä juuri

nyt

Tulevaisuus on meneillään
en pyydä sinua uskomaan
Kunhan sanon, älä pelkää
en minä unohda sinua, joka kirjoitit varaston aina Varisto

minä lähden, sillä Metropolis kutsuu
sen absintttia värisevä Camouflage
sen rakkaudesta raukeankalpeat Siskot, 
veljet

Minä lähden ja jätän pöydälle
elämäkertani
Orjan kirjan
voit ojentaa sen ohjeeksi seuraajalleni

Minä lähden, jotta minusta ei ihan vielä tulisi Multaa
Tuuli ja kissa saattavat minut laiturille
astun Imagoon ja vedän moottorin käyntiin

Kun minä lähden
aika itkee ja tekee horjuvan Grand pliéen
ruumiini repeää yli Koko meren laajuuden
ja symboliseen järjestykseen lyödään tarra,
joka kantaa nimeä Änimling





Yllä olevassa runossa mainitut kokoelmat:

Tuija Välipakka: Uutisia!
Tua Forsström: Merkintöjä
Miia Kontro:Tunnustus
Helena Sinervo: Merveli
Johanna Venho: Saaren runot
Anu Laitila (toim.): Kivikuu
Tuulisolmut - valikoima saamelaista nykyrunoutta
Katrin Käldmaa: Rakkauden aakkoset
Ebba Witt-Brattström: Vuosisadan rakkaussota
Doris Kareva: Tulevaisuus on meneillään
Rae Armantrout: Kunhan sanon
Susinukke Kosola: Varisto
Saila Susiluoto: Metropolis
Satu Manninen: Camouflage
Kaisa Ijäs: Siskot, veljet
Heli Slung: Orjan kirja
Tiina Lehikoinen: Multa
Lassi Hyvärinen: Tuuli ja kissa
Veera Antsalo: Imago
Raisa Jäntti: Grand plié
Kaija Rantakari: Koko meren laajuus
Stina Saari: Änimling


Linkit runopostauksiin löytyvät blogini Runot-välilehdeltä

Kommentit

  1. Margit30. joulukuuta 2018 klo 9.43

    Upea. En osaa muuta sanoa.

    VastaaPoista
  2. Tuomas30. joulukuuta 2018 klo 10.18

    Tämä on loistava! Voimakasta tunteen paloa ja eetosta on. Änimling etsiytyy näissä selvästi aina loppuun, sitä on jotenkin hankala sijoittaa muualle. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Reader, why did I marry him?30. joulukuuta 2018 klo 19.12

      Olen voimakastunteellinen sielu 😅Tässä oli vaikeinta se, kun jatkuvasti tuli uutta mieleen, mutta sitten annoin vaan olla ja julkaisin. Totta, Änimling menee helposti loppuu 😀

      Poista
  3. riitta k30. joulukuuta 2018 klo 11.17

    Upean runon koostit näinkin monesta kokoelmasta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Reader, why did I marry him?30. joulukuuta 2018 klo 19.13

      Kiitos Riitta. Laitoin suunnilleen mitä nyt vaan ensiksi tuli mieleen. Jatketaan harjoituksia 😀

      Poista
  4. AilaKaarina30. joulukuuta 2018 klo 17.43

    Selvästi olet vielä runoilijakin ♥. Ihana!

    VastaaPoista
  5. Mannilainen30. joulukuuta 2018 klo 20.21

    Aivan uskomattoman hieno runo! Minun pitäisi ehtiä vielä yksi runopostaus kirjoittaa ja sitten on oman runon aika. Vielä yritän tänä vuonna ennättää, vaikka flunssa ja huominen työpäivä yrittää estää tekemisiäni. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Reader, why did I marry him?1. tammikuuta 2019 klo 14.16

      Kiitos, vaikka tiedä nyt sen hienoudesta. Etenin taktiikalla, tämä kohta tulis tähän ja tämä tähän ja sitten julkaisin, koska tiesin, että jos alan miettimään ja pohtimaan niin ei tule valmista ikinä.
      Toivottavasti flunssa on jo helpottanut. Työt ne kovasti estävät tätä harrastamista 😅, minkäs teet. Hyvää uutta vuotta! ❤️

      Poista
  6. Paula31. joulukuuta 2018 klo 12.54

    Onpa tosiaan hieno runo, kokonainen tarina! Ja kokoelmat kaikki kotimaisia.

