Siirry pääsisältöön

1918-haaste


Kuva: Muokattu yksityiskohta Vigelandin veistospuistosta

Vastakkainasettelujen aika on tässä ja nyt. Se on tässä ja nyt huomattavasti enemmän kuin vaikkapa 10 vuotta sitten.

Jo pitempään olen harkinnut tutustuvani Suomen sisällissotaa koskevaan kirjallisuuteen. Näin siksi, että tämä sota on jotakin, jota minun on hyvin vaikea ymmärtää. Usein kuvittelen tilannetta sodan päättyessä. Mietin, miten ihmiset, jotka kuuluivat sodassa eri puolille saattoivat sodan päätyttyä tulla toimeen keskenään. Ajattelen kahta ihmistä tekemässä töitä rinnakkain, rakentamassa yhdessä, puhaltamassa samaan hiileen - kahta ihmistä, jotka sodassa olivat valmiita tappamaan toisensa. Miten sellaisesta voi selvitä ihminen ja kansakunta? Miten pitkät ovat kansalaissodan jäljet? Miltä ne näyttävät tänään, kun sodasta on kohta tullut kuluneeksi 100 vuotta?

Asiaa pohtiakseni ja siihen selvyyttä hakeakseni päätin luoda uuden haasteen, joka kantaa nimeä 1918-haaste. Lanseeraan tämän haasteen jo nyt siltä varalta, että joku teistä haluaa vilkuilla syksyn kirjablogeja 1918-silmällä. Nopea vilkaisu syksyn kirjallisuuteen osoitti, että joitakin tähän teemaan liittyviä kirjoja on tulossa ja itse panin jo merkille mm. Sture Lindholmin kirjoittaman Dragsvikin vankileiristä kertovan teoksen.  Haasteaika alkaa nyt ja haaste päättyy 15.5.2018, jolloin on sisällissodan päättymisen 100-vuotispäivä. Tuolloin julkaisen blogissani koostepostauksen, johon on viikko aikaa linkittää omat lukemiset/oma koostepoostaus.

Haasteeseen voi lukea niin kauno- kuin tietokirjallisuutta. Haasteen puitteissa voi myös kirjoittaa vuoteen 1918 liittyvistä elokuvista, näytelmistä, esityksistä, näyttelyistä, tapahtumista, vuotta 1918 käsittelevistä sukutarinoista ja omista pohdinnoista. Osana haastetta voi julkaista myös aiempia postauksia, jotka liittyvät vuoden 1918 tapahtumiin.

Hashtag somea varten on #1918haaste.

Tilastotietoa sodassa kärsityistä tappioista:



valkoiset:
3 414 kaatui
1 424 teloitettiin
46 katosi
4 kuoli vankileireillä
7 000–8 000 haavoittui

punaiset:
5 199 kaatui
7 370 teloitettiin
1 767 katosi
11 652 kuoli vankileireillä
10 000–12 000 haavoittui
Lähde: Wikipedia (klik)


Alle olen kerännyt muutamia vuoteen 1918 liittyviä kirjoja ja toivon, että saan teiltä lisäehdotuksia niin luettavasta kirjallisuudesta kuin muustakin vuoteen 1918 liittyvästä aineistosta. Kaikki kommenteissa mainitut kirjat nostan esiin tämän postauksen kirjallisuusluetteloon ja liitän tämän aloituspostauksen blogini sivupalkkiin, josta päivittyvää kirjallisuuslistaa voi käydä tutkimassa.


Kirjallisuutta:

1918. Minä olin siellä : Elämää sodan aikana (SKS & SLS 2017)

Backman Martti: Harriet ja Olof - rakkaus ja kuolema Viipurissa 1918 (Gummerus 2016)

Cronvall Marjatta: Seitsemäs mies (Edita 2007) (toim. Emilia Cronvall ja Janne Mäkelä)

Ellilä Kirsti: Tuntemattomat (Karisto 2015)

Hakala Anu: Housukaartilaiset: Maarian punakaartin naiskomppania Suomen sisällissodassa (Like 2006)

Hemmer Jarl: En man och hans samvete (Schildt 1993)

Hoppu Tuomas: Sisällissodan naiskaartit: suomalaisnaiset aseissa 1918 (Gummerus 2017)

Hoppu Tuomas: Tampereen naiskaarti: myytit ja todellisuus (Ajatus 2008)

Hoppu Tuomas ja työrymä: Tampere 1918 (Vapriikki 2018)

Jaatinen Pekka: Varjo: 1917-1918 (Johnny Kniga, 2016)

Kaarninen Mervi: Punaorvot (Minerva 2008)

Kanto Anneli. Lahtarit (Gummerus 2017)

Kanto Anneli: Veriruusut (Gummerus 2008)

Keskisarja Teemu: Viipuri 1918 (Siltala 2013)

( Koivukari Tapio: Luodetuulen maa (Like 2002) )

Kolbe, L & Nyström, S: Helsinki 1918: pääkaupunki ja sota (Minerva 2008)

KOM-teatteri: Veriruusut. Anneli Kanton samannimisen romaanin pohjalta ohjannut Lauri Maijala

Korjus Olli: Kuusi kuolemaantuomittua (Atena 2014)

Kukkonen, J & Heikka, E: Punamustavalkea: 1918 kuvat  (Avain/Suomen valokuvataiteen museo 2008)

Kämäräinen Pekka: Kiertotiet - romaani kansalaissodasta (Nordbooks 2017)

Köngäs Heidi: Sandra (Otava, ilm. syksyllä 2017)

Lain Martti: Kuilu (Kirjailijain kustannusliike 1937)

Lander Leena: Käsky (WSOY 2003)

Lander Leena: Liekin lapset (Siltala 2010)

Lehtonen Joel: Sorron lapset; Punainen mies (SKS 2008/1923 ja 1925)

Lindholm Anna: Projekt Ines - Fem kvinnor i inbördeskriget 1918 (Schildts&Söderströms 2015)

Lindholm Sture: Vankileirihelvetti Dragsvik (ilm. 10/2017, Atena)

Linna Väinö: Täällä Pohjantähden alla, osa II  (WSOY 2007/1960)

Lintunen Tiina: Punaisten naisten tiet (Otava 2017)

Liukkonen Marjo: Hennalan naismurhat 1918 (Vastapaino 2018)

Meri Veijo: Vuoden 1918 tapahtumat - romaani (Otava 1960)

Meriläinen Rosa: Nainen punainen (Teos 2012)

Mustonen Enni: Verenpisara ikkunalla (Otava 1998)

Nummelin Juri (toim.): Sisällissodan ääniä (Art House, 2018)

Paksuniemi Petteri: Kirjailijan kuolema (Tammi 2005)

Pekkalainen Tuulikki: Lapset sodassa 1918 (Tammi 2014)

Pekkalainen Tuulikki: Susinartut ja pikkuimmet: sisällissodan tuntemattomat naiset (Tammi 2011)

Sahlberg Asko: Tammilehto (WSOY 2004)

Sillanpää Frans Emil: Hurskas kurjuus (Otava 1919)

Siltala Juha: Sisällissodan psykohistoria (Otava 2009)

Tampereen työväen teatteri: Tytöt 1918, ohjaus Sirkku Peltola

Tuuri Antti: Kylmien kyytimies (Otava 2008)

Tuuri Antti: Tammikuu 1918 (Otava 2017)

Westö Kjell: Missä kuljimme kerran (Otava 2006)

Wetterstrand Tuija: Punaisten panssarijuna 1918 (ilm. 8/2017, Into)

Ylikangas Heikki: Tie Tampereelle (WSOY 1993)


Haastearvonnan säännöt: 

Yhden postauksen kirjoittaneet saavat haasteeseen osallistuneiden kesken suoritettavassa arvonnassa 1 arvan, 2 postausta kirjoittaneet 2 arpaa, kolme postausta kirjoittaneet 3 arpaa ja neljä tai sitä useamman postauksen kirjoittaneet 4 arpaa.

Pääpalkintona on korvamerkitty 20 euron seteli, jolla voi ostaa Alkosta omien mieltymysten mukaan joko puna- tai valkoviiniä.


Tervetuloa mukaan haasteeseen!


Kommentit

  1. Voi että, tosi hienoa kun olet niin aktiivinen herättelemään ihmisiä lukemaan. Listasta puuttuu se ainoa, jonka itse olen aiheesta viime vuosina lukenut: Teemu Keskisarjan Viipuri 1918. Vaikuttava teos, vaikka olenkin kirjailijaan vähän tympiintynyt hänen omituisen tylyn käytöksensä takia. Mutta kuten on todettu, ei kirjailijasta tarvitse pitää, kirjat riittävät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leena, arvaas mitä. Mm. Keskisarjan Viipuri 1918 oli listalla, mutta poistin sen ja muutamia muita teoksia, kun ajattelin, että olisi mukavaa, että porukka voisi vinkkailla teoksia. Päivitän sen nyt takaisin listaan.