    VastaaPoista
  7. Paula31. joulukuuta 2018 klo 12.59

    Tai olihan siinä muutama muunmaalainenkin. Tuulisomut, jonka itsekin luin, sekä Witt-Brattström, Kareva ja Armantrout. :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Reader, why did I marry him?1. tammikuuta 2019 klo 14.18

      Aika pitkälti tosiaan oli kotimaisia kokoelmia luvussa tänä vuonna. Jotenkin runoudessa huomaan hakeutuvani paljon enemmän kotimaisten tekstien ääreen kuin proosan kohdalla. Mistä se sitten kertoo, jos mistään. Hyvää uutta vuotta ❤️

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lauri Viita: Betonimylläri ja muita runoja - BAR Finland, 12

Kuva
Jos nyt kävisi niin, että Alepan kassajonossa joku väittäisi, että Lauri Viidan Betonimylläri on paras koskaan Suomessa julkaistu esikoisteos, en alkaisi väittämään vastaan. Kirjan takakannesta löytyy seuraavia mainintoja: "Todella alkuperäinen, omalaatuinen kyky" (Lauri Viljanen, HS) "Hehkuvaa laavaa, joka vyöryy vastustamattoman sisäisen paineen alta." (Holger Lybäck, Finsk Tidskrift) "Suurta voi syntyä odottamatta, ja tässä näyttää tapahtuneen nousu suoraan huipulle." (Hämeen kansa) * Viidan esikoiskokoelman tyyppipiirteitä on runonsisäinen liikehdintä, jossa ylevä ja suuri muuttuu arkipäiväiseksi ja konkreettiseksi tai vaihtaa paikkaa usemman kerran.  Runo 'Alfhild' alkaa säkeillä: Äidit vain, nuo toivossa väkevät, Jumalan näkevät Ja päättyy säkeisiin: Niin suuri on Jumalan taivas ja maa, oi lapseni rakastakaa Näiden ylevien ja perinteisenkuuloisten säkeiden välissä isä ja äiti kulkevat peräkanaa ja morsiuspari ostaa p...
Lue lisää

Pajtim Statovci: Lehmä synnyttää yöllä

Kuva
"Toi Pajtimin uus kirja. Halkeen"  kirjoitin ystävälleni kun olin lukenut Pajtim Statovcin romaanin Lehmä synnyttää yöllä . Kirjoitin juuri tälle ystävälleni, koska hänelläkin on halkeamisen kyky ja hän tietää heti, mistä on kysymys.  Instagramiin laitoin stoorin, jossa uhkasin lyödä niitä, jotka tiivistävät tämän romaanin sanoihin "hieno lukukokemus". Sanat, joilla kuvata haltioitunutta kokemusta lukemastaan ovat rajallisia, mutta "hieno lukukokemus" vetää latteudessaan vertaa sen kaltaisille ällöilmaisuille kuin masuasukki, paituli ja pientä purtavaa. Kun olen lukenut Lehmän en pysty rauhoittumaan. Tärisen ja kävelen pitkin asuntoani ja tuijotan ikkunasta syksyn värjäämiä puita. Kirpeys. Kauneus, joka on kuolemassa.  Ja pitäisi lähteä kauppaan. En voi nyt lähteä kauppaan. En voi tässä mielentilassa mennä minnekään, missä on vieraita ihmisiä.  Taivaan isä kiitos, että en ole kriitikko. Että en ole vaikkapa Pasi Huttunen, jolle Lehmä oli "epämiellytt...
Lue lisää

Jani Saxell: Aiheiden kirja - Uusia näkökulmia, teemoja ja tekniikoita luoville kirjoittajille

Kuva
Aiheiden kirja esittelee itsensä kirjoitusoppaana, mutta väitän, että Saxell on parhaimmillaan lukemisen innostajana.  Teos on jaettu teeman mukaan järjestettyihin osiin. Teemoja on seitsemän: - lapsuuden, nuoruuden ja aikuisuuden siirtymäriitit - maagisrealistiset ja kauhufantastiset kasvukertomukset - omaishoito ja surutyö kirjallisuudessa - kirjallisuuden, tv-sarjojen ja elokuvien antisankarit  - työläiskirjallisuus - aikalais- ja sukupolvikuvaukset - rajamaita ja erilaisia jakolinjoja tarkasteleva kirjallisuus. Jutun juoni on, että ensin Saxell esittelee kuhunkin teemaan liittyvää kirjallisuutta ja tämän esityksen lopuksi hän tarjoaa lukijalle kysymyksiä, joiden pohjalta tämä voi lähteä työstämään omaa tekstiään.  Saxellin miniesittelyt ovat kielellisesti rikkaita ja hersyviä, ja synnyttävät halun päästä lukemaan juuri sitä kirjaa, joka kulloinkin on käsittelyn aiheena. Kiitän Helmet-järjestelmää siitä, että varauksia voi olla vain 100 kappaletta. Muussa tapauksessa ....
Lue lisää