      Poista
    2. No katos kun osan teoksista etsin googlaamalla niin alkoi sitten tuntua, että ikään kuin esittäisin olevani suurikin tämän alan kirjallisuuden tuntija, niin poistelin sitten listasta niitä teoksia. :D

      Poista
  2. Tässä pari kaunkoirjallista teosta, jotka näin äkkisiltään tulivat mieleen:

    Petteri Paksuniemi, Kirjailijan kuolema.http://www.kiiltomato.net/petteri-paksuniemi-kirjailijan-kuolema/
    Kirsti Ellilä, Tuntemattomat.http://www.kiiltomato.net/kirsti-ellila-tuntemattomat/

    VastaaPoista
  3. Ajatus yksi: ihan mahtava haaste ja todella tärkeä. Ajatus kaksi: olen edelleen ja ikuisesti haastenahjus ja muutenkin välillä vähän tämmöinen ailahteleva pyryharakka. Ajatus kolme: on se Omppu kyllä hienoja kirjoja listannut, ja tuon Lintusen kirjan ainakin ajattelin muutenkin lukea, ja joo, tuo Westönkin kirja on niin hieno että sen voisin hyvin lukea uudelleen, tässäpä olisikin nyt hyvä syy. Ajatus neljä: no en mä nyt kuitenkaan rupea, koska mä. Ajatus viisi: hemmetti minkä porkkanan se pisti, tolla saa kaksi pulloa sitä hyvää luomupunkkua. Krääh!

    Vakavasti puhuen: todella hieno haaste. Vastakkainasettelun aika on karmaisevaa kyllä juuri tässä ja nyt. Ja olen samaa mieltä kuin Leena, olet ihan huippu haastemoottori. Toivon tällekin haasteellesi runsasta osanottoa ja poimin sen sillä tavalla mahdollisuudenomaisesti myös oman tuulisen mieleni sopukoihin, kun eihän sitä kumminkaan koskaan tiedä jos joskus sittenkin saan jotakin tälläkin saralla aikaiseksi ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haluan aina haasteiden olevan hyvin matalan kynnyksen juttuja, eikä niistä missään nimessä pidä ottaa stressiä. Tässä on vuoden verran aikaa, niin luulen, että on melkeinpä ihme, jos mikään kirja, elokuva, näyttely tms. ei osu tähän haasteeseen jo itsestään. Tosiaan myös jo aiemmin luetut ja postatut haasteeseen sopivat kirjat käyvät ja ensi vuonna tulee varmaan kaikenlaista ohjelmaa tämän aiheen tienoilta noin muutoinkin.

      Listasin vaan muutamia kirjoja - osin sellaisia, joita itsekin haluaisin lukea ja osin luettujakin. Toivon, että muilta tulee lisää vinkkejä. Vai haastemoottori - hih ja kiitos. Ajattelin ensin lukea vuoteen 1918 liittyen itsekseni, mutta sitten ajattelin, että tämä aihe saattaisi kiinnostaa muitakin, joten haastehan siitä sitten taas tuli. Olisi muuten hienoa löytää tähän mukaan myös runoutta. Toivottavasti joku vinkkaa siltäkin saralta.

      Poista
    2. Juu, ei stressiä ja sinun haasteissasi onkin aina just se ”vika” että ne ovat tosi innostavia - ja tosiaan ihan vilpittömästi on tätä mieltä myös se, joka aina jää vähän puolitiehen. Mutta vuoden mittaan luulisi tosiaan osuvan jotakin kohdalle, siksi nappaankin tämän juuri mahdollisuutena mukaan :) Alkoi jo melkein tosissaan innoittaa esim. tuo Missä kuljimme kerran, kun olisi niin hienoa kirjoittaa siitä. Tykkään siitä tosi paljon. Ehkä joku osaa tosiaan vinkata runojakin.

      Poista
  4. Haasteen päättymisvuoteen on eksynyt kirjoitusvirhe...

    Osallistun mielelläni haasteeseen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä Katriina! Eipä tuossa päivämäärässä ollut kun sadan vuoden heitto :D Nyt korjattu.

      Poista
  5. Listaan lisäykseksi ainakin F.E. Sillanpään Hurskas kurjuus ja Jarl Hemmerin En man och hans samvete (jota ei kai ole ikinä suomennettu, vaikka klassikoksi mainitaan).
    Wuolijoen Niskavuoren Hetassakin sisällissota on mukana vaikkei kovinkaan keskellä.

    Runoudesta tulee mieleen yksittäisiä runoja mutta mahtaako sitten olla kokonaisia runokirjoja, en tiedä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä tosiaan tietysti tulee juuri tuo, että kuinka keskeisesti sisällissotaa on käsitelty. Sen suhteen jokainen voi tehdä oman päätöksensä sen mukaan kuin parhaaksi näkee.


      Hyvä kun mainitsit tuon Hemmerin, se ei heti ensimmäisenä tule mieleen.

      Poista
  6. Ilman muuta osallistun. Erinomainen haaste. Mietin tarkemmin luettavaa, kunhan asetun muutenkin esimerkiksi kesän viettoon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva juttu ja eihän tässä tosiaan mikään kiire ole. Luku- ja muita ehdotuksia voi lisäillä tähän pitkin matkaa.

      Poista
  7. Aivan mahtava haaste! Anneli Kannon Lahtarit kolahti ja kovaa tänä vuonna. Tiedän jo ainakin sen, että tähän haasteeseen luen hänen aiemman teoksensa Veriruusut. Ja muitakin teoksia varmasti tulee, koska sotakirjallisuus ja vuosi 1918 kiinnostaa. Mukana ollaan!

    Pst, olet kyllä ihailtavan reipas näiden haasteiden emännöinnissä. *paljon peukkuja tähän* ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että tämä haaste kiinnostaa. Itsekin vähän mietin, että josko aloittaisin fiktiopuolella juuri Lahtareista ja sitten perään lukisin Veriruusut tai sitten toisin päin.

      Ei näissä haasteiden emännöimisessä niin palon hommaa ole. Luo haasteen ja lätkäisee sen blogistaniaan. No, vähän pitää pitää myös päivämääriä mielessä.

      Poista
  8. Loistava haaste taas, Omppu! Olet todellakin oikea haastemoottori.

    Laskin, että olen lukenut tuolta listalta seitsemän kirjaa, joista kolme blogiaikana: Lahtarit, Tammilehto ja Liekin lapset - kaikki tosi hyviä. Joel Lehtosen Kuolleet omenapuut -kokoelmassa on ainakin pari novellia aiheesta. Leena Landerin Käsky ja Heikki Ylikankaan Tie Tampereelle taisivat puuttua listalta. Tuon Keskisarjan teoksen haluaisin lukea, koska se sattuu olemaan hyllyssä, enkä ole tuota Ylikankaan kirjaakaan lukenut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Brum brum!

      Elina, mitä suosittelisit noista kolmesta: Lahtari, Tammilehto, Liekin lapset - en ole lukenut niistä mitään ja muutoinkin Täällä Pohjantähden alla taitaa olla ainoa blogiaikana lukemani, joka menee tähän haasteeseen. Mulla on joku Ylikankaan kirja. Täytyykin tarkistaa, jos se olisi vaikka tämä.

      Poista
    2. En osaa noista kolmesta valita yhtä, sillä ne ovat kaikki niin hyviä. Olin vallan unohtanut tämän haasteesi, mutta onneksi on kevät vielä aikaa.

      Poista
    3. Elina, olen melkein itsekin unohtanut haasteeni. *nolo* No, ei se ole niin vakavaa. Mukavia messuja!

      Poista
  9. Heti sisällissodan luettuani oli pakko laittaa Klikin Housukaartilainen soimaan. Siinä onkin ainoa teos, johon sisällissotaan liittyen olen tutustunut. Ehkä kuitenkin sen yhden kirjan saisi luettua, kai pakostakin sellainen onnistuu. Joten olen kovin hataralla pohjalla mukana.

    Joudun kuitenkin samaan hengenvetoon toteamaan, että jätän arvonnan välistä. En juo viinejä, joten tuollainen korvamerkintä jättää palkinnon havittelun pois.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikä tässä haasteessa ole pakko edes lukea. Muutkin toteutusmuodot kun käy.

      Mietin muuten tuota viinijuttua, kun sen kirjoitin, että se ei välttämättä kaikille sovi. Ajattelin kuitenkin, että ainahan voi ostaa vaikka lahjaksi jollekin. Toki voi olla, että tuttavapiirissä kukaan ei juo viiniä.

      Poista
  10. Osallistun ja olen ohjelmoinut ji 15.5.2018 yhden kirjan, joka kylläkään ei ole listassa mutta viittaa kapinaan, termiä käytetään kirjassa.
    Selvittelin itselleni aikuistuessani, mitä tapahtui 1917 - 1918 ja miksi. Ehkä kaikkea en ymmärrä, mutta jotain kuitenkin.
    Olen lukenut ja blogannut hdcanisin mainitseman Hurskaan kurjuuden, listalla olleet TPA 2:n, ja Westön Missä kuljimme kerran. Liekin lapset on hyllyssä. Routaa ja rautaa sarjasta olen myös blogannut, se kertoo jääkäriliikkeen historian.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jokke olet sä kyllä ihan uskomaton ajastusten kanssa. Mahtavaa suunnittelua, ei voi muuta sanoa. En varmaan ikinä kykenisi noin suureen suunnitelmallisuuteen. Joka tapauksessa sinähän olen sitten jo varmistanut osaltasi haasteen toteutumisen, kunhan vielä koostepostaukseen klikkaat lukemasi. Wau!

      Poista
    2. Eli ajastustietoja :)

      Kooste tulee 15.5.2018, jolloin tulee ensin Hannu Salaman Se tavallinen tarina, sekä sitä ennen 29.10.2017 Leena Landerin Liekin lapset, jossa bloggauksessa on linkit muutamaan aiemmin julkaistuun kirjabloggaukseen.

      Poista
    3. Oletko siis ajastanut jo noin pitkälle eteenpäin ihan säännöllisesti vai vain tietyiltä osin? Muistan kyllä aiemminkin olleen puhetta siitä, että olit ajastanut jo pitkälle. Saako vielä kysyä, että kuinka paljon sulla on postauksia ajastettuina?

      Poista
  11. Tämä on niin hyvä haaste! Olin ajatellutkin lukea vuosien 1917-1918 ajasta, niin että mukana ollaan, ehdottomasti. Listallasi on monta, jotka ovat lukulistallani. Hurskas kurjuus on varattu heinäkuun klassikkohaasteeseen, ja juuri lainasin Anneli Kannon Veriruusut. Viime viikolla kävin kuuntelemassa Tuomas Hopun esitystä Sisällissodan naiskaarteista.

    Tuomas Hoppu on aiemmin kirjoittanut kirjan Tampereen naiskaarti: myytit ja todellisuus. Enni Mustosen Koskivuori-sarjan aloittaa romaani Verenpisara ikkunalla, joka kertoo Suomen itsenäistymisestä ja sisällissodasta tavallisten naisten silmin, kummankin sodan osapuolen näkökulmasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paula, mukava kuulla, että sinulla on ollut samansuuntaisia lukusuunnitelmia. Kiitos myös kirjavinkeistä. Päivitin ne tuonne ylemmäs. Noista naiskaarteista tulikin mieleen, että mulla on hyllyssä sellainen kirja kuin Projekt Ines - Fem kvinnor i inbördeskriget - päivitän senkin kirjalistaan. Ostin tuon kirjan kerran alesta, kun ajattelin, että olisi kiinnostavaa saada myös suomenruotsalaista näkökulmaa sisällissotaan.

      Poista
    2. Aah, Paulahan olikin jo maininnut Hopun kirjan. Tuo hänen esityksensä oli varmasti todella kiinnostavaa kuunneltavaa!

      Poista
    3. Mietin samaa, että oli varmasti kiinnostava tilaisuus.

      Poista
    4. Oli ihan kiinnostava tilaisuus. Hoppu käsitteli asioita, jotka ymmärtääkseni on luettavissa hänen uudesta kirjastaan, mutta erityisesti Hämeen kaarteista. Sanoi, että luokkataistelukirjoissa on paljon myyttejä, joita ei ole tutkittu.

      Poista
  12. Pari kirjavinkkiä:
    Laura Kolbe, Teemu Keskisarja - Helsinki 1918, Pääkaupunki ja sota / Minerva 2008
    Martti Backman - Harriet ja Olof, Rakkaus ja kuolema Viipurissa 1918 / Gummerus 2015

    Hyvä kuva. Miten ihmeessä keksit Vigelandin? Olen käynyt siellä tuli täysin skitso-olo!

    Kun tein sukututkimusta, tutkailin myös noita lukuja valkoiset vs punaiset. Yksi atutkimastani suvusta kaatui Helsingissä sisällissodan aikana, mutta en pystynyt jäljittämään hänen kohtaloaan. Siis että kaatuiko vai kuoliko Dragsvikissä.

    Hyvä haaste.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kirjavinkeistä. Lisäilen.

      Kävin Vigeland-puistossa helmikuussa ja otin siellä valokuvia ja kun etsin jotain kuvaa tähän haasteeseen, niin tämä kyseinen kuva tuli puhelimessa vastaan.

      Telkkarista tuli pari vuotta sitten dokumentti, joka käsitteli Dragsvikin leiriä. Oli kyllä ihan kamala juttu, koska on niin käsittämätöntä, että tuollaista on ollut. Ehkä katson sen tähän haasteesesen uudestaan, jos pystyn.

      Poista
  13. Ainakin takakansitekstin mukaan Tapio Koivukarin Luodetuulen maa sivuaa aihetta kertoessaan saaristolaiselämästä 1900-luvun alusta 20-luvulle. Olen tosin sivulla 22, joten kansalaissota on vielä kaukana edessä...

    Mielenkiintoinen haaste, olen itsekin viime aikoina kiinnostunut kansalaissodasta paitsi tavallisten ihmisten näkökulmasta myös politiikan kannalta, siis siitä, miten se on meidän maatamme muokannut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän kaikki rakentuu sille tai suhteessa siihen, mitä joskus on ollut, joten historian tunteminen olisi tärkeää.

      Tutkin tuota Koivukarin kirjaa netistä ja siinä tosiaan sivutaan kansalaissotaa, mutta se ei ole siinä kovin päällimmäisenä juttuna. Laitan kirjan listaan kuitenkin. Kiitos vinkistä.

      Poista
  14. Tämä on aivan mahtava haaste! Minä tein opiskeluaikoinani seminaarityöni siitä, miten aikalaislehdet kirjoittivat Tampereen naisasekaartilaisista. Silloin luin kaksi mielenkiintoista teosta: Tuomas Hoppu: Tampereen naiskaarti - Myytit ja todellisuus (Ajatus Kirjat 2008) ja Anu Hakala: Housukaartilaiset - Maarian punakaartin naiskomppania Suomen sisällissodassa (Like 2006). Kiinnostava on myös Avaimen kustantama ja Suomen valokuvataiteen museon julkaisema (2008) Punamustavalkea - 1918 kuvat -valokuvakirja.

    Vaikka tämä ei nyt ihan kuulu lastenkirjablogini normaaliin sisältöön, olen mukana!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi että, onpa sulla ollut mielenkiintoinen seminaarityön aihe. Omaatkin sitten jo aimo annoksen pohjatietoa, jota voi tämän haasteen avulla syventää. Tämä ei tosiaan aiheensa puolesta oikein kuulu sun blogin teemaan, mutta siltä puolin kyllä, että sisällissota kosketti myös lapsia ja varmaan sen vaikutukset näkyi lastenkirjallisuudessa (tässäkin olisi mielenkiintoinen tutkimusaihe). Kiva, että lähdet mukaan.

      Poista
    2. Jaakko Paavolaisen tutkimustrilogia: Punainen terrori, Valkoinen terrori, Vankleirit suomessa 1918.

      Poista
    3. Totta! Tuo olisi kiinnostava tutkimusaihe. Onkohan siitä tehty jo tutkimusta, olisi kiva lukea. 🤔

      Poista
    4. En tiedä, mutta saattaa hyvinkin olla. Vinkkaa, jos löydät.

      Poista
  15. Taas kerran kiinnostava haaste sinulta :-) Mukana ollaan!

    VastaaPoista
  16. Juuri julkaisin Täällä Pohjantähden alla -kakkospostauksen, joka sopii kuin nenä päähän haasteeseesi. Laitan nyt hashtagin juttuun, eli silläkö olen mukana vai vasta vuoden päästä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yleensä tämä menee niin, että kun haastepostaus on julkaistu, niin siihen ilmoittaudutaan kommentoimalla. Ei se tietysti välttämätöntä ole, mutta haasteen suorittamiseksi joka tapauksessa kirjoitetaankoostepostaus ja linkitetään se blogiini ilmestyvään koontipostaukseen haasteen päättyessä.

      Poista
  17. Huippuhaaste! Aihe kiinnostaa, kovasti. Monta minulle uutta teosta luettavaksi.
    Mahtuuko/kelpaako listaan lisättäväksi:
    - Varjo 1917-1918/ Pekka Jaatinen v.2016
    - Vuoden 1918 tapahtumat/ Veijo Meri v.1960

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että haasteen aihe kiinnostaa.

      Lisään tuon Pekka Jaatisen samalla kun lisään Irja Virtasen Kenttäharmaita naisia ja Heidi Köngäksen Sandran, joka on tulossa nyt syksyllä

      Meren kirja listalla jo onkin ja siitä olen kirjoittanutkin: https://readerwhydidimarryhim.blogspot.fi/2017/06/veijo-meri-vuoden-1918-tapahtumat-bar.html

      Poista
  18. Kirjavinkki: Luin juuri (etupäässä kouluille tehdyn) aineiston 1918 sisällissodasta, avaa mukavasti arkistomateriaaleja ei-koululaisellekin.
    https://kirjanpauloissa.blogspot.fi/2017/09/tietokirjaviikko-1918-mina-olin-siella.html

    Muuten, liittyykö tuo Irja Virtasen Kenttäharmaita naisia vuoteen 1918? Olen kuunnellut sen äänikirjana ja minusta se kertoo jatkosodasta: https://kirjanpauloissa.blogspot.fi/2014/10/irja-virtanen-kenttaharmaita-naisia.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan totta Paula tuo Virtasen kirja kertoo tosiaan jatkosodasta. En nyt enää muista, miten se tälle listalle päätyi, mutta poistan sen. Kiitos tarkkaavaisuudestasi.

      Lisään myös tuon mainitsemasi teoksen ja tulen lukemaan postauksesi.

      Poista
  19. Hei! Hoksasin juuri etten ole ilmoittautunut tähän haasteeseesi varsinaisesti, vaikka mukana olen ollut jo jonkin aikaa. Aiheeseen sopivaa kirjallisuutta on tosiaankin tullut vastaan pitkin vuotta ja lisää vain puskee listalle. Eli siis mukana ollaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä kerkii hyvin vielä. En ole itsekään paljoa tässä haasteessa vielä edennyt, mutta onneksi on aikaa. Tervetuloa mukaan!

      Poista
  20. Vastaukset
    1. Moi Evaria, kiva että tulet haasteeseen mukaan. Olet tervetullut!

      Poista
  21. Minäkin päätin osallistua tähän haasteeseen. Lukuhaasteet ovat jääneet viime aikoina vähiin, mutta tätä kohtaan kiinnostus on suuri, ja aiheesta tulee varmaan luettua melkein itsestään. Ensimmäinen haastekirja on juuri blogattu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tervetuloa! Tosi kiva Liisa, että lähdet haasteeseen mukaan. Itse olen vähän huonosti tässä päässyt alkuun, mutta onneksi on vielä aikaa. Tulen blogikylään.

      Poista
  22. Luulin jo ilmoittautuneeni mukaan tähän haasteeseen, mutta enpä näköjään ollutkaan :) Aihetta käsitteleviä, kiinnostavia kirjoja on nyt niin paljon lukulistallani, että lähden tähän mukaan, vaikka vähän jälkijunassa. Tuurin uudesta Tammikuu 18 -romaanista bloggasin syyskuussa ja nyt on Köngäksen Sandrasta tarkoitus blogata lähipäivinä. Kannon Lahtarit ja Vankileiri Dragsvik odottelevat lukuvuoroaan ja ja ja... Ihanan inspiroiva haaste jälleen kerran, Omppu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että innostuit haasteesta. Tässä ehtii vielä vaikka mitä.
      Ostin kirjamessuilta ruon Dragsvik-kirjan, mutta saa nähdä, miten sitä pystyy lukemaan. Olen nähnyt ko. leiriltä dokumentin ja se oli ihan kamala se touhu siellä.
      Kantoa en ole vielä lukenut, mutta tarkoituksena olisi lukea sekä Lahtarit että Veriruusut.

      Poista
    2. Löysin 2 kirjaa lisää 1918 teemaan: Martti Laineen Kuilu joka on ylen 101 kirja listalla sekä Marjatta Cronvallin kirja Seitsemäs mies jonka löysin Turun kirjamessuilta tänä syksynä.

      Poista
    3. Kiitos näistä. Lisään listalle. Oli jotakin muutakin lisättävää, kunhan nyt onnistuisin muistamaan mistä kirjasta/kirjoista oli kyse.

      Poista
  23. Kyllä minäkin taidan tähän haasteeseen lähteä mukaan, vaikkakin vähään jälkijunassa. Vuoden mittaan kuitenkin pari kirjaa jo aiheeseen liittyen luettuna ja lukulistalla vielä useampi. Vaikkakaan ennen joulua ei millään ehdi enää aloittaa, mutta onhan tässä näköjään aikaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka,
      Tervetuloa mukaan haasteeseen. Aikaa on vielä yllin kyllin lukea useampikin teos. Itse lainasin nyt Kanton Lahtarit, mutta en ole sitä vielä ehtinyt aloittaa.

      Poista
  24. Hei Omppu, väännä minulle nyt ihan rautalangasta, miten tämä toimii. Odotanko toukokuuhun ja teen omaan blogiini koontipostauksen 1918-kirjoista, joista olen jo useammasta blogannut ja linkkaan sen sitten sinun tulevaan juttuusi? Vai toimiiko jotenkin toisin?
    Terveisin nimimerkki "Haastenoviisi"

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just niin. "Haastenoviisilla" on homma hallussa. Toki voit tehdä koontipostauksen omaan blogiisi jo aiemminkin, jos haluat, mutta linkität sen sitten siihen koostepostaukseen, kun sen toukokuussa julkaisen.

      Poista
  25. Kappas, nyt vasta huomasin tämän haasteen, kun etsiskelin eräästä aihetta käsittelevästä kirjasta tietoja. Juu, mukana! Ainakin pari kirjaa saan kokoon. Onneksi olit antanut reilusti aikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mitenkäs tämä nyt on onnistunut tarkat silmäsi välttämään? :D Hyvä kun huomasit ja loistavaa, että lähdet mukaan haasteeseen. Aikaahan on vielä vaikka kuinka.

      Poista
  26. Minäkin lähden mukaan haasteeseen ainakin yhdellä, toivottavasti useammallakin kirjalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tervehdys Sinikka,
      Mukavaa, että lähdet mukaan ja samalla kun ilmoittauduit haasteeseen sain myös tietää blogistasi, jolla on aivan ihana nimi. :D

      Poista
  27. Minä mukana ainakin tällä teoksella.
    https://sheferijm.blogspot.fi/2018/04/sari-nare-helsinki-veressa-naiset.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aino kiva kuulla, että olet mukana. Julkaisen koostepostauksen ensi kuussa. Voit linkittää vielä postauksesi sen koostepostauksen kommentteihin, niin asia ei ole pelkästään mun muistin varassa (johon en uskalla liikoja luottaa :D )

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Emilia Männynväli: Toiste en suostu katoamaan

Tässä tekstissä nostan laajimmin esiin Emilia Männynvälin työläiskirjailijoita ja - kirjallisuutta koskevan tekstin. En siksi, että se olisi jotenkin parempi tai tärkeämpi teksti kuin tässä kirjassa olevat muut tekstit, vaan siksi, että haluan kirjata ylös Männynvälin työläiskirjailijoihin ja -kirjallisuuteen liittyviä huomioita. Ennen kasvispihviä kuitenkin muutama yleinen huomio Männynvälin teoksesta. * Toiste en suostu katoamaan -esseekokoelman päättää teksti nimeltä Ruumis puhuu, jossa Männynväli kertoo, miten hän blogikirjoitustensa vuoksi joutui maalitetuksi ja päätti luopua kirjoittamisesta kokonaan. "Saan uhkaussoittoja. Perääni lähdetään kadulla ja minua piiritetään baarissa [...] Autoni päällystetään verellä, paskalla ja jauhelihalla, kahdesti. Ulkonäköäni ja kaikkea minussa arvostellaan internetin täydeltä. Saan sähköposteja, joiden mukaan ansaitsisin kuolla. Joku haaveilee raiskaamisestani. Löydän nimeni ensimmäisenä eliminoitavien maanpettureiden listalta. Olen äärioi

Aino Frilander: Los Angeles -esseet

Aino Frilanderin esikoisteos Los Angeles -esseet on poltettua oranssia, unelmien kaipauksen täyttämää roosaa ja keltaista, joka menee päähän Negronin lailla. Pidin Frilanderin kirjasta valtavasti. Se oli kylpy, jota hallitsee teoksen kannen väritys. Murrettu technicolor. Aurinkoon unohtuneet väripolaroidit. Laajentuminen, polte ja nostalgia kaikkine puolineen ja ennen kaikkea mahdottomuuksineen. Esseet viettelevät mukaansa heti teoksen alkumetreillä Frilanderin kuvatessa kaipuutaan Los Angeles -nuoruuteen.   Laitan pitkän sitaatin, jotta pääset nauttimaan Frilanderin kuvauksesta ja kielestä. ”Haamusärkymäisesti haluaisin, että minulla olisi ollut losangelesilainen nuoruus. Ehkä elokuva-alalla työskennelleet isovanhemmat, joiden talossa Los Felizissä olisin voinut katsella vanhoja leffoja. Isovanhempien lomaillessa talonmies olisi jättänyt minulle avaimet edesmenneen Oscar-voittajan nimikoituun kirjepaperiin kääräistynä. Olisin ajanut isoäitini vanhalla autolla, joka tuoksuu parfyymiltä

Suomalaiset kirja-aiheiset podcastit

Kuunteletko kirja-aiheisia podcasteja? Omalta osaltani voin todeta, että olen suorastaan riippuvainen niistä, sillä kirja-podcastit ovat mainio tapa pysyä pinnalla sen suhteen, mitä kirjamaailmassa tapahtuu ja vaikka itse olen tosi huono äänikirjojen kuuntelija ainakin toistaiseksi niin podcasteja tulee kuunnelluksi paljonkin. Kuuntelen niitä lähinnä työmatkoilla tai tarkkaan ottaen kuvio menee niin, että kuuntelen podcasteja kävellessä ja sen osan matkasta, jonka matkustan junalla, luen kirjaa. Joku prioriteetti se nyt sentään olla pitää. Ensimmäinen kirja-podcast, jota säännöllisesti aloin kuunnella oli Mellan raderna , joka viime aikoina on jäänyt omassa kuuntelussani valitettavassa määrin Sivumennen -podcastin alle. Mellan raderna on kiinnostava, koska siinä käsitellään vähän eri kirjallisuutta kuin mikä suomalaisessa kirjallisuuskeskustelussa on pinnalla. Juontajista Peppe Öhman on suomenruotsalainen ja Karin Jihde ruotsalainen ja se tekee tästä podcastista oikein piristävän